Nasan tutkijan mukaan kyseessä saattoi olla ”pysähtyneeltä” vaikuttanut komeetta.


Betlehemin tähti koristaa usein joulukuusen latvaa. Kuva Vatikaanin Pietarinaukion joulukuusesta. ZumaWire / MVPHOTOS
Monen suomalaisperheenkin joulukuusen latvaa koristavan Betlehemin tähden mysteeri on saattanut selvitä, kertoo brittilehti The Times.
Betlehemin tähti esiintyy Jeesuksen syntymästä kertovassa Matteuksen evankeliumissa. Evankeliumin mukaan itämaan tietäjät havaitsevat taivaalla idästä ilmestyneen tähden, joka johdattaa heidät Jeesus-vauvan luo Betlehemiin.
Tarinan mysteeri tulee siitä, että evankeliumin mukaan tähti pysähtyy Jeesuksen synnyinpaikan yläpuolelle. Tieteilijät ovat vuosia yrittäneet selvittää, mikä valoilmiö evankeliumin tarinassa saattoi olla kyseessä.
Yksi yleinen selitys on ollut niin sanottu planeettojen konjunktio, jossa yötaivaalla kirkkaasti näkyvät planeetat ovat hetkellisesti lähekkäin.
Nyt Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston Nasan tutkija Mark Matney on esittänyt tarinalle toisen selityksen, joka pohjautuu kiinalaistutkijoiden havaintoihin viisi vuotta ennen ajanlaskun alkua.
”Pysähtynyt” komeetta
Vaikka ajanlaskun alkua nimitetäänkin myös ajaksi ennen Jeesuksen syntymää, niin todellisuudessa hänen on epäilty syntyneen juuri viisi tai kuusi vuotta ennen sitä.
Syynä on tieto siitä, että Juudean kuningas Herodes Suuri oli vielä itämaan tietäjien vierailun aikaan elossa ja hänen uskotaan vahvasti kuolleen vuonna 4 eaa.
Matney huomasi, että muinaisissa kiinalaisissa hoviasiakirjoissa mainitaan kirkas komeetta, joka näkyi taivaalla vuoden 5 eaa. keväällä yli 70 päivän ajan.
Maan ohi kiitävät komeetat voivat näkyä myös maankamaralta. Kuvituskuva. EPA / AOP
Tutkija loi kiinalaisten havaintojen perusteella mallinnuksen komeetan mahdollisista kiertoradoista, joissa taivaankappale ohitti Maan siten, että sen liike olisi muutaman tunnin ajan lähes kumonnut Maan pyörimisen vaikutukset.
Toisin sanoen komeetta oli radalla, jonka kiertoaika oli lähes sama kuin maapallon pyörähdysaika, minkä takia se näytti maankamaralta katsottuna ”pysähtyneen” taivaalle.
Nykypäivänä tätä ilmiötä kutsutaan tilapäiseksi geosynkroniseksi liikkeeksi. Kyseistä kiertorataa käytetään usein esimerkiksi TV-satelliittien sijoittamiseen, jotta ne voivat lähettää ilman katkoja.
Yhdessä Matneyn mallinnuksessa tämä olisi tapahtunut kesäkuisena aamuna vuonna 5 eaa. Juudeasta katsottuna komeetan sijainti olisi sijainti olisi ollut linjassa Jerusalemista Betlehemiin johtavan tien kanssa sen noustessa korkeammalle taivaalla.
Tiellä Jerusalemista etelään kulkeneet ihmiset olisivat siis voineet nähdä komeetan liikkuneen kohti Betlehemiä ja sen jälkeen pysähtyneen heidän yläpuolelleen.
– Kun tietäjät matkustivat etelään, se olisi ollut selvästi näkyvä kohde eteläisellä taivaalla, nousten yhä korkeammalle ja korkeammalle, Matney sanoo tutkimuksessaan.