Onko täällä kilttejä vankeja?
Joulupukki ei tätä tule kysymään, koska hän ei vieraile Vantaan vankilassa.
– Ei ole tulossa, vahvistaa Vantaan vankilan yksikönpäällikkö Annika Finnberg.
Ymmärrettävästi Itä-Hakkilassa sijaitseva vankila ei ole mikään viihdekeskus. Joulua vietetään kuitenkin myös siellä.
Aaton jouluruoka ja -hartaus kuuluvat pyhien ohjelmaan. Joillakin osastoilla on myös joulukoristeita ja -kuusi.
Vantaan vankilassa on istunut viime aikoina noin 320–340 vankia. Pääosa heistä on tutkintavankeja ja osa on vankeusvankeja, jotka odottavat tilapäisesti sijoituspäätöstä toiseen vankilaan.
Vangeille tarjotaan Leijona cateringin valmistamaa jouluruokaa. Finnbergin mukaan aattona on se kaikista jouluisin ateria, mutta myös muina pyhäpäivinä on jotakin ajankohtaan liittyvää tarjolla.
– Vangeille tarjoillaan jouluaattona joulukinkkua, sinappia, lanttulaatikkoa, keitettyä perunaa ja joulutorttua, Finnberg kertoo.
Kaikki eivät halua nähdä joulurekvisiittaa.
Jouluruokaa ei saa syödä rajattomasti.
– Sitä ei saa niin paljon kuin haluaa.
Vangit välttyvät siis ähkyltä.
Osa vangeista voi osallistua vankilapastorin järjestämään jouluhartauteen.
– Se on vähän niin kuin joulukirkko, ajaa saman asian, Finnberg kuvaa.
Finnberg kertoo, että kaikki vangit eivät voi osallistua jouluhartauteen, koska vankilassa on osastoja, joiden asukeilla on yhteydenpidon rajoituksia.
– Kaikki osastot eivät muutoinkaan voi olla turvallisuussyistä keskenään tekemisissä, eli tästäkään johtuen kaikki vangit eivät voi osallistua jouluhartauteen. Toki myös vankilan koko asettaa esteen kaikkien osallistumiselle: yli 300 vangille ei voitaisi järjestää yhteistä tai erillisiä jouluhartauksia, Finnberg selittää.
Finnberg huomauttaa, että moni vangeista edustaa muita uskontokuntia kuin Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Se on myös yksi syy, miksi joulu ei näy vankilassa enemmän.
– Kaikki eivät halua nähdä joulurekvisiittaa.
Pukki ei tuo vangeille lahjoja, mutta voivatko läheiset antaa niitä?
Finnberg kertoo, että ystävät ja perheenjäsenet voivat tuoda vangeille joululahjaksi tavaroita ja vaatteita, mutta lahjoja on turha paketoida.
– Jos lahja on paketoitu, viranomaisten on pakko avata se ensin ja katsoa, mitä siellä on sisällä. Meillä on omat tarkastustoimenpiteemme, joiden jälkeen tavara voidaan antaa vangille. Omaisilta kysytäänkin, haluavatko he itse avata paketin, Finnberg sanoo.
Tämän käytännön takia moni omainen antaa mieluiten vankilassa olevalle läheiselleen rahalahjan tilisiirtona, jotta tämä voi ostaa kanttiinista herkkuja.
– Vankilan kanttiini on kiinni arkipyhinä, myös jouluna, mutta kanttiini järjestää myynnit vangeille muina päivinä.
Finnbergin mukaan omaiset voivat tulla tapaamaan vankeja jouluviikolla tavanomaisten tapaamisaikataulujen ja -käytäntöjen mukaisesti.
Jouluviikon tapaamiset järjestetään samalla lailla kuin muillakin viikoilla.
– Valvottujen tapaamisten kesto on 45 minuuttia ja valvomattomien tapaamisten kesto kolme tuntia, Finnberg kertoo.