Evijärvellä vietettiin kaikille avointa jouluaaton juhlaa. Yhdessäolo toi monille iloa ja kaivattua piristystä jouluun.


Evijärven joulujuhlassa nautittiin jouluruoasta lämpimässä ilmapiirissä. Tomi Olli
Evijärven Inankylän nuorisoseura täyttyi lämpimästä joulutunnelmasta, kun SPR:n Evijärven osaston, kunnan, seurakunnan ja Lions Clubin järjestämä joulujuhla keräsi yhteen eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteessa eläviä.
Kaikkiaan paikalle saapui kuutisenkymmentä henkeä nauttimaan jouluateriasta, ohjelmasta sekä tapaamaan toisia. Muiden tapaaminen ja yhdessäolo olikin monelle tärkeä vaikutin, sillä muutoin joulu sujuisi yksin kotona. Virva Mäkinen saapui paikalle sosiaalisista syistä.
– Olisin viettänyt joulun yksin ilman tätä tapahtumaa. On todella lämmittävää, että tällainen järjestettiin. Olen ollut monta joulua yksin, ja se ei ole mukavaa. Silloin ei oikein voi tehdä muuta kuin katsoa haikealla mielellä televisiosta jouluohjelmia ja täyttää ristisanoja.
Yksinäisyys on nostanut toisinaan Mäkisessä pintaan voimakkaita tunteita.
– Itkukin on tullut useita kertoja. Kun tuntuu oikein pahalta, käännän ajatukset hyviin ja mukaviin tapahtumiin elämän varrelta, se helpottaa ja piristää mieltä.
Hän toivoo ihmisen huomioivan ja välittävän ylipäätään enemmän toisistaan.
– Yksinäisyys on yhteiskunnassamme suuri ongelma, monet kaipaavat toisen ihmisen seuraa. Monelle olisi suuri asia pelkästään se, että vaikkapa naapurit vaihtaisivat muutaman sanan.
Kysyttäessä erikoista joulumuistoa, nostaa Mäkinen esiin lapsuuden joulun Tampereella. Hän oli silloin viisivuotias.
– Tapasin joulupukin ja poron. Pääsin ajamaankin poroa reestä käsin. Poro myös nuoli kasvojani, mikä jäi mieleeni. Toivoin pukilta vielä poroa joululahjaksi, mutta sitä en kuitenkaan saanut, Mäkinen nauraa.
Virva Mäkinen ja muut osallistujat saivat pienen joululahjan. Tomi Olli
Enemmän välittämistä
Martti Joensuu lähti myös mukaan sosiaalisista syistä, joulu olisi sujunut muutoin yksin.
– Kun tällainen tilaisuus järjestettiin, tunsin jopa velvollisuudekseni lähteä paikalle. Kun täällä saa tavata monia ihmisiä, on sillä suuri merkitys, sellainen jää mieleen. Koen tällaisen vapaamuotoisen juhlan mieltä lämmittävänä.
Hän toivoo Mäkisen tavoin ihmisten huomioivan toisiaan.
– Yksinäisyys on suuri ongelma. Maaseudulla onneksi käydään kaupunkeja helpommin kysymässä, miten naapurissa menee. Toivonkin yhteiskuntaan enemmän välittämistä, monille olisi iso asia, jos joku kysyy, tarvitaanko apua.
87-vuotias Joensuu haluaa muutoinkin pysyä liikkeellä, pelkkä kotona olo ei innosta.
– Jos jään kiikkustuoliin, ei mistään tule mitään, on hyvä olla aktiivinen voimien mukaan.
Susanne ja Tuomas Holma olivat mukana osallistujina ja talkoolaisina. Mukana oli viidestä lapsesta neljä.
– On hienoa olla mukana talkoohommissa, se tuo hyvän mielen. Olemme muutoinkin olleet molemmat vapaaehtoistyössä. Olemme myös itse saaneet ruoka-apua isolle perheellemme, eli tiedän, miten hyvältä se tuntuu, Susanne toteaa.
Tuomas toivoo yhteiskuntaan lisää välittämistä.
– Kun pysähtyy vain kuuntelemaan toista ihmistä, on jo sillä iso merkitys.
Martti Joensuu toivoo ihmisten välittävän enemmän toisistaan. Tomi Olli
Susanne ja Tuomas Holma olivat paikalla neljän lapsensa kanssa. Tomi Olli
Idea yksinäisyydestä
Tapahtuman alkukipinä syttyi viime jouluna, kun SPR:n Evijärven osastoon kuuluva Kaisu Huhtala sai idean jouluaaton tapahtumasta. Tärkeä vaikutin oli hänen oma elämäntilanteensa.
– Minulla oli ollut jo pitkään haave toteuttaa tällainen tapahtuma, sillä kuulun itse jouluyksinäisiin. Vaikka seuraa on muulloin paljon, olen jouluna yksin.
– Päätin vuosi sitten jouluaattona kirjoittaa Evijärven Facebook-ryhmään joulujuhlapohdintaa, ja siitä asia lähti etenemään SPR:n jäsenten otettua kopin asiasta. Sen jälkeen lähestyin asialla muita järjestäjätahoja. Olenkin hyvin iloinen, että tällainen tapahtuma saatiin toteutumaan.
Huhtala pitää yksinäisyyttä surullisena ongelmana.
– Monet ovat ikävä kyllä yksinäisiä ympäri vuoden. Yksinäisyyden syitä on monia, ne voivat olla niin fyysisiä kuin henkisiä.
Hän on huolissaan nykyisestä elämänrytmistä, missä toisten huomioiminen jää kiireen vuoksi usein vähiin.
– Tänä päivänä kiireen oravanpyörässä juokseminen vie monien voimat. Uskon kuitenkin, että ihmisissä on luontainen halu auttaa toisia kun vain omat voimavarat antavat myöden.
Uskalla hakea apua! Mielenterveysongelmiin ja itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla kattavasti tukea.
Kaisu Huhtala (vas.) ja Marjaana Hinkka touhusivat keittiössä. Tomi Olli