Uteliaat valkopääsakit saavat paperiin käärittyjä maissintähkiä. Herkuille persot valkopääsakit käyvät joskus varkaissa myös hoitajien taskuilla, jos siellä on syötävää, kertoo eläintenhoitaja Sanni Parkkinen. Kuva: Karoliina Redsven
Vaikka muu kaupunki hiljenee joulunviettoon, eläintarhassa rutiinit pyörivät. HS kurkisti Korkeasaaren kulisseihin jouluaattona.
Lue tiivistelmä
Korkeasaari on auki jouluaattona, ja eläimet saavat joulupaketteja ja erikoisherkkuja.
Eläintarhan markkinointijohtaja Susanna Silvonen kertoo, että talviaika on parasta aikaa vierailla, koska eläimet ovat viileällä säällä aktiivisia.
Korkeasaaressa syntyi tänä vuonna muun muassa keisaritamariinin poikanen, ja eläintarha sai uuden amurinleopardinaaraan.
Rapina alkaa heti, kun kääröt on ripustettu oksille. Hubert, Ingo ja Bea avaavat paperiset pussukat, joista paljastuu maissintähkiä.
Valkopääsakit pitävät kaikenlaisesta repimisestä, kertoo Korkeasaaren eläintenhoitaja Sanni Parkkinen. Parkkinen on kollegoidensa kanssa askarrellut Amazonia-talon kädellisille joulun kunniaksi lahjoja.
Näiden valkopääsakien lajitoverit elävät Brasilian sademetsissä. Trooppista joulutunnelmaa on tarjolla myös Korkeasaaressa, jossa sisätiloissa ilmankosteus nousee 80 prosenttiin ja lämpötila on kuin päiväntasaajalla.
Seuraavaksi Parkkinen jakaa lahjat kulta- ja keisaritamariineille. Komeilla viiksillä varustettu keisaritamariinien pariskunta sai alkusyksystä poikasen. Sitä Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen pitää yhtenä vuoden kohokohtana.
”Aina kun suojeluohjelman lajeille tulee syntymiä, se on sellainen voitto”, hän sanoo.
Keisaritamariinien perheenlisäys on ilahduttanut eläintarhassa. Piipittävää ääntä pitävää perhettä kutsuttaan ”Piiparisiksi”, naapurissa asuvia kovaa ja korkealta kirkuvia kultatamariineja ”Kiljusiksi”. Kuva: Karoliina Redsven
1970-luvulta saakka Korkeasaaressa asunut Lennart-kilpikonna lähti päivälenkille. Eläintenhoitaja Sanni Parkkinen avaa kilpikonnalle oven. Kuva: Karoliina Redsven
Jouluaattona Korkeasaaressa on suorastaan harras tunnelma, jonka välillä rikkoo leijonan karjaisu.
Kävijöitä odotetaan kymmenistä muutamaan sataan, Silvonen kertoo. Talvikaudella arkisin ahkerimpia kävijöitä ovat yritysasiakkaat sekä lapsiryhmät kouluista ja päiväkodeista, viikonloppuisin saarelle saapuvat perheet.
Nyt olisi kuitenkin Silvosen mukaan yksi parhaita aikoja käydä katsomassa eläimiä. Viileä sää saa eläimet yllättävän aktiivisiksi.
Samaa mieltä ovat ystävykset Vanessa Ruuskanen ja Hanna Levänen, jotka ovat tulleet käymään Korkeasaaressa ennen aaton muuta ohjelmaa: päiväunia ja herkuttelua. Kaksikko kertoo vierailevansa saaressa säännöllisesti.
”Tämä talviaika on parasta. Kissat ovat paljon aktiivisempia. Eläimetkin ovat enemmän esillä, kun ihmisiä on vähemmän”, kaksikko kertoo.
Ruuskanen ja Levänen seuraavat, kun erittäin uhanalaisille amurinleopardeille tuodaan isot lahjapaketit. Sisällä on auton alle jääneen metsäkauriin osia. Ruhoja ja raatoja tuodaan tarhalle vuosittain noin 250–300 kappaletta paikallisten riistanhoitoyhdistysten kautta. Juuri muuta ruokaa kissapedot eivät tarvitsekaan.
Hanna Levänen ja Vanessa Ruuskanen seuraavat, kuinka amurinleopardi vastaanottaa joululahjansa. Kuva: Karoliina Redsven
Talvikaudella kissaeläimet viihtyvät hyvin ulkona – kunhan ei sada vettä. Tiikerien uusi silta, ”catwalk”, on ollut suosittu. Kuva: Karoliina Redsven
Korkeasaareen lahjoitetaan paljon muutakin: Kahvipaahtimolta saa juuttisäkkejä, joita käytetään kissapetojen virikkeistämiseen. Pelastuslaitos luovuttaa vanhoja renkaita ja letkuja, joista on myös iloa eläimille.
