Malla, 42, ja Maunu Ritvasen, 42, koti näyttää täydellisen normaalilta, mutta näin joulunaikaan pistää silmään, että siellä ei ole yhtäkään joulukoristetta.

Keittiön ikkunassa on kyllä valonauhat, mutta Ritvasten nelihenkisessä perheessä ne toimivat kausivaloina eivätkä liity jouluun. Syy tähän on selkeä: Perhe uskoo Jehovaan, ja Jehovan todistajat eivät vietä joulua.

– Raamatussa sanotaan, että ei palvota mitään muuta kuin Jehovaa. Se on yksinkertainen asia. Meillä ei ole mitään jouluun liittyvää eikä muitakaan uskonnollisia symboleja, kertoo perheenäiti Malla.



Ritvasen pariskunta on ollut naimisissa 19 vuotta ja ovat kasvaneet uskoon lapsesta asti. Kasteella he kävivät vasta teini-iässä, kuten monet Jehovan todistajiksi kasvaneet nuoret päättävät tehdä. Mikko Huisko

Ritvasille joulu on tavallinen päivä. Heistä joulu on monelle kaupallinen kulutusjuhla, josta on hengellisyys melko kaukana.

– Ensin tulee halloween, sitten Black Friday, ja sen jälkeen joulu. Ne ovat jotenkin samassa sarjassa, sanoo Malla Ritvanen.

Koska jouluperinteitä ei ole, joulun aikana Jehovan todistajien kokoontumiset pyörivät normaalisti kahdesti viikossa.

– Täksi jouluksi meille tulee meidän kavereiden koira. He lähtevät silloin Tallinnaan vapaaehtoistyöhön rakentamaan Jehovan todistajien rakennushanketta, Malla kertaa joulunajan suunnitelmia.

Joululahjoja ei jaeta, kynttilöitä ei sytytetä ja haudoilla tai joulukirkossa ei käydä.

Sen sijaan helsinkiläiset Ritvaset aikovat kyläillä ystävien luona ja rentoutua. Aiempina jouluina perhe on esimerkiksi mökkeillyt tai käynyt ulkomailla joulun aikoihin.

– Joulu ei meille hirveästi merkitse mitään, koska emme vietä joulua. Se, mistä itse tykkään joulunajassa on se, että siinä on paljon vapaapäiviä. Silloin on aikaa olla perheen ja ystävien kanssa, kertoo Maunu.

Maunu saattaa myös käydä kuntosalilla lastensa kanssa jouluna. Salilla käydessä ei haittaa, vaikka ulkona tulisi vaakasuoraan vettä.

– Perheenä tulee iltaisin varmaankin katsottua yhdessä leffoja tai pelattua. Melko normaaleja juttuja siis, Maunu summaa.

Jouluruokia Ritvasten perheessä syödään. Kukin perheessä syö niitä sen mukaan, mistä sattuu pitämään. Perheen isä syö kyllä kinkkua, mutta ei jaksa erikseen paistaa sitä.

– Ruokaa tehdään yhdessä ja siihen on enemmän aikaa käytettävissä kuin arjen kiireiden keskellä, Maunu kertoo.

Kristityt oppivat jo äidinmaidosta uskomaan, että Jeesus syntyi jouluna. Jehovan todistajien uskon mukaan asia ei ole näin.

– Joulun tausta on muissa uskonnoissa. Siihen ajankohtaan on liitetty esimerkiksi roomalaisten sadonkorjuujuhlia.

Myöskään itämaan tietäjät eivät heidän uskonsa mukaan tulleet Jeesuksen synnyinvuoteen ääreen tuomaan lahjoja. Heidän mukaansa tietäjät saapuivat vasta myöhemmin, kun Jeesus perheineen oli asettunut asumaan Beetlehemiin.

Jos sinulla on alkoholiongelma, ei sinun ole pakko juoda. Jos olet homoseksuaali, ei sinun ole pakko harjoittaa sitä syntiä. Ne teot ovat se ongelma, ei se ihminen.

Malla Ritvanen

– Tietäjät toivat lahjoja, jotka olivat varmasti tarpeellisia. He eivät kuitenkaan olleet Jehovan palvelijoita. He olivat astrologeja, väittää Maunu.

– Kun itämaan tietäjät seurasivat tähteä, koko Beetlehemin alueella kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset tapettiin. Se ei mielestämme voinut olla Jumalan lähettämä tähti, Malla jatkaa.



Talon ainoa viittaus uskontoon näkyy kaapin ovessa liitutaululla. Mikko Huisko

Malla kertoo kokevansa myötätuntoa niitä kohtaan, jotka stressaavat joululahjoista ja perusteellisista joulusiivouksista.

– Tiedämme, että muille joulu voi olla tärkeä juhla ja kunnioitamme sitä. Emme myöskään estä ketään viettämästä joulua, hän huolehtii.

Perheelle juhlan taustalla on aina merkitystä.

– Raamatussa ei kehoteta viettämään joulua. Jos asia ei ole sellainen, johon Raamattu kehottaa, pyrimme pitäytymään pois siitä. Emme vietä siis muiden uskontojen mukana juhlia.



Malla ei ole koskaan epäillyt, etteikö hänen oppimansa usko ole totta. Mikko Huisko

Usko ja Raamatun periaatteiden noudattaminen tuo pariskunnan elämään tasapainoa ja onnellisuutta. Maunu kertoo elämäänsä ohjaavien arvojen tulevan Raamatusta.

