Pitkästä yhteisestä historiasta huolimatta Suomi ei tunnu Ruotsin suunnasta läheskään yhtä vetovoimaiselta kuin päinvastoin. Näin voi päätellä Suomi-Ruotsi 2025 -barometristä (TS 16.12.). Maidemme välisen yhteistoiminnan analyysiin barometrissä on käytetty sekä uusimpia tilastotietoja että kyselytutkimusta, johon vastasi noin 1 100 henkilöä kummassakin maassa.
Etenkin kaupankäynnissä, matkailussa ja opiskelussa Ruotsi vetää pidemmän korren. Maalla on johtoasema sekä Suomeen investoivana maana että suomalaisten investointien vastaanottajana.
Suomalaisten yöpymiset Ruotsissa ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2023. Ruotsalaisten yöpymiset Suomessa sen sijaan ovat junnanneet paikallaan ja jopa laskeneet. Kummankin maan kyselyvastauksissa turismin edistäminen maiden välillä oli kuitenkin melko tai erittäin tärkeää reilusti yli puolelle vastaajista.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Opiskelijoita on Suomesta Ruotsiin viisinkertainen määrä Ruotsista meille tuleviin verrattuna. Suomen ruotsinkieliset yliopistot ja muut korkeakoulut ovat käyneet markkinoimassa tarjontaansa Ruotsissa, mutta vuodessa tänne tulee vain noin 200 opiskelijaa Ruotsista.
Suomi ja Ruotsi voisivat hyötyä samantapaisesta yhdentymisestä kuin mitä Juutinrauman silta on tuonut Tanskan ja Ruotsin välille.
Maidemme välistä muuttoliikettä barometrissä kuvaillaan eurooppalaisesta näkökulmasta mitättömäksi. Luvut ovat kumpaankin suuntaan alle 2 500 henkilöä vuodessa.
Ruotsissa syntyneitä muuttaa eniten Turun, Paraisten ja Kemiönsaaren lisäksi länsirannikon ruotsinkielisiin kuntiin, pääkaupunkiseudulle ja Ahvenanmaalle. Suomensukuisten paluumuuttajien osuus on suuri.
Suomen katse on käännetty tiukasti länteen, ja vaikka barometrin mukaan suomalaiset eivät edelleenkään luota Ruotsin puolustukseen, on eri elämänalojen tiiviimpi yhteistyö yhä tärkeämpää. Suomi ja Ruotsi voisivat hyötyä samantapaisesta yhdentymisestä kuin Juutinrauman silta on tuonut Tanskan ja Ruotsin välille.
Tämä edellyttäisi barometrin mukaan panostuksia itä-länsi infrastruktuurin lentoreitteihin, merenkulkuun ja kiinteisiin yhteyksiin unohtamatta digitaalista infrastruktuuria. Kyse on muun muassa varautumisesta, korkeammasta eurooppalaisesta omavaraisuudesta sekä elinkeinoelämän hyötymisestä.
Toissa viikolla esiteltiin visiota kiinteän yhteyden rakentamisesta Helsingistä Turun ja Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja Osloon (TS 13.12). Kyse olisi suurnopeusjunasta, joka yhdistäisi Suomen kasvukolmion Skandinavian kasvukolmioon.
Parhaillaan rakennetaan kahdeksan miljardin euron maantie- ja rautatietunnelia Tanskasta Saksaan. Suomessa olisi syytä miettiä, kannattaisiko meidän pyrkiä mukaan näihin nopeisiin yhteyksiin.