Miten ”Trump-kuiskaajana” tunnetun Alexander Stubbin toinen presidenttivuosi onnistui?
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on päässyt poikkeuksellisen näkyvään ja vaikutusvaltaiseen rooliin kansainvälisellä näyttämöllä.
Stubbia on alettu kutsua kansainvälisessä mediassa Trump-kuiskaajaksi, koska hän on onnistunut rakentamaan tuttavallisen suhteen Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin.
Stubb ja Trump vaihtoivat ajatuksia paavin hautajaisissa huhtikuun lopussa. Kuva: Nathan Howard / Reuters
Stubb on matkustanut hengästyttävään tahtiin maailmalla ja kiertänyt myös kotimaassa.
Mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen?
IS kysyi ulkopolitiikkaan perehtyneiltä poliitikoilta ja ulkopolitiikan ammattilaisilta arviota Stubbin toisesta presidenttivuodesta.
Ulkopolitiikan tuntijat antoivat Stubbille myös kouluarvosanan.
Stubb golfasi Trumpin kanssa Miamissa maaliskuun lopussa. Stubb kertoi välittäneensä Trumpille viestin siitä, ettei Putiniin voi luottaa. Kuva: Daniel Torok / Lehtikuva
Kokoomuksen europarlamentaarikko, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaana ollut Mika Aaltola antaa Stubbille arvosanaksi 9 +.
– Hyvin isoilla varauksilla, Aaltola lisää.
Aaltola kehuu Stubbin tyyliä energiseksi, aktiiviseksi ja kansainväliseksi.
– Toimintatapa on ollut suhteessa Niinistön aikaan huomattavan ekstrovertti. Se on ollut verkostoitunutta ulkopolitiikkaa.
– Paljon Kiovan ja Washingtonin välisenä tulkkina, jos Niinistö oli sitä Venäjän ja lännen välillä. Brändiarvo ja näkyvyys ruokkii positiivista tunnetta Suomesta aikana, jolloin Suomeen alkaa hiipiä geotaloudellinen riski.
Vaihtoehtona olisi Aaltolan mukaan Puolan noudattama hiljaisempi vaikuttaminen ja strateginen pidättyväisyys.
Mika Aaltola (kok) näkee, että vaihtoehtona nykyiselle toimintatavalle olisi se, että Suomi keskittyisi oman liikkumatilan kasvattamiseen suhteessa hyvin epävarmaan tulevaisuuteen eikä profiloituisi ensisijaisesti Washingtonin tai Kiovan viestinviejänä. Kuva: Antti Hämäläinen..
Mitä Aaltolan varaukset ovat?
Aaltola katsoo, että Stubbin ja Suomen ulkopolitiikka nojaa oletukseen transatlanttisen järjestyksen jatkumisesta, siis ”USA-korttiin”.
Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on kuitenkin uhannut luopua vuoteen 2027 mennessä tärkeimmän Nato-maan roolista.
– Mikä on Suomen b-vaihtoehto?
Aaltola pitää vaihtoehtona Pohjois-Euroopan roolin korostamista ja eurooppalaisen Naton vahvistamista. Tämä on tosin osoittautunut hitaaksi projektiksi.
Aaltola myös kysyy, onko Stubbin tapa satsata henkilökohtaisiin suhteisiin ja julkiseen näkyvyyteen ”strategisesti tarpeeksi syvä tapa tehdä”.
– Keskeinen hyve ei ole vauhti, vaan suunnan löytäminen, ja suunta on hakusessa.
Aaltolan mukaan Stubbin on valmistauduttava siihen, että Trumpille pitää osata kertoa tilanteen tullen ikävät uutiset siitä, että Suomi ei seiso sen kaltaisen politiikan takana, jossa Venäjälle luodaan Euroopassa etupiiri.
– Se (imartelupolitiikka) ei vaan toimi. Trump on parempi manipulaattori kuin kuvittelemme.
Stubb on esiintynyt toistuvasti Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rinnalla. Kuvassa Stubb ja Zelenskyi Kiovassa syyskuussa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) antaa Stubbille arvosanaksi 9.
Niinistö kertoo pistäneensä merkille muutoksen Stubbin maailmankuvassa.
– Maailmankuva on globaali. Siinä on ollut jotakin uutta verrattuna siihen Stubbiin, jonka puheita olen kuunnellut kymmenen vuotta sitten.
Niinistö katsoo Stubbin onnistuneen Trumpin suhteen eräänlaisessa nuorallatanssissa.
– Stubb on onnistunut säilyttämään arvonsa eli samalla kun on pyrkinyt henkilötasolla luomaan hyvän kemian ja jopa imartelemaan Trumpia, Stubb on silti pitänyt pohjoismaisen ja Ukrainaa tukevan linjansa niissä yhteyksissä ärsyttämättä Trumpia.
