Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat tiistailta 23. joulukuuta 2025. Kyseessä on sodan 1399. päivä.
- Venäjän isku pimensi laajoja alueita Ukrainassa.
- Kyiv Independent: Zelenskyi johtaa Ukrainaa yksin.
- Kansainvälisestä mediasta kovaa kritiikkiä: ”Eurooppa pettää Ukrainan”.
Ukraina avasi äänestäjärekisterin
Ukrainan keskusvaalilautakunta tiedottaa avanneensa äänestäjärekisterin ensimmäistä kertaa Venäjän vuoden 2022 hyökkäyssodan jälkeen.
Päätös vie Ukrainan askeleen lähemmäs uusia vaaleja, sanoo Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada) kansanedustaja David Arakhamia, joka johtaa presidentti Volodymyr Zelenskyin Kansan palvelija-puolueen parlamenttiryhmää.
Arakhamia kertoi aiemmin, että parlamentti on perustanut työryhmän selvittämään presidentinvaalien järjestämistä sotatilalain aikana. Ukrainan perustuslaki estää sodanaikaisten vaalien pitämisen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat vaatineet Zelenskyiä väistymään.
Mediat: ”Eurooppa pettää Ukrainan”
Kansainvälisessä mediassa arvostellaan kovasanaisesti Euroopan unionin (EU) viimeisimpiä yrityksiä tukea Ukrainaa – tai yrityksen puutetta.
– Eurooppa pettää Ukrainan, otsikoi arvostettu yhdysvaltalaislehti Politico dramaattisesti.
Ulkomaantoimittaja Jamie Dettmer analysoi Politicossa, että Venäjän hyökkäyssota päättyy todennäköisesti ensi vuonna Ukrainalle epämieluisiin ehtoihin.
Dettmer perustelee ennustettaan sillä, että EU ei ole hyväksynyt suunnitelmaa käyttää Venäjältä jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen – huolimatta siitä, että suunnitelmasta riideltiin viikkotolkulla.
Tämä ns. sotakorvauslaina olisi varmistanut Ukrainan tuen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka EU-maat pääsivät sopuun merkittävästä Ukraina-paketista, joka rahoitetaan maiden omista taskuista, se takaa avun vain vuodeksi 2026.
Ukraina tarvitsee EU:lta paljon enemmän apua – ja sotakorvauslainan kaatuminen osoittaa, että sitä on yhä vaikeampi saada EU:sta, Dettmer arvioi. Yhä useampi kansalainen suurissa EU-maissa vastustaa rahallisen tuen lisäämistä Ukrainalle.
– Kolme maata – Unkari, Slovakia ja Tšekki – ilmoittivat jo jättäytyvänsä pois viime viikolla sovitusta yhteislainaohjelmasta. Ei ole kaukaa haettua, että muutkaan liittyisivät niihin ja kavahtaisivat ajatusta jälleen yhdestä miljardien eurojen paketista vuonna 2027, joka on tärkeä vaalivuosi sekä Ranskalle että Saksalle.
Ei ole järkeä odottaa lisärahoitusta Yhdysvalloilta niin kauan kuin Donald Trump on presidentti, Dettmer sanoo. Hänen mukaansa ”EU:n fiasko” osoittaa Venäjän presidentti Vladimir Putinille, että aika on hänen puolellaan.
Jos tarkoitus oli osoittaa Trumpille, ettei EU ole ”rappeutuva joukko valtioita”, siinä epäonnistuttiin, Dettmer täräyttää.
EU:n saamattomuudella vakavat seuraukset?
– Eurooppa on taas pettänyt Ukrainan, kirjoittaa myös brittimedia Telegraphin toimittaja Owen Matthews.
Matthewsin mukaan Eurooppa osoitti jälleen kerran, että monet sen jäsenvaltioista laittavat aina omat etunsa Ukrainan edelle. Maat etsivät yhä poikkeuksia saadakseen jatkaa venäläisen maakaasun ostamista ja pankkiensa liiketoimintaa Venäjällä.
EU-maat eivät myöskään suostuneet jakamaan Belgian kanssa mahdollisia oikeudellisia seuraamuksia Venäjän rahojen käyttämisestä, Matthews sanoo. Hän arvioi, että nyt kun EU käyttää sotaan omaa rahaansa, unioni saattaa keskittyä jatkossa rauhanneuvotteluihin eikä rahoittamiseen sotaa, jota Ukraina häviää hitaasti.
– Länsi menettää Ukrainan häviämättä taistelua, kirjoittaa Trumpin entinen neuvonantaja John Bolton Washington Postissa.
Boltonin mukaan Venäjän mahdollisuudet voittaa ovat nousseet merkittävästi Trumpin Venäjä-mielisyyden ja EU:n saamattomuuden takia.
– Vaakalaudalla ei ole vain Ukrainan itsenäisyys ja vapaus. Kylmän sodan aikana Naton purkaminen oli Neuvostoliiton kriittinen tavoite, mitä onneksi ei koskaan tapahtunut. Nyt monet amerikkalaiset ja eurooppalaiset näyttävät kuitenkin päättäneen tehdä Moskovan työtä.
