Miten suomalaista joulua vietetään ulkomailla? Tunnetut suomalaiset kertovat, miten joulua vietetään, kun joulukuusesta joutuu maksamaan maltaita ja jouluruuat tehdään grillissä.
Joulukinkku, kuusi, sauna ja piparit ovat kaikille suomalaisille tuttuja jouluperinteitä.
Mutta mitä kaikkea niistä jää jäljelle, kun muutetaan ulkomaille? Pitkään ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat, miten viettävät joulua kaukana Suomesta.
Viivi Avellán, Singapore & Kalifornia
Yrittäjä Viivi Avellánin jouluissa on aina ollut yksi perinne ylitse muiden.
– Suomalainen jouluruoka on minulle hyvin tärkeää. Se on lapsuuden kodin peruja, Viivi Avellán taustoittaa.
– Meillä ei keskitytty lahjoihin vaan yhteisiin hetkiin joulupöydässä. Oli yhtä juhlaa syödä hyvin valmistettuja jouluruokia. Saatoimme joskus istua jouluaterialla neljäkin tuntia.
Joulupukki vieraili Viivi Avellánin luona Singaporessa. Kuva: Viivi Avellanin kotialbumi
Tv-uutisten urheiluankkurina aikoinaan tutuksi tullut Avellán muutti kymmenen vuotta sitten Singaporeen finanssialalla työskentelevän aviomiehensä työn takia. Runsas vuosi sitten perhe siirtyi Yhdysvaltoihin Kaliforniaan noin tunnin ajomatkan päähän Los Angelesista.
– Singaporessa suomalaisen joulupöydän kokoaminen oli kova homma, Avellán sanoo nauraen.
Hän hämmästyi huomatessaan, kuinka pienesti joulua juhlitaan Singaporessa.
– Se yllätti, koska itselleni joulu on ollut vuoden juhlista isoin, mutta siellä joulu kuuluu vuoden pienimpiin juhliin. Joulukoristeetkin otettiin kaupungilla pois jo tapaninpäivänä, hän mainitsee.
– Paikallisten uskontojen juhlapyhiä vietetään isommin, ja suurin juhla on kiinalainen uusi vuosi helmikuussa.
Singaporessa lämpötila pysyy ympäri vuoden suunnilleen samana. Joulukuussa on ”hieman viileämpää” kuin tavallisesti, eli vain runsaat 25 astetta lämpöä.
Sää ei viritä joulutunnelmaa, mutta Avellán loihti joulun ruualla ja joulukuusella. Mutta työtä se vaati, sillä tillit, lantut ja lohi piti suorastaan etsimällä etsiä.
Joulukuusista puhumattakaan.
– Kuuset ovat ilmeisesti Kanadasta, ja ne maksavat aivan hirveästi. Kerran maksoin joulukuusesta yli 250 euroa.
Kotitalon joulukoristelua Kaliforniassa. Kuva: Viivi Avellanin kotialbumi
Suomen liput koristivat joulukuusta Avellánin kotona Singaporessa. Kuva: Viivi Avellanin kotialbumi
Tavallisesti Avellánin 12- ja 10-vuotiaat pojat koristelevat kuusen. Avellán kertoo, että siitä pidetään erikseen kirjaa, kenen vuoro on minäkin vuonna laittaa tähti kuusen latvaan.
– Lämmittää sydäntä, että pojat arvostavat myös joulun vähemmän materialistista puolta, ja äitinä koen onnistumista, kun he osaavat pysähtyä nauttimaan joulun valmisteluista.
Siihen kuuluu myös piparkakkujen leipominen. Taikinaa Avellán ei tee itse.
– Ikeasta saa hyvää pakastetaikinaa, jota pojat kaulivat ja tekevät pipareihin koristeluja.
Avellán on tehnyt Singaporessa jouluksi lanttulaatikkoa. Kuva: Viivi Avellanin kotialbumi
Kuva: Viivi Avellanin kotialbumi
Ikeasta on haettu piparkakkutaikinaa Singaporen lisäksi nyt myös Kaliforniassa, jossa joulua vietettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa.