Ville Niinistö (vihr) katsoo, että Stubbin korkeaan profiiliin maailmanpolitiikassa liittyy se riski, että jos jotakin menee pieleen, huomio kääntyy Stubbiin. Niinistö uskoo Stubbin tiedostavan tämän riskin. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Myös Niinistö pitää riskinä sitä, että Suomen ulkopolitiikka rakennetaan liikaa Yhdysvaltojen varaan.
– He (Trumpin hallinto) pyrkivät hajottamaan Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja näkevät jopa niin, että EU ei ole mitenkään luontevampi yhteistyökumppani heille kuin Venäjä, mikä on aika hurja linjanveto.
Suomen tulee Niinistön mukaan tunnistaa, että ensisijainen turva tulee Euroopan Nato-mailta ja EU:sta.
Venäjän suhteen Suomen kannattaa Niinistön mukaan pidättäytyä ”ylimääräisestä mässäilystä”.
– Stubb on alkanut siinäkin hillitsemään odotuksia. Tässä haetaan ratkaisua, jolla Venäjän tulevien aggressioiden uhka saadaan väistymään, mutta en näe Stubbin toiminnassa Venäjälle uhittelun ja irvailun tavoitetta. Se on mielestäni oikea linja.
Stubb matkusti eurooppalaisten johtajien kanssa Valkoiseen taloon Trumpin vieraaksi heti sen jälkeen, kun Trump oli tavannut Putinin Alaskassa. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service / REUTERS
Myös Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma antaa Stubbille arvosanaksi 9.
Perustelut ovat samoja kuin Niinistöllä: vahva rooli Ukrainan tukemisessa ja globaali näkökulma.
– Halonen oli se presidentti, joka siihen paljon satsasi ennen Stubbia. Meidän muut presidenttimme ovat olleet etelän suuresta muutoksesta aika lailla sivussa. Etelään katsomista on pidetty vähän haihatteluna tai ajanhaaskauksena.
Stubb teki toukokuussa valtiovierailut Keniaan ja Tansaniaan. Kuva Nairobista. Kuva: Monicah Mwangi / REUTERS
Heinäluoma huomauttaa, ettei Stubb ole ensimmäinen Suomen presidentti, joka on onnistunut luomaan henkilökohtaisen suhteen Yhdysvaltojen presidenttiin.
– Onhan siinä vähän someajan ilmiötä, kaikki kerrotaan. Kyllähän Mauno Koivisto oli aktiivisessa kanssakäymisessä Yhdysvaltojen presidentti Bushin kanssa aikoinaan, silloin se ei tapahtunut whatsapp-viesteillä eikä jatkuvalla matkustelulla vaan aika paljon kirjeitse.
– Vaikka senkin ottaisi pois, niin ilman muuta Stubbin rooli on ihan omassa luokassaan.
Stubbin suurin aikaansaannos on ollut Heinäluoman mukaan se, että Yhdysvaltojen ja Ukrainan välille on syntynyt parempi keskinäinen ymmärrys ja Yhdysvaltojen kanta on lähentynyt eurooppalaisten kantoja.
Ilmaan jää kysymys, mihin tuloksiin Stubbin aktiivinen diplomatia johtaa.
– Mikä on lopputulos, sitä emme vielä tiedä. Yhdysvaltojen lopullista linjausta rauhanehtoihin ei olla vielä nähty.
Eero Heinäluoma (sd) sanoo, että Suomen pitää tukea johdonmukaisesti Ukrainaa, mutta Suomella ei ole mitään erityistä tarvetta pyrkiä mahdollisimman huonoihin väleihin Venäjän kanssa, eikä ajatella, että ”setä Samuli” tulee tarpeen tullen auttamaan Suomea. Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Yhdysvaltojen uusi turvallisuusstrategia tuo Heinäluoman mukaan ”kaikkien silmille” sen, että Euroopan pitää rakentaa oma puolustuksensa.
Heinäluoma huomauttaa, että Brysselin päässä ei juurikaan näy Suomen aloitteita eurooppalaisen puolustuskyvyn rakentamisesta.
– Kun EU-puolustuksen asiat ovat hallituksella, niin ehkä sekin on tekijä, joka pitää presidentin katsetta muualla.
Stubb on näkynyt runsaasti kansainvälisessä mediassa. Kuvassa Stubb uutistoimisto Reutersin haastattelussa. Kuva: Kent Nishimura / Reuters
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen (vas) Veronika Honkasalo antaa Stubbille arvosanaksi 8 1/2.
Honkasalo kertoo pitävänsä tärkeänä eleenä sitä, että Stubb ilmoitti olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan valtion, jos hallitus antaisi siitä esityksen.
