Maaliskuussa 2022 Venäjä iski pommeilla Mariupolin draamateatteriin, jonne oli ahtautunut satoja siviilejä pakoon lähestyviltä venäläisjoukoilta. Nyt tuhottu teatteri avataan uudelleen osana kaupungin venäläistämisprosessia, kertoo brittilehti Guardian.

Sodan ensimmäisten kuukausien aikana Mariupolin kaupunki jäi Venäjän saarroksiin. Siviilit kokoontuivat kaupungin keskustassa sijaitsevaan draamateatteriin, ja sen pihamaalle maalattiin isoilla kirjaimilla ”deti” – lapsia.

Se ei kuitenkaan estänyt Venäjää iskemästä teatterirakennuksiin lentopommeilla. Virallisesti iskussa kuoli ainakin tusina ihmistä, mutta joidenkin arvioiden mukaan kuolonuhrien määrä saattoi olla jopa 600.

Kreml on väittänyt räjähdyksen aiheutuneen teatterin sisällä olevista materiaaleista. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli kuitenkin tahallisesti ukrainalaissiviileihin kohdistettu sotarikos.

Kaupungin valloittamisen jälkeen Venäjä on pyrkinyt venäläistämään kaupunkia aggressiivisesti. Kriitikkoja on vangittu ja ukrainalaisia häädetty omista kodeistaan. Osana tätä prosessia Kreml päätti myös jälleenrakentaa tuhotun teatterin.

– Teatteri uudelleensyntyy yhdessä Mariupolin kanssa. Venäläiset ja neuvostoklassikot ovat palanneet lavalle, teatterin uusi johto kommentoi.

Teatteri on määrä avata uudelleen tänään joulupäivänä gaalalla, jossa kiitetään teatterin jälleenrakentaneita pietarilaisia arkkitehtejä ja insinöörejä. Ensimmäisenä esityksenä on adaptio lähes 170 vuotta vanhasta Sergei Aksalovin Punainen kukka -sadusta.

Teatterin entiset työntekijät pitävät koko tilannetta makaaberina.

Valokuvaaja Jevgeny Sosnovsky taas ajattelee, että teatterin paikalla kuuluisi olla muistomerkki Venäjän hyökkäyksen uhreille, ei viihdekeskus. Myös entinen näyttelijä Vira Lebedynska on pöyristynyt tilanteesta.

– Viihdettä, laulua ja tanssia luiden päällä? Minulla on tunne, että siellä kuolleiden sielut eivät anna heidän esiintyä rauhassa, Lebedynska linjaa.

CBC:n mukaan teatterin uusi johtaja Igor Solonin tyrmäsi kuitenkin kritiikin Moskovski Komsomolet -lehdelle antamassaan haastattelussa.

– Eivätkö Berliini, Pariisi ja Varsovakin ole rakennettu joidenkin muiden luiden päälle? Solonin kysyi.

Poimintoja videosisällöistämme