Saksalaispoliitikot syyttävät maan suosituinta puoluetta vakoilusta Venäjän hyväksi.
Ex-poliisi, kansanedustaja Ringo Mühlmanniin kohdistuu vakavia syytöksiä. EPA / AOP
Saksan toiseksi suurinta puoluetta syytetään turvallisuustietojen keräämisestä Venäjälle, kirjoittaa amerikkalaislehti Politico.
Saksa on sekä Euroopan unionin että sotilasliitto Naton keskeisimpiä maita. Saksan odotetaan ottavan johtajuutta, kun EU lähtee rakentamaan yhteistä puolustuspolitiikkaansa.
Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) on mielipidemittausten mukaan maan suosituin puolue. AfD:n suhtautuminen Venäjään on puhuttanut Saksassa jo pitkään. Puolue vastustaa Venäjän vastaisia pakotteita ja Ukrainan aseellista tukemista.
Nyt AfD:n vastustajat ovat alkaneet syyttää puoluetta suoraan vakoilusta. Erityistä huolta herättää se, miten kansanedustaja Ringo Mühlmann käyttää oikeuksiaan kysyäkseen hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä Thüringenin osavaltion hallitukselle. AfD on osavaltion suurin puolue.
Politico kirjoittaa Mühlmannin esittäneen kesäkuussa kahdeksan tiedustelua, jotka sisälsivät tarkkoja kysymyksiä Saksan droonipuolustuksesta ja poliisin kyvystä torjua drooneja, sekä kysyneen Ukrainalle lähetettävän kaluston kuljetusreiteistä.
Thüringenin osavaltion sisäministeri, sosiaalidemokraattista SPD:tä edustava Georg Maier syytti lokakuussa AfD:tä harvinaisen suoraan.
– Tulee vaikutelma, että AfD käy läpi Kremlin tiedustelun antamaa listaa.
Vakoiluväitteiden kohteena oleva Ringo Mühlmann kiistää syytökset Politicolle.
– Ei ole minun tehtäväni rajoittaa kysymyksiäni, vaan ministerin tehtävä on antaa vastaukset.
– Jos tällainen vastaus jossain vaiheessa aiheuttaa vaaraa tai johtaa vakoiluun, vakoilu ei ole minun vikani, vaan ministerin, koska hän on paljastanut tietoja, joita hänen ei olisi pitänyt paljastaa.
AfD:n kansanedustaja Maximilian Krah joutui syyskuussa poliisitutkinnan kohteeksi sen jälkeen, kun hänen avustajansa jäi kiinni 20 vuoden vakoilusta Kiinan hyväksi.
Kritiikki yltyy
Venäjä-mieliseksi usein luonnehdittuun AfD:hen kohdistuvat syytökset ovat kiihtyneet kuluneen vuoden aikana. Viime kuussa vihreiden kansanedustaja Irene Mihalic sanoi puoluetta ”Vladimir Putinin Troijan hevoseksi”.
Iltalehti kirjoitti marraskuussa siitä, miten Venäjä-linja on luonut railon AfD:n sisälle. Puheenjohtajat Alice Weidel ja Tino Chrupalla ovat ajautuneet täysin eri suuntiin sen suhteen, mihin Venäjä-politiikkaa pitäisi viedä.
AfD:n puheenjohtajat Alice Weidel (vasemmalla) ja Tino Chrupalla (oikealla). EPA / AOP
Weidel on pyrkinyt karistamaan puolueen putinistista leimaa, siinä missä Chrupalla on korostanut haluavansa lämmittää Venäjä-suhteita. Weidel tyrmäsi puolueen kansanedustajien matkan Moskovaan, mutta Chrupalla puolusti heitä.
– Putin ei ole tehnyt minulle mitään, Chrupalla sanoi keskusteluohjelmassa.
– En näe Venäjän muodostavan tällä hetkellä minkäänlaista uhkaa Saksalle.
Chrupalla tyrmäsi vakoiluväitteet jyrkästi.
– Nämä kaikki ovat oikeutettuja kysymyksiä kansanedustajalta, joka on huolissaan ja joka ottaa kansalaisten huolenaiheet ja tarpeet vakavasti.
– Syytätte meitä asioista, joita ette voi koskaan todistaa.
Konservatiivipuolue CDU:ta edustava kansanedustaja, erityisvaliokunnan puheenjohtaja Marc Heinrichmann sanoo Politicolle huolestuneensa AfD:n kysymyksistä.
– Merkityksettömien ja arkaluonteisten tiedustelujen lisäksi on olemassa valtava harmaa alue.
– Olen säännöllisesti kuullut eri ministeriöiltä, että yksittäiset tiedustelut eivät oikeastaan ole ongelma. Mutta kun niitä tarkastelee rinnakkain, saa kuvan esimerkiksi Ukrainaan tai Ukrainan suuntaan suuntautuvista matkustusreiteistä, avustustarvikkeista ja sotilastarvikkeista.
Venäjä pystyy kokoamaan näistä kyselyistä ja tiedusteluista kattavan kokonaiskuvan Saksan turvallisuudesta ja Ukrainalle kuljetetusta avusta, Heinrichmann sanoo.
Der Spiegelin ja Politicon mukaan AfD on jättänyt osavaltioparlamenteissa yli 7000 turvallisuuteen liittyvää tiedustelua, enemmän kuin mikään muu puolue ja noin kolmannes kaikista turvallisuuteen liittyvistä tiedusteluista yhteensä.
Politico kirjoittaa, että asiantuntijoiden mukaan AfD on noustuaan valtakunnanpolitiikkaan vuonna 2017 käyttänyt parlamentaarisia kysymyksiä keinona kerätä tietoa poliittisista vastustajistaan.
– Ei ole mahdotonta, että he toimivat Kremlin puolesta. On myös mahdollista, että he toimivat omasta puolestaan, koska he ovat Kremlin kannattajia. Mutta lopputulos on melko lailla sama. Nämä kysymykset ovat mahdollinen uhka kansalliselle turvallisuudelle, sanoo AfD:n Venäjä-politiikkaa tutkiva Jakub Wondreys.
Saksan tiedustelupalvelu luokitteli keväällä AfD:n äärioikeistolaiseksi radikaaliksi järjestöksi, jonka tavoitteena on maan demokratian tuhoaminen. AfD julisti vievänsä päätöksen oikeuteen.
Weidel pelkää, ettei Venäjä-leima helpota puolueen poliittista asemaa. Muut puolueet ovat pitkälti eristäneet AfD:n politiikasta. Myös oikeistokonservatiivinen liittokansleri Friedrich Merz lupaa, ettei CDU tee yhteistyötä AfD:n kanssa.