– Joulu jää täällä marraskuisen kiitospäivän varjoon. Kiitospäivä on suurin perhejuhla, mutta asuinpaikkakin vaikuttaa asiaan. Täällä meidän kaupungissamme joulu näkyy selvästi enemmän kuin esimerkiksi Los Angelesissa.
Koti on laitettu joulukuntoon, vaikka joulunpyhät vietetään pitkästä aikaa Suomessa.
– Ehdimme nauttia täälläkin joulutunnelmasta, sillä saavumme Suomeen vasta ihan joulun alla. Olen laittanut uloskin vähän joulukoristeluja, vaikka ne ovat kaukana naapuruston valoloistosta, Avellán sanoo.
Anni Uusivirta, Dubai
Anni Uusivirta ikävöi suomalaisesta joulusta yhtä asiaa: saunaa. – Saunominen tosi kovaa, lähes henkihieveriin, kuuluu lapsuuskodissani jouluun, sanoo Uusivirta. Kuva: Adriana Coletti
Missinä julkisuuteen tullut Anni Uusivirta on asunut Dubaissa 18 vuotta. Hän työskentelee yksityisen lentoyhtiön toimistossa ja tekee edelleen myös työvuoroja lentoemäntänä.
– Pidän itseäni jouluihmisenä, mutta ei joulu kauheasti näy nykyisessä elämässäni. Joulupäivät ovat täällä työpäiviä, vaikka joskus esimies onkin sanonut, että töistä voi lähteä vähän aikaisemmin joulun takia, Anni Uusivirta kertoo.
Joulupäivät ovat tänä vuonna keskellä viikkoa, joten senkin takia silloin ollaan töissä.
– Olemme ajatelleet Leandron kanssa viettää joulua seuraavana viikonloppuna.
Uusivirran aviomies Leandro Fideles on kotoisin Brasiliasta.
– Brasilialaiseen tapaan hän valmistaa jouluruuan grillissä. Ravintoloissa tarjotaan jouluaterioita, mutta minusta jouluna pitää olla kotona.
– Dubaissa joulu ei ole pyhä ja lentoemännille voi sattua työvuoro, Anni Uusivirta (vas.) sanoo. Kuva: Anni Uusivirran kotialbumi
Aurinkoisessa Dubaissa joulu on vain yksi juhla muiden eri uskontokuntien juhlapäivien joukossa.
– Olkoon uskonto mikä tahansa, kyllä kaikki tietävät joulun. Täällä huomioidaan eri uskontojen isoimmat juhlat, ja toisten juhlia arvostetaan, vaikka niitä ei itse vietettäisi.
Joulu näkyy erilaisina tapahtumina kuten joulukonsertteina ja joulumarkkinoina.
– Joulua pidetään amerikkalaisten markkinoimana perhejuhlana samaan tapaan kuin myös halloweenia. Kaupat tietysti hyödyntävät joulua hyvin, kuten muitakin juhlapäiviä.
Arabiemiraattien kansallispäivä on 2. joulukuuta. Silloin Dubai koristellaan valoilla, jotka muistuttavat joulukoristelua.
– Valot jätetään paikoilleen joulukuuksi, joten se näyttää meistä länsimaalaisista joulukoristelulta. Vaikka sitä ei ole tehty joulua varten, se tuo minulle joulufiilistä.
Kotiaan Uusivirta koristelee vain vähän, ja tekee sen vasta jouluviikolla.
– Kun Instagramissa näkyy toinen toistaan hienompia joulukoristeluja, alan itsekin pienen joulupaineen alla laitella vähän koristeita.
Jos minulta kysyy vuoden parasta juhlaa, vastaan aina joulu, mutta kun katsoo tätä elämääni täällä, ei se kyllä näytä yhtään siltä.
Dubain valokoristeluja. Kuva: Anni Uusivirran kotialbumi
Joulukuusta ei Uusivirran kotiin tule, eikä lahjojen vaihtaminenkaan ole välttämätöntä.