Sotakorvauslainan epäonnistuminen osoittaa, etteivät EU:n tulevatkaan ponnistelut todennäköisesti onnistu, Bolton sanoo.
– Tämä oli puhdasta epäonnistumista johtajien toimesta, joita Vladimir Putin oli kutsunut pikku porsaiksi vain päiviä aiemmin. EU:n viesti oli heikko: Eurooppa tukee Ukrainaa tavallaan, mutta ei paljoa.
– Ei ihme, että Putin uskoo ajan olevan hänen puolellaan , varsinkin kun mielipidemittaukset osoittavat Ranskan ja Saksan kansalaisten tuen Kiovan auttamiselle vähenevän, eikä Eurooppa pysty korvaamaan Yhdysvaltojen vähenevää apua.
Media: Zelenskyi joutuu johtamaan maata yksin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi johtaa maata nyt yksin, kirjoittaa paikallismedia Kyiv Independent.
Presidentti Zelenskyi erotti oikeana kätenään toimineen, presidentinkanslian johtajan Andri Jermakin noin kuukausi sitten. Kyiv Independentin mukaan Zelenskyi ei ole löytänyt korvaajaa Jermakille, joka oli poikkeuksellisen merkittävä vallankäyttäjä presidentinhallinnossa.
Nimetön lähde presidentinkansliasta sanoo, ettei Zelenskyi ole delegoinut Jermakin vastuita eteenpäin, vaan presidentti hoitaa asiat itse.
– Hänellä on vähemmän aikaa kotiasioihin.
Presidentti Zelenskyi itse johtaa nyt käytännössä presidentinkansliaa, sanoo asiantuntija Volodymyr Fesenko.
Kyiv Independentin lähteiden mukaan jännitteet presidentinhallinnossa ovat helpottaneet Jermakin potkujen jälkeen. Lukuisat Zelenskyin liittolaiset olivat ehtineet vaatia korruptiovyyhtiin sekaantuneen Jermakin eroa.
Jermakia syytettiin myös korruption peittelystä sekä viranomaisten painostamisesta ja uhkailusta.
Zelenskyi on toistaiseksi vähätellyt Jermakin seuraajan roolia. Kyiv Independentin mukaan tämä osoittaa, ettei presidentti luota muihin hallinnon edustajiin yhtä paljon kuin Jermakiin.
Ukraina vetäytyy Siverskistä
Ukraina vetää joukkonsa Siverskin kaupungista Donetskissa, kertoo maan armeijan yleisesikunta sosiaalisen median kautta.
Armeijan mukaan Venäjällä on kaupungissa merkittävä ylivoima sekä joukkojen että kaluston suhteen. Alue pysyy Ukrainan tulenhallinnassa, yleisesikunta tiedottaa.
Venäjältä laaja hyökkäys Ukrainaan – Nato-maa nosti hävittäjät ilmaan
Venäjä hyökkäsi Ukrainan energiasektoria kohti yli 600 droonilla ja kymmenillä ohjuksilla yöllisissä iskuissa, Ukrainan pääministeri Julia Svyrydenko sanoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.
Ministerin mukaan Ukrainan energialaitoksiin tuli eniten tuhoja Ukrainan länsiosassa.
Venäjän hyökkäys aiheutti laajoja sähkön hätäkatkoja Ukrainassa, ja Nato-maa Puola nosti hävittäjät ilmaan suojatakseen ilmatilaansa.
Ukrainan ilmavoimien mukaan ilmahälytys soi lähes koko Ukrainassa. Kiovassa asuintalon ikkunoita rikkoutui Svjatošynin piirin alueella, pormestari Vitali Klytško sanoi Telegramissa.
Venäjän pommituskampanja aiheutti laajoja sähkökatkoja. REUTERS
Viikonloppuna USA:n, Ukrainan ja Euroopan edustajat olivat neuvotelleet rauhanehdoista Ukrainaan. Samaan aikaan käytiin myös rinnakkaisia neuvotteluja venäläisten kanssa.
Venäjä on useasti hyökännyt Ukrainan energiainfrastruktuuriin erityisesti talvisin haitatakseen lämmitystä ja sähkön käyttöä.
Zelenskyi: 4-vuotias lapsi kuoli Venäjän iskussa
Vähintään kolme ihmistä on kuollut Venäjän massiivisessa iskussa Ukrainaan, mukaan lukien 4-vuotias lapsi. Asiasta kertoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi uutistoimisto Reutersin mukaan.
– Venäjän isku lähettää erittäin selvän viestin Venäjän prioriteeteista. Isku tehtiin käytännössä kesken neuvottelujen, joiden tarkoitus on lopettaa sota.
Venäjä kertoo iskuista Kinžal-ohjuksilla
Venäjän puolustusministeriö kertoo käyttäneensä Kinžal-ohjuksia hyökkäyksissään Ukrainan energia- ja sotilaskohteita vastaan.