Tänä jouluna kulosaarelainen kuusikauppias teki lahjoituksen, jonka ansiosta kamelit, myskihärät ja metsäpeurat saivat joulukuusia aitauksiinsa. Myymättä jääneet joulukuuset pääsivät hyötykäyttöön.
Myskihärkien kuusen oksille on ripustettu porkkanaa. Omenaa nämä myskihärät saavat kerran vuodessa, ja tämän vuoden kiintiö on täynnä. Routa, tänä vuonna syntynyt kili, näyttää olevan tyytyväinen jäkälätarjoiluun.
Kuluneena vuonna Korkeasaareen on syntynyt toivottua jälkikasvua, mutta saatu myös muita uusia asukkaita. Silvonen nostaa vuoden ilonaiheiden joukkoon juuri uuden amurinleopardinaaraan.
Laji on yksi maailman uhanalaisimmista kissapedoista. Luonnossa niitä elää noin sata, eläintarhoissa tuplasti sen verran.
Korkeasaari on ollut mukana satsaamassa hankkeeseen, jossa amurinleopardeja saataisiin palautettua luontoon. Nyt hanke on jäissä, koska Venäjän hyökkäyssodan myötä projektia ei päästä toteuttamaan Venäjällä sijaitsevassa luonnonpuistossa.
Metsäpeuralauma sai tänä vuonna täydennystä Ähtäristä. Eräs tulokkaista on lajinsa geneettisesti arvokkaimpia yksilöitä, Korkeasaaresta kerrotaan. Kuva: Karoliina Redsven
Korkeasaaren työntekijät koristelevan kamelien joulukuusta porkkanan- ja omenanpaloilla. Kuva: Karoliina Redsven
Myskihärkien Routa-kili on tämän vuoden eläinvauvoja. Routa oli kiinnostuneempi kivillä hyppimisestä kuin joulukuusiin sidotuista porkkanoista. Kuva: Karoliina Redsven
Koska eläimiä hoidetaan joka tapauksessa joka päivä, on eläintarhakin yleisölle auki vuoden jokaisena päivänä, Silvonen kertoo.
Talvikaudella henkilökuntaa Korkeasaaressa on 90. Eläintarhan lisäksi väkeä työllistää saarella sijaitseva villieläinsairaala, jossa hoidetaan noin 1 500 eläinyksilöä vuodessa. Siellä talvi on hiljaista aikaa, hoidossa on lähinnä siilejä.
Pyhistä odotetaan rauhallisia myös eläintarhan puolella.
Jouluaaton aukiolo alkoi kymmenisen vuotta sitten. Aattona paikalla on etenkin turisteja. Silvosen mieleen on jäänyt usean kymmenen hengen sukulaisista koostuva porukka, joka vierailee Korkeasaaressa joka aatto.
Ensimmäistä kertaa jouluvierailulla olivat 2- ja 3-vuotiaat Iris ja Milo Hagner äitinsä kanssa – äidin nimeä ei tässä jutussa ole, koska haastattelunauhalla eläimet huusivat niin lujaa, että nimi hautautui viidakon äänten alle.
”Halusimme tänä jouluna tehdä jotain erilaista. Lapset halusivat erityisesti nähdä kaimaanin”, äiti Hagner kertoo. Pahaksi onneksi kolmesti viikossa ruokailevalle kaimaanille osui jouluaatolle paastopäivä.
Taaperot seurasivat, kuinka pikkumangustit saivat hyönteisiä sisältävät lahjapakkauksensa. Arat pikkunisäkkäät odottivat aikansa ennen kuin lähtivät etsimään jättijauhomatoja ja sirkkoja laatikoista, jotka hoitajat olivat kierrättäneet omista juhlistaan eläinten käyttöön.
Äiti, Iris ja Milo Hagner ihmettelemässä Korkeasaaren asukkaita. Kuva: Karoliina Redsven
Pekka Jääskeläinen virittelee mangustien lahjapakkausta, jonka sisällä on jättijauhomatoja. Jääskeläinen vitsailee, ettei pakkaustyyli aivan muistuta japanilaisten pakkaustaidetta. Kuva: Karoliina Redsven
Korkeasaaressa asuu 16 pikkumangustia. Hyönteiset ovat niiden herkkua, toisinaan ne nirsoilevat kissanruoan ja kasvisten kanssa. Kuva: Karoliina Redsven
Kun kaikki eläimet olivat saaneet jouluherkkunsa, oli henkilökunnankin aika siirtyä joulunviettoon läheistensä luokse.
Silloin kamelit jäävät poimimaan kuusen oksille sidottuja omenoita ja porkkanoita, amurinleopardit availemaan lahjakääreitään ja äänekäs kultatamariiniperhe herkuttelemaan piparin malliseksi muotoilulla päivällisellään.