– Ikävä kyllä se ei edennyt hallituksen eripuraisuuden vuoksi.
– Presidenttimme on hyvin aktiivinen ja aivan suvereeni diplomaattisissa taidoissa. Olen pitänyt siitä, että hän pitää aktiivisesti yhteyttä eduskuntaan eli valiokuntiin, puolueiden puheenjohtajiin ja eduskuntaryhmien puheenjohtajiin.
Honkasalo kertoo tosin pohtineensa, että kun Stubb sukkuloi maailmalla, kenen mandaatilla hän puhuu. Presidentti raportoi matkoistaan vain jälkikäteen.
Stubbilla on ollut tapana ottaa eri puolueiden edustajia mukaan vierailuilleen. Veronika Honkasalo (vas) kuului Suomen delegaatioon Stubbin Latvian-valtiovierailulla. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Honkasalo viittaa Ukrainan rauhansuunnitelman ensimmäiseen versioon, jossa Suomi mainittiin yllättäen isompien maiden rinnalla niiden maiden joukossa, jotka olisivat antamassa turvatakuita Ukrainalle.
– Mistä Suomi sinne putkahti? Voiko hyvin aktiivisella otteella liittyen Yhdysvaltoihin olla sellaisia seurauksia, että Suomi mainitaan sellaisessa yhteydessä, jossa ei toivottaisi, että Suomea mainittaisiin?
Honkasalo kaipaa kriittistä pohdintaa Yhdysvalloista Suomen sisäisissä keskusteluissa.
– Uskon, että tämä askarruttaa laajemmin kansalaisyhteiskuntaa, että mitä ihmettä Yhdysvalloissa tapahtuu ja onko niin, että meille käy ikään kuin kaikki?
Honkasalo muistuttaa, että tanskalainen tiedustelupalvelu on hiljattain luokitellut Yhdysvallat ensimmäistä kertaa turvallisuusuhaksi.
– Olemme täysin uudenlaisessa tilanteessa Pohjoismaiden näkökulmasta. Yhdysvallat on keskeisenä liittolaisena uhannut sekä Tanskaa että Grönlantia ja uhkaa YK:n peruskirjaa monin tavoin.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei usko Yhdysvaltojen ja Euroopan täydelliseen välirikkoon. Kaikkonen pitää silti tärkeänä, että Eurooppa vahvistaa omaa kykyään puolustautua. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Keskustan puheenjohtaja, ex-puolustusministeri Antti Kaikkonen antaa Stubbille arvosanaksi 9 +.
– Hän on tehnyt monia asioita oikein. Hän on hyvä luomaan kontakteja ja ylläpitämään suhteita.
Kaikkonen mainitsee, että Stubb on löytänyt tunteja myös kotimaan kiertämiseen.
Syksyllä nähtiin harvinainen episodi, kun Stubb ja Petteri Orpon (kok) hallitus eivät kyenneet löytämään yhteistä kantaa Palestiinan kysymyksessä.
Kaikkonen sanoo, että edellisen hallituksen aikana ”tämmöistä tilannetta ei kertaakaan syntynyt”.
–Tp-utvassa hiottiin kantoja niin kauan, että ne löytyivät. Pitäisi pyrkiä siihen, että meillä olisi yksi yhteinen linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ei pienellä Suomella kovin montaa linjaa voi olla.
Varsinaiselle kritiikille Kaikkonen ei näe aihetta.
– Ehkä jotakin hienosäätöön liittyvää.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jenna Simula antaa Stubbille arvosanaksi 9.
– Hän ui kansainvälisissä ympyröissä kuin kala ja liikunnallisella esimerkillään kannustaa suomalaisia pitämään itsestään huolta.
Jenna Simula (ps) katsoo, että Stubbilla on pelisilmää ja Stubbin tapa hoitaa tehtävää omalla persoonallaan toimii. Kuva: ANTTI J. LEINONEN
Simula pitää myös Stubbin välittömästä tyylistä.
Hän kuitenkin pohtii, että Stubbin rentous voi tehdä presidentti-instituutiosta liian arkisen, jos seuraajat yrittävät jatkaa samalla linjalla.
– Hän on ainakin tähän asti hallinnut rentouden yhdistämisen arvokkuuteen.
Entinen ulkoministeri Timo Soini (sin/ps) antaa Stubbille arvosanan 8 1/2.
– Toiminut aktiivisesti sekä Euroopassa että Ukrainan konfliktin ratkaisemisessa ja USA-suhteissa. Hoitanut myös maakuntaa, siitä ihmiset ovat mielissään. Se on kotirintaman hoitoa.