– Sovimme yleensä ennalta, ostammeko lahjat toisillemme. Jouluisin asia meillä kotona on varmaankin joulumusiikki.
Suomalaisesta joulusta Uusivirta kaipaa eritoten yhtä asiaa.
– Ikävöin saunaa, sillä saunominen tosi kovaa, lähes henkihieveriin, kuuluu lapsuuskodissani jouluun.
Uusivirta pitää joulusta todella paljon.
– Jos minulta kysyy vuoden parasta juhlaa, vastaan aina joulu, mutta kun katsoo tätä elämääni täällä, ei se kyllä näytä yhtään siltä. En panosta täällä jouluun sillä tavoin kuin Suomessa, hän sanoo.
Uusivirran mielestä aidolta tuntuvaa joulua voi viettää vain kylmässä, pimeässä ja mielellään pienessä lumisateessa.
– Siinä on joulun tunnelmaa, kun taas täällä paistaa aurinko ja on kuuma. Oikean joulutunnelman saa vain Suomessa.
Sini Ariell, Australia
Sini Ariellille on tärkeää, että lapset oppivat tuntemaan myös suomalaisen joulun perinteet. Kuva: Sini Ariellin kotialbumi
Australiassa on joulukuussa kesä. Tosi-tv-ohjelmista tutun tatuointitaiteilija Sini Ariellin perheen joulunviettoa se ei haittaa.
– Olen työntänyt täällä joulukinkkua uuniin ja tehnyt ruisleipäjauhoista karjalanpiirakoita, Sini Ariell kertoo.
– Mutta laatikoita en ole tehnyt, koska en pidä niistä.
Sini Ariell kertoo, että Australiassa ollaan usein jouluna rannalla. Kuva: Sini Ariellin kotialbumi
Lapsilla on selvä käsitys joulun molemmista puolista. On materialistinen puoli joulupukkeineen, mutta myös se oikea joulun merkitys.
Kuva: Sini Ariellin kotialbumi
Hän päätyi toiselle puolelle maapalloa rakastuttuaan australialaismekaanikkoon Stuart Bondsiin. Pari avioitui Australiassa kymmenen vuotta sitten, ja seuraavana kesänä hääjuhlaa vietettiin myös Suomessa. Koti sijaitsee maatilalla Sydneyn pohjoispuolella.
– Olen tilannut piparkakkutaikinaa suomalaisia ruokatarvikkeita myyvästä nettikaupasta.
Taikinaa oli saatava, sillä tytärten piti päästä tekemään joulupipareita. Ariell haluaa, että Penny, 8, ja Indy, 4, oppivat suomalaisia perinteitä, vaikka koti sijaitseekin kaukana äidin synnyinmaasta.
Viimeksi Ariell on tuonut Suomesta tytöilleen Lasten Raamatun.
– En ollut löytänyt sitä aiemmin mistään. Meillä luetaan jouluisin jouluevankeliumi. Lapsilla on selvä käsitys joulun molemmista puolista. On materialistinen puoli joulupukkeineen, mutta myös se oikea joulun merkitys, kun juhlitaan Jeesuksen syntymää, Sini sanoo.
Joulupukki apureineen kävi tervehtimässä lapsia jo ennen joulua. Kuva: Sini Ariellin kotialbumi
Ariellin lapset pitävät piparkakkujen koristelusta. Kuva: Sini Ariellin kotialbumi
Myös joulukirkko kuuluu perinteisiin.
– Viime jouluna se oli ulkona istuimina rantatuolit. Saatamme myös katsoa suomalaista jumalanpalvelusta Youtuben kautta.
Australiassa vietetään länsimaista joulua, mutta eri maista aikojen saatossa saapuneille ei ole kehittynyt yhtenäistä jouluruokakulttuuria.
– Menee mihin tahansa joulupöytään, tarjolla voi olla mitä tahansa.
Joulukuuset ovat Australiassa muovia.
– Oikeita havupuisia kuusia ei ole missään. En tunne ketään paikallista, joka olisi ikinä edes nähnyt oikeaa joulukuusta.