Azerbaidžan on ollut asiantuntijan mukaan johdonmukainen suhteessaan Venäjään.
Azerbaidžanin ja Venäjän välit ovat olleet viileät jo pidemmän aikaa. Kuvassa Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev. ZumaWire / MVPHOTOS
Azerbaidžan näpäytti Venäjää, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev jättäytyi pois Pietarissa maanantaina pidetystä IVY-maiden (Itsenäisten valtioiden yhteisön) epävirallisesta huippukokouksesta. Ilmoitus poisjäämisestä tuli viime tipassa, ja Azerbaidžan vetosi aikataulusyihin.
– Tämä on jatkumoa viilentyneille väleille ja siihen, että Azerbaidžan on ottanut etäisyyttä Venäjään, Kangaspuro sanoo.
IVY-kokous ei Kangaspuron mukaan ole välttämättä Azerbaidžanille niin merkittävä, että sen väliinjättäminen aiheuttaisi maalle suurta ongelmaa.
– Totta kai se oli näpäys Venäjälle, että presidentti ei sinne osallistu, mutta ehkä tätä ei voi myöskään tulkita uutena, dramaattisena käänteenä.
Markku Kangaspuro arvioi, että Azerbaidžanin tuore näpäytys on jatkumoa Azerbaidžanin ja Venäjän viilentyneille väleille. OUTI JÄRVINEN
Välit kiristyneet pitkään
Kangaspuro sanoo, että Azerbaidžan ei ole koskaan ollut varsinaisesti Venäjän liittolainen, vaan se on pyrkinyt toteuttamaan politiikkaa, jossa se hajauttaa yhteyksiään moneen suuntaan. Se on kuitenkin aiemmin pyrkinyt pitämään välit myös Venäjän kanssa kunnossa.
Venäjän ja Azerbaidžanin välit ovat nyt kuitenkin olleet kireät jo jonkin aikaa.
Kangaspuro nostaa esiin myös sen, että Azerbaidžan hyökkäsi Venäjän liittolaista Armeniaa vastaan ja valloitti syksyllä 2023 Vuoristo-Karabahin alueen, joka oli siihen asti ollut armenialaisten asuttama. Tämä vaikutti myös Venäjän ja Armenian väleihin, sillä maat ovat liittoutuneet sotilaallisesti, mutta Venäjä ei tehnyt mitään puolustaakseen Armeniaa.
Joulukuussa 2024 Venäjä ampui alas Tšetšeniaan matkalla olleen Azerbaijan Airlinesin matkustajakoneen, ja 38 ihmistä kuoli.
– Pitkäaikainen aaltoilu Venäjän ja Azerbaidžanin suhteissa huipentui tähän koneen pudottamista seuranneeseen välirikkoon, Kangaspuro sanoo.
Venäjä pidätti myöhemmin Azerbaidžanin kansalaisia ja pahoinpiteli heitä. Azerbaidžan kosti pidättämällä vastaavasti venäläisiä. Koneen ampumisen seurauksena Azerbaidžan myös lakkautti kaikki venäläiset pehmeän vaikuttamisen propagandavälineet esimerkiksi lakkauttamalla tiede- ja kulttuurikeskuksen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi Venäjän syyllisyyden lokakuussa. Kangaspuron mukaan maiden välit ovat tämänkin jälkeen olleet pidättyväisiä.
Venäjä ei ensi alkuun myöntänyt ampuneensa alas azerbaidžanilaista lentokonetta. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Notkeaa ulkopolitiikkaa
Venäjä on pyrkinyt säilyttämään vaikutusvaltaansa Etelä-Kaukasian alueella entisissä neuvostotasavalloissa. Kangaspuro puhuu kolmiosta, johon kuuluvat Azerbaidžan, Armenia ja Georgia.
Azerbaidžan ei ole tukenut Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan tai hyväksynyt hyökkäystä. Kangaspuro sanookin, että Azerbaidžan on pyrkinyt vähentämään omaa riippuvuuttaan Venäjästä lähentymällä esimerkiksi Turkin kanssa ja tekemällä yhteistyötä eri suuntiin, myös Euroopan unionin kanssa.
Energiavaroiltaan Azerbaidžan on täysin itsenäinen.
– Azerbaidžan on energian viejävaltio, joten tässä suhteessa Venäjällä ei ole oikeastaan mitään vipuvartta sitä kohtaan. Sotilaallinen painostaminenkaan ei oikeastaan ole Venäjän kannalta sen enempää tarkoituksenmukaista kuin oikeastaan mahdollistakaan, Kangaspuro pohtii.
Kangaspuro sanoo, että sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kaikki Venäjän läheisyydessä olevat valtiot säikähtivät ja joutuivat harkitsemaan uudelleen suhdettaan Venäjään. Tämän seurauksena naapurivaltiot ovat pyrkineet saamaan enemmän liikkumavaraa ja vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä. Kyseessä on pitkän ajan trendi.
Kangaspuro huomauttaa kuitenkin, että on myös valtioita, jotka näkevät yhteistyön Venäjän kanssa kannattavaksi.
– Etelä-Kaukasuksen valtioille on ollut tyypillistä tällainen melko nopeastikin vaihteleva niin sanottu notkea ulkopolitiikka, jossa tehdään yhteistyötä silloin, kun se on tarpeellista ja pidättäydytään siitä silloin, kun se on omien etujen vastaista.
Azerbaidžan on pyrkinyt sinnikkäästi rakentamaan monisuuntaista ulkopolitiikkaa. Kangaspuro sanookin, että Azerbaidžan on Etelä-Kaukasuksen maista ollut tässä suhteessa kaikkein vakain oman Venäjä-linjansa suhteen.