Entinen ulkoministeri Timo Soini näkee, että Georgia on esimerkki siitä, mitä Ukrainassa ja Moldovassa voi olla edessä, kun aseet vaikenevat. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Soinin mukaan ”Trumpin lähellä pitää olla, vaikka aurinko porottaa ja solarium on liikaa nautittuna riski”.
– Jäänmurtajat oli pitkän työn tulos, jossa syötöstä hyvä viimeistely.
Miinuspisteitä Soini antaa kahdesta seikasta.
– Pressan ei pidä olla Pride-sponsori. Palestiinan tunnustaminen Hamasin terroriteon ”palkitsemisena” olisi ollut virhe.
Stubb ja Trump allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan jäänmurtajayhteistyöstä lokakuussa. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) osallistui tapaamiseen Valkoisessa talossa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Diplomaatti, Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen antaa Stubbille arvosanaksi 9.
– Tämä koulu on sellainen, jossa kouluarvosanaa arvioidaan käytännössä päivittäin, kun tilanne on niin epävarma ja riskit niin suuret.
Himanen katsoo, että Stubb on onnistunut rakentamaan itselleen hyvin nopeasti näkyvän roolin.
– Siinä on tietysti omat riskinsä. Olen itsekin ollut erilaisissa keskusteluissa, joissa perinteinen suomalainen varovaisuus alkaa nostaa päätään, että meidän pitäisi varoa toimintaa, joka voisi provosoida Venäjää.
Himanen itse näkee, että Stubbin toiminta sopii nykyiseen aikaan, jossa Suomi rakentaa turvallisuuttaan osana läntistä yhteisöä.
Diplomaatti Hannu Himanen katsoo, että nyt eletään hyvin erikoista ja monella tapaa historiallista aikaa. Ongelmana Himasen mukaan on, että aikalaiset eivät voi tietää, mihin käynnissä oleva murros johtaa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Yksi kriittinen huomio Himasella on.
Stubb on herätellyt suomalaisia siihen, ettei Ukrainan rauhasta tule täydellinen ja on verrannut tilannetta vuoteen 1944, jolloin Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa Moskovan rauhansopimuksen. Stubb on todennut myös, että Suomi menetti sotien jälkeen suvereniteettinsa.
Himasen mielestä rinnastus ei ole ”ihan onnistunut”.
– Ukrainalla on hyvin yksiselitteinen eurooppalainen tuki sekä sotilaallisesti, poliittisesti että taloudellisesti. Kesän 1944 aikana kävi hyvin yksiselitteisesti ilmi, että Suomi oli täysin yksin, mikä näkyy myös välirauhansopimuksessa.
Stubb siirtyi joulukuun puolivälissä Hollannin valtiovierailulta suoraan Berliiniin, jossa Euroopan johtajat hahmottelivat Ukrainalle rauhansuunnitelmaa Trumpin edustajien kanssa. Kuvassa Stubb ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Kuva: Liesa Johannssen
European Business Leaders’ Conventionin pääsihteeri, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä täräyttää Stubbille arvosanaksi 10-.
– Kymppi, koska hänen toimintansa on ollut hyväksi Suomelle, transatlanttiselle suhteelle ja Ukrainalle. Miinus, jotta pysyy terävänä.
Penttilä näkee Stubbin nousseen Suomen rauhanajan presidenttien joukossa poikkeukselliseen sarjaan.
Vertailukohtia on Penttilän mielestä vain yksi, Urho Kekkonen.
– Kekkosen aikana Suomen tehtävänä oli olla välittäjänä idän ja lännen välissä, ja pelasimme sitä peliä tosi hyvin. Stubb on löytänyt Suomelle uuden paikan, joka on se, että olemme Euroopan ja Yhdysvaltojen välittäjä ja samalla Ukrainan apuna.
Penttilän mielestä Stubb ei ole ”lamaantunut kauhistelemaan”, vaan on todennut, että jos reaalimaailma on tällainen, selvitetään, miten tästä löytää reitin eteenpäin.
– Verrataanpa lähestymistapaa Kaja Kallakseen, EU:n korkeaan edustajaan. Hän ei ole saanut yhtään tapaamista Trumpin kanssa, ei kenenkään amerikkalaisen ministerin kanssa.
Myös Ville Niinistö vertaa Stubbia ja Kallasta.
– Moni näkee, että Kallaksen linja on enemmän sitä, että haetaan lopullista Venäjän nöyryyttämistä, realistisesti sellaista vaihtoehtoa ei ole pöydällä. Stubbin tyyli on ollut onnistuneempi, siinä on ollut nyansseja ja pehmennyksiä.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä antaa Stubbille arvosanaksi lähes täyden kympin. Kuva: Seppo Kärki / IS