Gustavs Razinskis muutti Suomeen opintojen perässä. Hän voisi kuvitella asuvansa Suomessa pidempäänkin.
Latvialainen Gustavs Razinskis, 21, pohti urheilulukion jälkeen, mitä haluaisi opiskella. Kotimaan sijaan hän alkoi etsiä vaihtoehtoja netistä kuultuaan, että EU-kansalaisilla on mahdollisuus opiskella maksutta ympäri Eurooppaa.
Hän päätyi hakemaan ystävänsä suosittelemana Kajaanin ammattikorkeakouluun englanninkieliseen Esports business -koulutukseen, jossa valmistutaan tradenomiksi ja tutustutaan samalla kilpapelialaan. Hakupäätöksen sinetöi yksi latvialaisen asettama kriteeri.
– Tykkään urheilla, joten minulle oli ehdotonta, että kaupungissa on mahdollisuus pelata salibandya. Kun luin asukasmäärästä ja löysin paikallisen salibandyjoukkueen, en oikeastaan välittänyt muusta. Päätin vain, että jep, tämä on hyvä ja menoksi, Razinskis kertoo IS:lle.
Suomeen muuttaessaan Razinskis kertoo olleensa hieman peloissaan. Hän oli lukenut juttuja viileistä ja ”kylmäkasvoisista” suomalaisista. Keskustelut lukuisten suomalaisten kanssa ovat kuitenkin tehneet hänelle yhden asian hyvin selväksi: täällä ollaan turhan vaatimattomia.
– Aina keskustelun aluksi joku pahoittelee huonoa englannin kieltään, mutta puhuu sen jälkeen täyttä podcast-tasoa noin vain. Mietin usein, että te suomalaiset liioittelette. Sydämenne eivät ole yhtä kylmiä kuin ilmeenne!
Salibandyn harrastusmahdollisuus oli yksi ehto opiskelukaupungin valinnassa. Kuva: Gustavsin kotialbumi
Razinskis on kahden ja puolen vuoden opintojensa aikana opiskellut suomea omatoimisesti, sillä kokee sen melkein velvollisuudeksi asuessaan toisessa maassa. Hän puhuu suomea jo melko hyvin ja ymmärtää sitä vielä paremmin.
– Suomi on vaikea kieli. Minusta tuntuu, että sitä opetetaan täällä vähän hassusti. Ensin harjoitellaan todella yksinkertaisia asioita, ja seuraavana päivänä pitäisi jo kuvailla hyvin yksityiskohtaisesti asioita, joista ei ole koskaan kuullutkaan.
Kielitaito on karttunut erityisesti salibandytreeneissä osana muuta joukkuetta. Razinskisin suomen kielen lempisanat ovat varsin yllättäviä.
– Puukäsi ja letkupolvi! Molemmat liittyvät salibandyyn. Yksi suosikkini, josta kerron aina kotona, on rasvaton raejuusto. Se kuulostaa niin erikoiselta, mutta kun sen selittää auki, moni on hyvin hämmentynyt.
Suomeen nuori mies asettui nopeasti. Sää, kuukausia kestävä pimeys tai edes Kajaanin lumisuus eivät hetkauttaneet. Yksi varsin erikoinen asia onnistui kuitenkin yllättämään hänet täysin.
– Teillä on täällä ananasta ihan kaikissa muodoissa. Ananaslimua, ananakselta maistuvia karkkitaateleita, unohtamatta ananaslonkeroa… Latviassa meillä on vain ananasmehua.
– Ensin pidin sitä outona, mutta kun aloin maistella, huomasin, että te olette oikeassa! Suomi-pizza (kana, kebabliha, ananas, aurajuusto) on esimerkiksi aivan mahtava. Ananas kuuluu pizzaan, hän sanoo nauraen.
Lue lisää: Roni Timonen maksaa 760 euroa kuukaudessa siitä, että hän saa pelata koulussa rauhassa
Opintojen osalta Razinskisilla on menossa loppusuora. Hän on juuri aloittanut opinnäytetyönsä ja edessä on vielä harjoittelujakso. Tavoite ja arvio on valmistua jouluksi 2026.
Razinskis on viihtynyt sekä Suomessa että opinnoissaan. Kamkilla on koulutukseen liittyen kuitenkin oma esports-organisaatio, KAMK.GG, jonka parissa kiinnostuneet voivat touhuta ja myös kerryttää opintopisteitä. Esports-nimestä ja tarjonnasta huolimatta koulutus ei keskity vain pelaamiseen tai pelibisnekseen.
– Olen enemmän urheilumies kuin pelimies. En seuraa enkä fanita esportsia, mutta se ei ole haitannut opinnoissa. Asiat selitetään kiinnostavasti ja ymmärrettävästi. Tämä on bisneskurssi, jossa on vähän esportsia mukana.
Kokonaisuuteen hän on ollut tyytyväinen. Joskus ohjeistuksia on ollut vaikea ymmärtää, vaikka ne on annettu englanniksi, mutta kaikesta on aina selvitty.
– Joskus opettaja ei ehkä puhu parasta englantia ja selitys on sen takia vähän kankea. Sitä on sattunut pari kertaa, ja ne ovat olleet vuosieni vaikeimpia hetkiä. Muuten sanoisin, että opinto-ohjelma on erittäin hyvä ja monipuolinen.
Razinskis kuvattuna yhdessä Esports business -linjan koordinaattorin Janus Pitkäsen kanssa. Kuva: KAMK.GG
Valmistumisen jälkeen Razinskis palaa ainakin toistaiseksi Latviaan suorittamaan yksitoista kuukautta kestävän asepalveluksensa. Sen jälkeen tulevaisuus on avoin.
– Haluaisin urheilutoimittajaksi. Se olisi suuri unelmani. En ole varma, miten voisin hyödyntää tutkintoani siinä, mutta jos voisin käyttää sitä esimerkiksi jalkapallon parissa markkinoinnissa tai viestinnässä, se olisi mahtavaa.
Kaksi ja puoli vuotta Suomessa ovat vakuuttaneet latvialaisnuoren siitä, että täällä voisi elää pidempäänkin. Miksei jopa pysyvästi.
– Tiedän, ettei mikään maa ole täydellinen, mutta täällä ihmiset vaikuttavat luottavan siihen, että heistä pidetään huolta. Se kertoo paljon. Minut on otettu todella hyvin vastaan ja olen viihtynyt täällä.