Ruotsalaisnuoret valitsevat aiempaa useammin kirkon ja rippikoulun. Taustalla on muun muassa turvaton maailmantilanne ja kaipuu yhteisöstä.
Joulun alla S:t Perin kirkossa Uppsalassa on alkamassa musiikkimessu, ja paikalla on paljon rippikoulunuoria. Sitä ennen nuoret ovat viettäneet aikaa kirkolla: on pelailtu ja syöty illallinen, keittoa sekä lettuja hillolla ja kermavaahdolla.
Messussa keskitytään sen nimen mukaisesti musiikkiin, mutta tilaisuuden aikana tarjotaan myös ehtoollinen. Jono siihen on pitkä, vaikka paikalla on pääasiassa vain rippikoulua käyviä nuoria. Syynä on Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon linjaus ehtoollisella käymisestä: kaikki kastetut saavat osallistua. Viini on alkoholitonta.
Ruotsissa rippikoulujen suosio on ollut nousussa viime vuosina – maltillisesti, mutta nousussa. Se on osa laajempaa ilmiötä: nuoria kiinnostaa aiempaa enemmän hengellisyys ja usko. Vuosi sitten julkaistussa ruotsalaisessa nuorisobarometrissa nuoret itse ennustivat Jeesuksen olevan yksi tämän vuoden trendeistä. Samassa yhteydessä joka kymmenes nuori kuvaili itseään uskonnolliseksi.
Pappi Hannes Huusko kertoo, että rippikoulujen suosio on kasvanut Uppsalassa. Anni Emilia Alentola
Nuorten syyt rippikoululle
Miksi nuoret S:t Perin kirkossa ovat valinneet rippikoulun? Suosion kasvusta huolimatta nämä 14-vuotiaat ovat tehneet valtavirrasta poikkeavan valinnan. Suurin osa ruotsalaisnuorista ei käy rippikoulua, toisin kuin Suomessa.
– Haluan oppia tuntemaan omia ajatuksiani paremmin. Esimerkiksi selvittää, uskonko Jumalaan. Ja lisäksi haluan tutustua uusiin ihmisiin, kertoo Alma Kågedal.
Moni mainitsee juuri uudet ystävät. Mutta on toinenkin syy, jonka useampi nostaa esiin:
– Perheeni on kristitty, kuten minäkin. Mutta en tiedä kovin paljon kristinuskosta, joten haluan oppia siitä lisää, kertoo Nora Löfgren.
Kristinuskosta opitaan toki koulussa, mutta eri tavalla kuin Suomessa. Ruotsin kouluissa uskonto on kaikille yhteinen oppiaine, eikä sitä ole eroteltu uskontokuntiin. Siten esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi käy samoilla uskonnontunneilla kuin vaikkapa muslimi tai juutalainen. Tämä niin sanottu Ruotsin malli on ollut esillä myös Suomen politiikassa viime aikoina.
Lisäksi valintaan vaikuttaa kavereiden mielipide.
– Moni on kertonut, että rippikoulussa on tosi hauskaa, sanoo Pontus Stenius.
– Joo ihmiset sanovat, että siellä on kivaa. Siksi itsekin haluaa mukaan, lisää Alice Viola Gröndahl.
”Moni nuori on yksin kotona”
Isosena toimiva Fredrika Larsfors, 17, uskoo, että moni hakeutuu rippikouluun juuri yhteisöllisyyden ja uusien ystävien vuoksi. Niin hän itsekin teki, samoin noin puolet kavereista.
– Rippikoulusta voi saada uusia ystäviä koulun ulkopuolelta. Nyt moni nuori menee koulun jälkeen vain kotiin ja on yksin. Minulle tämä on paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jossa voi olla oma itsensä, Larsfors sanoo.
Kaoottisessa maailmantilanteessa kirkko voikin olla turvapaikka. Larsfors kuvailee sitä niin, että kirkko on aina ollut ja tulee olemaan, tavallaan samanlainen, jonkinlainen valo pimeydessä.
Kysyn häneltä, kokeeko hän olevansa kristitty tai uskovainen.