Niitä ovat esimerkiksi ahkeruus, rehellisyys lähimmäisen rakastaminen.

– Mitä enemmän tälle asialle antaa, sitä enemmän saa. Uutiset lehdissä nykypäivänä ovat melko ikäviä, mutta ne eivät pelota. Luotamme Jumalaan ja tiedämme, että Jumala on luvannut ratkaista ne ongelmat, Maunu kertoo.

Malla on samoilla linjoilla. Hänen mielestään usko on voimavara, joka tuo yhteistä arvopohjaa.

– Totta kai hirveitä asioita tapahtuu maailmassa, mutta voimme olla luottavaisin mielin. Tiedämme, mikä meitä odottaa.



Pariskunta esittelee kahvipöydässä yhtä Jehovan todistajien julkaisuista. Mikko Huisko

Jehovan todistajat ajattelevat, että heitä odottaa tulevaisuudessa Harmageddoniksi kutsuttu päivä.

– Se on hyvä asia ja Jumalan keino poistaa pahat ja pahuuden maan päältä, Maunu kuvailee.

Harmageddonin jälkeen he ajattelevat Jumalan hallitsevan maailmaa.

– Voimme elää Harmageddonin jälkeen ikuista elämää, jos elämme silloin niin kuin Jumala haluaa. Raamatussa sanotaan, että ne jotka tekevät oikein, saavat elää maan päällä, kertoo Malla.

Harmageddoniin valmistautumisen takia perhe noudattaa ulkopuolisen silmissä tiukoiltakin tuntuvia sääntöjä. Esimerkiksi avioliiton ulkopuolinen seksi, liiallinen alkoholin käyttö, seksi samaa sukupuolta olevan kanssa ja tupakointi nähdään asioina, joita ei tule tehdä.

– Jos sinulla on alkoholiongelma, ei sinun ole pakko juoda. Jos tunnet vetoa johonkuhun, ei sinun ole pakko harrastaa seksiä. Ihminen voi valita, miten toimii. Jumala ei hyväksy tietynlaista toimintaa. Ne teot, joita Jumala ei hyväksy, ovat se ongelma, eivät ne ihmiset, kertoo Malla.

Kun itämaan tietäjät seurasivat tähteä, koko Beetlehemin alueella kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset tapettiin. Se ei mielestämme voinut olla Jumalan lähettämä tähti

Malla Ritvanen



Maunu Ritvanen työskentelee rakennuttaja-konsulttina. Mikko Huisko

Jos Raamatun periaatteita ei noudata, voi tulla eteen tilanne, jolloin joutuu eroamaan tai tulee erotetuksi uskonyhteisöstä. Pariskunnan molemmilla osapuolilla on läheisiä, jotka ovat päättäneet lähteä yhteisöstä.

– Se ei ole mikään hetken päätös lähteä, vaan pitkällinen prosessi. Meillä on erilaisia tukitoimenpiteitä. Sellainen ihminen, joka on katumaton väärintekijä, poistetaan seurakunnasta, Malla kuvaa.

Julkisuudessa on ollut aika ajoin esillä Jehovan todistajien harjoittama karttaminen eli käytäntö, jossa uskon kieltäneeseen pidetä yhteyttä. Maunun mukaan käytäntö perustuu Raamatun opetuksiin ja sen tavoitteena on auttaa.

– Haluamme kaikille hyvää. Jos joku kuitenkin tietoisesti haluaa toimia toisin kuin on Raamatusta oppinut, sehän on tavallaan oma päätös sitten, ettei halua kuulua järjestöön. Minun on vaikea nähdä, miten tämä järjestely olisi tavallisesta poikkeava.

Malla on samaa mieltä.

– Jos olet esimerkiksi urheilujärjestössä, niin kyllähän sinut sielläkin laitetaan pelikentältä ulos, jos et toimi pelin sääntöjen mukaan. Tämä ei silti tarkoita, ettemmekö kunnioittaisi henkilöä ihmisenä. Hänellä on myös oikeus tehdä omat ratkaisunsa uskontoon liittyvissä asioissa.



Malla Ritvanen ei käy palkallisessa päivätyössä. Hän käyttää aikansa vapaaehtoistyöhön, eli kiertelyyn ovelta ovelle. Mikko Huisko

19 vuotta yhdessä ollut pariskunta noudattaisi käytäntöä, vaikka kyse olisi heidän omasta lapsestaan.

– Hän olisi yhä meidän lapsi, se ei tietystikään muuttuisi. Vanhemmuudessa on vastuita, mutta kyllähän se sitä yhteistä kanssakäymistä jollain tavoin rajoittaisi, Maunu sanoo.

– Suhtautuisin niin, että saat nyt ihan rauhassa miettiä, miten teet elämälläsi, Malla kertoo.

Yhteydenpidon rajoittaminenkin on osoitus rakkaudesta, Ritvaset ajattelevat.

– Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä. Hän kuitenkin toivoo, että he toimivat niin että olisivat onnellisia.



Pariskunta tapasi parikymmentä vuotta sitten konventissa, eli Jehovan todistajien uskonnollisessa tapahtumassa. Mikko Huisko

Ritvasille onnellisuus seuraa Raamatun periaatteiden noudattamisesta.

– Koen tämän olevan paras elämäntapa, enkä vaihtaisi pois, hän sanoo.

Malla on samaa mieltä.

– En tiedä paremmasta. Mielestäni on melko hyvin, että voin sanoa tässä maailmantilanteessa olevani luottavainen ja onnellinen, kiteyttää Malla.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Helsingin Uutisissa.