Kölnin yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa mallintaneet järjestelmällisesti, millaisia kohtaamisia neandertalinihmisten ja anatomisesti nykyihmisen kaltaisten Homo sapiensien välillä saattoi tapahtua Iberian niemimaalla paleoliittisella kaudella.
Erityisesti tätä varten kehitetyn numeerisen simulaatiomallin avulla tarkasteltiin muun muassa asuinalueita ja liikkumista ajanjaksolla, jolloin ensimmäiset nykyihmiset saapuivat Eurooppaan.
Nykykäsityksen mukaan nykyihmiset saapuivat Eurooppaan noin 50 000–38 000 vuotta sitten ja kohtasivat mantereella jo eläneet neandertalinihmisryhmät. Tutkimuksessa analysoitiin molempien ryhmien asuinalueita ja liikkumista sekä sitä, missä määrin ryhmät saattoivat kohdata toisensa ja mahdollisesti sekoittua. Samalla tarkasteltiin, miten ilmastonvaihtelut vaikuttivat väestökehitykseen. Tutkimus julkaistiin PLOS One -tiedelehdessä.
Tutkijat hyödynsivät numeerista mallia, jolla simuloitiin kokeellisesti neandertalinihmisten ja nykyihmisten mahdollisia kohtaamisia Iberian niemimaalla. Malli ottaa huomioon ilmastonvaihtelut sekä molempien ryhmien populaatiot, keskinäiset yhteydet ja vuorovaikutuksen. Sen avulla voidaan dynaamisesti tarkastella useita erilaisia skenaarioita, toisin kuin perinteisemmillä arkeologisilla tai geneettisillä menetelmillä.
”Yhdistämällä ilmaston, demografian ja kulttuurin dynaaminen mallimme tarjoaa laajemman selityskehyksen, jota voidaan käyttää arkeologisten ja genomisten aineistojen parempaan tulkintaan”, tutkimukseen osallistunut esihistoriallisen arkeologian emeritusprofessori Gerd‑Christian Weniger sanoo yliopiston tiedotteessa.
Keski- ja myöhäispaleoliittisen kauden siirtymävaiheessa neandertalinihmisten populaatiot Euroopassa, erityisesti Iberian niemimaalla, taantuivat tasaisesti kohti sukupuuttoa. Samaan aikaan anatomisesti nykyihmiset levittäytyivät mantereelle.
Ajanjaksoa leimasivat voimakkaat ilmastonvaihtelut, joissa nopeat lämpenemisjaksot vuosisatojen mittakaavassa vuorottelivat hitaampien kylmenemisjaksojen kanssa. Näitä katkaisivat ajoittain äärimmäiset kylmät vaiheet, jotka liittyivät suurten jäävuorimassojen purkautumiseen Pohjois-Atlantille.
Neandertalinihmisten katoamisen ja nykyihmisten saapumisen tarkka ajoitus on yhä epävarmaa, joten ryhmien kohtaamisia ei voida sulkea pois. Geneettiset analyysit Itä-Euroopan arkeologisista luulöydöistä viittaavat väestöjen sekoittumiseen nykyihmisten varhaisissa muuttovaiheissa. Myöhempi sekoittuminen Iberian niemimaalla on ajoituksen epävarmuuksien vuoksi mahdollista, mutta siitä ei ole toistaiseksi todisteita.
”Mallin toistuvat ajot erilaisilla parametreilla mahdollistavat eri skenaarioiden uskottavuuden arvioinnin: varhaisen neandertalinihmisten sukupuuton, pienen ja sukupuutolle alttiin populaation tai pitkän selviytymisen, joka mahdollistaisi sekoittumisen”, tutkimuksen johtava tutkija professori Yaping Shao toteaa tiedotteessa. Useimmissa simulaatioissa ryhmät eivät kuitenkaan kohdanneet toisiaan.
Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa populaatiot osoittautuivat erittäin herkiksi ilmastonvaihteluille. Niissä tapauksissa, joissa väestö säilyi riittävän vakaana, lajien välinen sekoittuminen oli mahdollista. Simulaatioiden lopussa vain noin yhdessä prosentissa tapauksista havaittiin 2–6 prosentin osuus yksilöitä, joilla oli molempien ryhmien geneettistä perimää.
Sekoittuminen olisi ollut todennäköisintä Iberian niemimaan luoteisosissa, alueella jonne nykyihmiset saattoivat saapua riittävän ajoissa ennen neandertalinihmispopulaation täydellistä romahtamista.
Jatkossa tutkijat aikovat kehittää mallia. Tavoitteena on sisällyttää siihen myös eläinpopulaatioita, jotka toimivat ihmisten mahdollisena saaliina. Tätä varten kasvillisuustiedot lasketaan erikseen ihmisille ja eläimille. Lisäksi selvitetään, voisiko erikoistunut koneoppimisalgoritmi tukea mallin jatkokehitystä.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!