– En juuri ajattele tuollaista. Kai sanoisin olevani kristitty, jos sitä erikseen kysytään.
Pontus Stenius, Alice Viola Gröndahl ja Alma Kågedal kertovat, että tähän mennessä rippikoulussa on ollut muun muassa lauluja, leikkejä, askartelua ja toisiin tutustumista. Lisäksi on opeteltu, miten Raamatusta löytää haluamansa kohdat. Anni Emilia Alentola
Nora, Doris, Alice Viola, Alma ja Pontus käyvät parhaillaan rippikoulua Uppsalassa. Heidän rippikoulunsa koostuu tapaamisista noin kerran kuussa sekä keväällä olevasta viikonloppuleiristä. Anni Emilia Alentola
Rippilahja-haul Tiktokissa
Kaikki nuoret S:t Perin kirkossa ovat nähneet sosiaalisessa mediassa, etenkin Tiktokissa hengellistä sisältöä. He kertovat, että heidän näkemänsä videot ovat olleet pitkälti yhdysvaltalaista, konservatiivista kristillistä sisältöä. Sellainen on tuntunut nuorista vanhanaikaiselta.
– Ei se kuvasta lainkaan sitä, millaista meillä täällä on. Tiktokissa tulee vastaan paljon sääntöjä, Larsfors sanoo.
Nuoret ovatkin nähneet näissä kristillisissä Tiktok-videoissa esimerkiksi vastustusta aborttia ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohtaan. Naisenkaan asema ei ole näissä videoissa aina kovin kaksinen.
– Mutta Raamattua pitää tulkita uudella tavalla, sanoo Kågedal ja Stenius lisää:
– Jos kaikkia Raamatun sääntöjä noudattaisi, ei ehtisi tehdä mitään muuta.
Joitakin sääntöjä on hyvä noudattaa, siitä nuoret ovat yksimielisiä. ”Ketään ei saa tappaa” ja kultainen sääntö ovat oikein hyviä ohjenuoria – siis se, että kohdellaan toisia kuten itseään haluaisi kohdeltavan.
Kaikki nuorten kohtaama somesisältö ei kuitenkaan ole ollut vanhanaikaista. Muiden ruotsalaisten nuorten jakamat sisällöt ovat nimittäin saattaneet innostaa rippikouluun.
Ennen kaikkea somessa on esitelty rippilahjoja, nuoret kertovat.
– On tehty ihan haul-videoitakin rippilahjoista, Kågedal sanoo.
Doris Sahlée ja Nora Löfgren osallistuvat rippikouluun, koska haluavat oppia lisää kristinuskosta. Anni Emilia Alentola
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
LUE MYÖSRuotsin kirkosta tulee vähemmistökirkko ensi vuonna
Vaikka Ruotsin kirkon jäsenmäärä kokonaisuudessaan laskee, on nähtävissä silti selkeä vastatrendi. Uusien jäsenten määrä on kasvanut ja samalla kirkosta lähtevien määrä on alkanut laskea.
Silti ensi vuonna Ruotsin kirkosta on todennäköisesti tulossa vähemmistökirkko, kun jäsenmäärä laskee alle 50 prosenttiin ruotsalaisista. Se on silti Ruotsin suurin uskonnollinen yhteisö.
Samalla rippikoulun käyvien nuorten määrä on lähtenyt kasvuun, joskin melko maltilliseen. Tämän päivän luvut ovat kaukana kirkon kultavuosista: esimerkiksi 1970-luvulla rippikoulun kävi 80 prosenttia kaikista nuorista. Tällä hetkellä rippikoulun käy joka viides.
Suomessa rippikoulun käy yhä suurin osa nuorista. Vuonna 2024 suomalaisista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 73 prosenttia. Luvut ovat Suomessa olleet laskusuuntaisia, mutta eivät yhtä jyrkästi kuin Ruotsissa. Suomessa 1970-luvulla yli 99 prosenttia nuorista kävi rippikoulun.