Kyseessä on ballistinen ja hypersooninen ohjus, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin ylisti vuonna 2018 pitämässään puheessa. Kiinalaisasiantuntijoiden mukaan ohjus ei ole kuitenkaan saavuttanut Ukrainassa odotettua menestystä.
Talo paloi ja vaurioitui voimakkaasti Venäjän iskuissa Kiovan alueella. Ukrainan pelastuspalvelujen toimittama kuva. STATE EMERGENCY SERVICE OF UKRAINE
Lisäksi Venäjä väittää saaneensa haltuun Prylipkan kylän Harkovan alueella sekä Andriivkan Dnipropetrovskin alueella.
Väite: Ukraina iski merkittävään tehtaaseen Venäjällä
Ukrainan droonit iskivät ilmeisesti yöllä Venäjällä Stavropolin alueella Budjonnovskissa sijaitsevaan Stavrolenin petrokemiantehtaaseen, kertoo ukrainalaismedia Kyiv Independent. Iskusta kertovat sosiaalisen median lähteet.
Stavrolen-tehdasta hallinnoiva yhtiö on Venäjän johtavia petrokemia-alan yrityksiä ja öljyjätti Lukoilin tytäryhtiö.
Ukrainan pääesikunta on aiemmin kertonut, että tehdas tuottaa droonien osia ja komposiittimateriaaleja ja muita materiaaleja Venäjän sotilaskalustoa varten.
Ukraina ei heti kommentoinut iskua, eikä Kyiv Independent pystynyt varmentamaan tietojen todenperäisyyttä.
Venäjän duuman jäsen ehdottaa ”isänmaallisen” Call of Dutyn kehittämistä
Venäjän valtionduuman talouspoliittisen komitean varapuheenjohtaja Mihail Deljagin on ehdottanut ”isänmaallisen videopelin kehittämistä, The Moscow Times kertoo.
Pelin päähenkilönä olisi venäläinen sotilas tai tiedustelupalvelun työntekijä. Vastapuolella olisivat puolestaan Ukrainan, Yhdysvaltain ja muiden ”vihamielisten valtioiden” edustajat.
Deljagin perustelee ”isänmaallisen” pelin luomista sillä, että ”vihamielisissä maissa” videopelejä on jo kauan käytetty Venäjä-vastaisen propagandan välineenä.
Tästä esimerkkinä Deljagin mainitsee yhdysvaltalaisen sotapelin Call of Dutyn, jossa venäläiset esitetään Deljaginin mukaan ”aggressoreina, vihollisina sekä sotarikollisina”. Duuman jäsenen mukaan vastaavan vaihtoehtoisen narratiivin luominen on ”strategisesti tärkeä tehtävä” Venäjälle.
Yhä harvempi venäläinen kannattaa sodan jatkamista
Sodan jatkamista kannattavien venäläisten osuus laski joulukuussa, riippumaton The Moscow Times kertoo.
Asia käy ilmi riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen kyselystä.
Kyselytutkimuksen mukaan sotaa kannattaa nyt neljännes venäläisistä.
Kaksi kolmasosaa vastaajista kannattaa puolestaan siirtymistä rauhanneuvotteluihin. Lokakuuhun verrattuna rauhanneuvotteluihin siirtymistä kannattaneiden venäläisten osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä.
Sotatoimien jatkamista kannattavien osuus laski viisi prosenttiyksikköä. Luku on koko mittausjakson matalin.
Naiset kannattavat rauhanneuvotteluja
Rauhanneuvotteluja kannattavat useammin naiset, alle 40-vuotiaat sekä maaseudulla asuvat. Rauhanneuvotteluja puoltavat niin ikään useammin ne venäläiset, jotka uskovat maan olevan väärällä tiellä sekä ne, jotka eivät hyväksy maan presidentin Vladimir Putinin toimintaa. Rauhanneuvotteluja kannattavat useammin myös ne, jotka luottavat sosiaaliseen mediaan tietolähteenä.
Sodan kannattajat ovat puolestaan useammin miehet, yli 55-vuotiaat, Moskovassa asuvat sekä ne, jotka katsovat maan olevan oikealla tiellä sekä ne, jotka hyväksyvät Putinin toiminnan. Sotaa kannattaviin kuuluu niin ikään useammin ne, jotka saavat tietonsa pääasiassa televisiosta.
Puolet ei usko Trumpiin
Puolet vastaajista ei usko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ponnistelujen johtavan rauhansopimukseen Venäjän ja Ukrainan välillä. Trumpin onnistumiseen uskoo puolestaan 28 prosenttia vastaajista. Trumpin ponnistelujen onnistumiseen uskovat useammin muun muassa nuoret sekä ne, jotka uskovat Venäjän olevan oikealla tiellä.
Skeptisyyttä ilmaisevat puolestaan useammin Moskovassa asuvat sekä ikääntyneet.
Levada toteutti tutkimuksen 11.–19. joulukuuta edustavalla otoksella kaupunki- ja maaseutuväestöstä. Tutkimukseen osallistui 1618 yli 18-vuotiasta henkilöä 137 paikkakunnalta.