Näyttelijä Seela Sella paljastaa: Tällainen on juutalainen joulu eli hanukka

ATTE KAJOVA

Seelan mukaan lahjat ovat osa myös juutalaista perinnettä.

Talvea, tai tarkemmin ottaen talvipäivänseisausta ja valon lisääntymistä, on juhlittu pohjolassa jo ikiajat. Nykyisenlainen joulunvietto saapui Suomeen kuitenkin Ruotsista 1800-luvulla. 

Video: Seela Sella muistelee Eila Roinetta:

Tonttuovia askarrellessa ja pipareita mutustellessa saattaa unohtua, että joulu on pohjimmiltaan kristillinen juhla. Näin ollen sitä ei ole tapana juhlia muihin uskontokuntiin kuuluvissa perheissä. 

Ei kinkkua, vaan munkkeja

Näyttelijä on juutalainen vuodesta 1969 asti. Hän perehtyi kosher-kulttuuriin aikoinaan aviomiehensä kautta. Joulukuun lopulla 89-vuotta täyttävä Seela kertoo Seiskalle, miltä näyttää ”juutalainen joulu.”

– Meillä on hanukka. Se on juuri ennen joulua, Seela selittää. 

Seela avaa juutalaista perinnettä asiantuntevasti.
Timo korhonen

Hanukka on ilon ja valon juhla, jota vietetään Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen muistoksi. Seelan mukaan kyseessä ei ole varsinaisesti uskonnollinen juhla, vaan silloin juhlistetaan juutalaista rohkeutta. 

– Teemme öljyssä paistettuja munkkeja ja raa’asta perunasta valmistettuja latkes-lättyjä, Seela kertoo hanukan ruokaperinteistä.

Perhejuhla

Ajallisen yhteneväisyyden lisäksi hanukassa ja joulussa on muitakin samoja piirteitä. Paketit vaihtavat kummassakin juhlassa omistajaa.

– Lapset saavat lahjoja. Ja kyllä me isotkin saadaan, Seela toteaa. 

Yhtäläisyyksiä löytyy myös valosta. Kristityillä on tapana sytyttää kynttilä neljänä adventtisunnuntaina. Niin ikään juutalaiset sytyttävät hanukkana kynttilöitä, mutta niiden kokonaismäärä on kahdeksan. 

Hanukkana sytytetään kynttilöitä yhdeksänhaaraiseen hanukia-kynttelikköön.
AOP

Keskeisin piirre on joulussa ja hanukassa pitkälti sama: Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys. Perhe on tärkeä osa myös Seelan hanukkaa. 

– Tytär ja yksi lapsenlapsista tulee paikalle, muut ovat maailmalla, taiteilijalegenda kertoo.