Lähteet: Ruotsin kirkko, Ruotsin radio , Suomen evankelisluterilainen kirkko
Pulaa toivosta
Mistä sitten johtuu Ruotsin kasvanut kiinnostus rippikouluja kohtaan? Rippikoulunuorten parissa töitä tekevä pappi Hannes Huusko Uppsalan tuomiokirkkoseurakunnasta uskoo asian johtuvan kolmesta eri tekijästä.
Ensimmäiseksi hän nostaa seurakuntien tekemän työn: seurakunnat ovat tehneet pitkäjänteisesti töitä sen eteen, että nuorille olisi mielekkäitä aktiviteettejä ja että he tuntisivat olevansa tervetulleita kirkon toimintaan.
Toiseksi syyksi Huusko nostaa maailman tilanteen. Paitsi että Euroopassa soditaan, pohjoismaisten hyvinvointivaltioidenkin tilanne näyttää epävakaalta: on työttömyyttä ja asunnot ovat kalliita.
– Se aiheuttaa suurta pulaa toivosta ja uskosta tulevaisuuteen, Huusko sanoo.
Nuoret saattavat etsiä toivoa ja turvallisuutta sekä vastauksia niihin kysymyksiin, mitä turvaton maailmantilanne aiheuttaa. Huusko pitääkin rippikouluryhmää paikkana, jossa toivoa jaetaan ja nuorten kysymykset otetaan vakavasti.
”Pelottava luku”
Pappi mainitsee ruotsalaistutkimuksen kahden vuoden takaa, jossa selvitettiin ruotsalaisten aikuisten ajatuksia elämän merkityksellisyydestä. Lähes joka neljäs vastaaja koki elämän merkityksettömäksi. Kyseessä oli raju muutos, sillä vuonna 2003 tuo samainen luku oli vain kuusi prosenttia.
Erityisen huolestuttava tilanne on nuorten aikuisten kohdalla, varsinkin nuorten miesten. Tutkimuksessa 18–29-vuotiaista miehistä peräti 35 prosenttia koki elämän enemmän tai vähemmän merkityksettömäksi.
– Nuo ovat uskomattoman pelottavia lukuja, Huusko sanoo.
Kaipuu aitouteen
Kolmas tekijä, joka voi vaikuttaa nuorten rippikoulukiinnostukseen ja muuhun kirkkoaktiivisuuteen, on Huuskon mukaan reaktio yksilökeskeistä yhteiskuntaa vastaan.
– Nuorilla voi olla kaipuuta yhteisöllisyyteen sosiaalisen median ulkopuolella. Kaipuuta johonkin aitoon, joka voi antaa tarkoitusta ja suuntaa, Huusko sanoo.
Huusko kertoo, että prosentuaalisesti rippikoulun käyvien määrä on viime vuosina noussut. Rippikoulujoukko on tosin melko homogeeninen: sosioekonomisesti keskiluokkalaisia nuoria.
– Se on ongelma, Huusko myöntää.
Rahakysymys rippikoulu ei ole, sillä kaikki seurakunnat tarjoavat maksuttomia rippikouluja. Maksullisiakin rippileirejä on, mutta ne ovat poikkeuksia.
Radikaali kirkko
Ruotsin kirkko pyrkii siihen, että kaikille olisi kirkossa sijaa. Sekä konservatiivisemmin ajatteleville että niille, joille esimerkiksi Jumalan olemassaolo herättää epäilyä.
– Ruotsin kirkko on maailman mittakaavassa radikaali kirkko, Huusko sanoo.
Suomalaisesta näkökulmasta Ruotsin kirkko on ollut radikaali myös muilla tavoin. Esimerkiksi naispappeus hyväksyttiin jo vuonna 1958, Suomessa tasan 30 vuotta myöhemmin. Samaa sukupuolta olevia pareja Ruotsin kirkko alkoi vihkiä vuonna 2009, heti samana vuonna, kun avioliittolaki maassa uudistui.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan avioliitto on vain naisen ja miehen välinen. Tätä käsitystä haastettiin viimeksi toukokuussa, jolloin kirkolliskokous hylkäsi niin sanotun rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallin. Kesäkuussa piispainkokous antoi kuitenkin ohjeen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ei tule rangaista.