Ilman toimenpiteitä muun muassa matalakasvuiset nummet peittyvät ensin katajalla, minkä jälkeen alue alkaa metsittyä yleensä männyillä ja lehtipuilla.

Kulotus leviää avonaisella alueella merenkurkun saaressa, liekkien ja savun täyttäessä taivaan.

Avaa kuvien katselu

Lähellä Valassaaria kulotettiin Björkögrundenilla saaren kasvillisuutta toukokuussa 2022. Kuva: Lise-Lotte Flemming / Metsähallitus

  • Metsähallitus ja talkoolaiset polttavat tänään Valassaarilla nummea, jota ei ole kulotettu vuosikymmeniin.
  • Kulotuksen avulla pyritään estämään metsittymistä.
  • Alueella on rakennuksia ja muinaismuistoja, jotka vaikuttavat kulotuksen toteutukseen.
  • Metsähallitus aikoo jatkaa kulotustöitä ensi vuonna tai mahdollisesti jo syksyllä.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä. Pidätkö tiivistelmistä? Anna palautetta.

Metsähallitus ja vapaaehtoiset talkoolaiset polttavat tänään keskiviikkona Valassaarilla Merenkurkussa nummea, jota ei ole kulotettu vuosikymmeniin.

Kulotuksesta aiheutuva savu voi näkyä saaristossa kauas. Metsähallitus pyytää polttamisen aikaan alueella liikkuvia pysyttelemään turvallisuussyistä vähintään sadan metrin etäisyydellä kulotettavasta alueesta.

Tarkoituksena on estää sitä kasvamasta umpeen. Ilman toimenpiteitä matalakasvuiset nummet peittyvät ensin katajalla, minkä jälkeen alue alkaa metsittyä.

Kulottaminen oli ennen yleinen nummenhoitotapa. Viime vuosina sitä on elvytetty muualla Björköbyn saaristossa.

Kulotuksessa kasvillisuuden sukkessio alkaa lähes uudelleen alusta ja nummelle ominaiset kasvilajit saavat kasvutilaa. Nummilla kasvaa enimmäkseen variksenmarjaa, kanervaa, matalia varpuja ja heinää.

– On paljon lajeja, kuten hyönteisiä ja lintuja, jotka ovat riippuvaisia avoimista nummiympäristöistä. Jos ympäristöt metsistyvät, niin lajit käyvät yhä harvalukuisemmiksi, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Aurelia Rådström Metsähallituksen luontopalveluista.

Muinaismuisto saaristossa: Kivistä koottu, vuosisatojen takainen kalmisto, jota ympäröivät karu luonto ja matalat varvut.

Avaa kuvien katselu

Muinaismuisto Valassaarilla. Niin kutsuttu ”tomtning” eli kivinen suoja, jossa kalastajat tai hylkeenpyytäjät ovat suojautuneet säältä. Kuva: Aurelia Rådström / Metsähallitus

Valassaaret kuuluvat Valassaarten–Björkögrundenin vuonna 1977 perustettuun luonnonsuojelualueeseen, jonka omistaa Björkön osakaskunta. Saarella laiduntaa nykyisin noin 150–200 lammasta. Myös laiduntaminen auttaa ylläpitämään nummikasvillisuutta.

– Lampaat eivät yksistään riitä pitämään pois havupuita. Katajien sekä puuston raivaaminen käsin on kova puuhaa, ja kulotus on perinteinen tapa parantaa laidunmaita ja marjasatoa, kertoo Rådström.

Kulotuksessa paljon huomioitavaa

Valassaarilla on myös rakennuksia ja paljon muinaismuistoja, jotka tuovat oman haasteensa kulottamiseen. Siellä on myös jonkin verran tutkimukseen liittyvää infraa, sillä Ostrobothnia Australis on tehnyt alueella lepakkotutkimusta ja luonnonvarakeskus Luke kalojen siirtymiseen liittyvää tutkimusta.

– Tämän vuoksi sitä on pidetty vähän jännittävänä paikkana kulottaa. Siksi olemme aloittaneet saarilta, jotka ovat pienempiä ja helposti hallittavia. Sitä mitä tällä kertaa jää kulottamatta, jatketaan ensi vuonna tai mahdollisesti jo syksyllä, sillä hoidettavaa aluetta on paljon, sanoo Rådström.