Pohteen potilaiden turvallisuus ei ole vaarassa ensihoitajien kuormittuneisuuden vuoksi.
Näin vakuuttavat Pohteen ensihoidon palvelualuejohtaja Mirja Annala, ensihoitopalvelujen päällikkö Anniina Ahola, työsuojelupäällikkö-asiantuntija Anu Leppikangas ja työsuojeluvaltuutettu Timo Hannila.
Pohteen entinen ensihoitaja ja ex-työsuojeluvaltuutettu Jaakko Konttinen arvosteli kovasanaisesti ensihoitajien kohtelua vastikään Kalevassa julkaistussa jutussa.
Hän väitti esimerkiksi, että kohtelu olisi huonontunut Pohteen aikana ja siitä johtuva työtyytymättömyys heijastuisi myös potilaiden kohteluun.
Ensihoidon palvelualuejohtaja Annala kommentoi väitteitä Linnanmaan paloasemalla. Hän on pyytänyt haastatteluun mukaan myös Aholan, Leppikankaan ja Hannilan.
He kiistävät sen, että potilaiden turvallisuus olisi vaarassa ensihoitajien kuormittumisen vuoksi. Annalan mukaan potilasturvallisuus on pääasia ja sen eteen tehdään töitä päivittäin.
– Henkilöstömme on perehdytettyä ja osaavaa. En ole huolissani potilasturvallisuudesta.
Myös Ahola vakuuttaa ensihoitajien työkyvyn olevan kunnossa.
– Meillä on todella ammattitaitoinen henkilöstö, joka pystyy antamaan potilasturvallista hoitoa joka tilanteessa. Kansalaiset voivat luottaa siihen.
Keitä he ovat?
Haastateltavat kertovat olevansa hämmentyneitä Konttisen väitteistä siksi, että heidän mielestään Pohteen aikana on tehty paljon töitä ensihoitajien työturvallisuuden ja potilasturvallisuuden eteen.
He luettelevat pitkän liudan siihen tähdänneitä toimia. On kehitetty esimerkiksi erilaisia tukikeinoja ja kuormittavuutta vähentäviä välineitä.
Työntekijöillä on nyt paremmat mahdollisuudet täydennyskouluttautumiseen ja kehittämiskeskusteluihin. Työnohjausta on lisätty ja uhkaavien tilanteiden jälkipurkua on edistetty.
Palvelualuejohtaja Mirja Annala sanoo olevansa huolissaan esihenkilöiden jaksamisesta. ”Esihenkilöt ovat kovan paineen alla ylhäältä poliitikoilta tulevan ohjauksen ja henkilöstön välissä”, hän sanoo ja kertoo olevansa itsekin erittäin kovan kritiikin kohteena.
Kuva: Liubov Alekseeva
Lisäksi vapaapäivätoiveita on helpompi esittää ja osa-aikatyöt ovat mahdollisia. Työntekijöille tarjotaan myös päiväpainotteisia vuoroja ja he voivat hakeutua toiselle asemapaikalle. Jos työkyky heikkenee, työntekopaikkaa voidaan muokata myös muihin Pohteen yksiköihin.
Haastateltavien mukaan monet mittarit osoittavat toimien myös purreen, vaikka he uskovat vaikutusten näkyvän voimakkaammin vasta myöhemmin.
Pohteen palveluksessa työskentelee yli 400 ensihoitajaa. Aholan mukaan työntekijöiden vaihtuvuus on ollut koko Pohteen toiminnan ajan vähäistä.
Hän sanoo tunnistavansa vain muutamia ensihoitajia, jotka ovat irtisanoutuneet tiettävästi kuormituksesta johtuvista syistä.
– Tämä ei ole mikään massailmiö, vaan kyse on yksittäisistä työntekijöistä.
Hyvää kehitystä on nähtävissä esimerkiksi ensihoitajien psyykkisistä syistä johtuvissa sairauspoissaoloissa, jotka ovat hänen mukaansa vähentyneet kuluvana vuonna noin 25 prosenttia.
Ensihoidon tehtävien kuormittavuus on sekin vähentynyt. Aiemmin Pohteen ensihoitajat käyttivät potilaiden hoitoon tai välittömästi potilaisiin liittyen noin 50 prosenttia työajastaan. Nykyään prosentti on alle 40.
Uusimmassa Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -tutkimuksessa Pohteen ensihoitajat kertoivat palautuvansa työnsä rasituksesta paremmin kuin hyvinvointialueen työntekijät keskimäärin. Keskimääräistä useampi ensihoitaja kertoi myös, ettei hän koe liiallista painetta.
Haitta- ja vaaratilanteiden raportointia varten olevaan HaiPro-järjestelmään on kuluvana vuonna tehty aiempaa vähemmän ilmoituksia ensihoitoon liittyvistä uhka- ja väkivaltatilanteista. Lisäksi ensihoitajat ovat ilmoittaneet aiempaa vähemmän työnsä fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta.
Leppikankaan mukaan myös työilmapiiriä kartoitetaan systemaattisesti.
– Yleisesti ottaen työilmapiiri ensihoitajien keskuudessa on hyvä.
Työsuojeluvaltuutettu Hannila sanoo olevansa samaa mieltä ensihoitajien työilmapiiristä.
– Mutta kun ihmisten kanssa ollaan tekemisissä, tulee välillä esiin ristiriitatilanteita. Ne tilanteet sitten käsitellään.
Työsuojelupäällikkö-asiantuntija Anu Leppikangas kertoo, että vuodenvaihteessa parantuvat työterveyshuoltopalvelut ovat merkittävä panostus ensihoitajien ja muidenkin työntekijöidenkin työhyvinvointiin.
Kuva: Liubov Alekseeva
Haastateltavat myöntävät sen, että ensihoitajat ovat viime vuosina joutuneet kohtaamaan arjessaan useita erilaisia muutoksia.
Pohteen ensihoitajat hoitavat vuosittain noin 70 000 hälytystehtävää, ja niiden sisältö on muuttunut merkittävästi.
Annalan mukaan liikenneonnettomuuksista johtuvien potilastehtävien määrä on vähentynyt liikenneturvallisuuden ja autotekniikan parannuttua.
Moniin kansansairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan, astmaan ja diabetekseen liittyvät tehtävät ovat nekin laskeneet sairauksien hoidon kehityttyä.
Nykyään ensihoitajia työllistävät yhä enemmän monet ikääntyneisiin ja monisairaisiin ihmisiin liittyvät tehtävät.
Muutokseen on vastattu uudistamalla palveluita. Oulun alueen ensihoitoyksiköiden määrää on kasvatettu yhdeksästä yhteentoista.
Lisäksi käyttöön on otettu käyttöön uusi tehohoitotehtäviä hoitava ensihoitoyksikkö, yksi liikkuva hoidon tarpeen arviointiyksikkö ja yksikkö, joka arvioi puhelimitse hoidon tarvetta.
Muutoksia on tullut myös ensihoitajien työrytmiin.
– Työaikaa on kohdistettu samalla lailla kuin sairaalamaailmassa: silloin kun on enemmän potilaita, silloin on myös enemmän henkilöstöä, Annala selittää.
Aiemmassa ensihoitajien työrytmissä oli pitkä jakso töitä ja sen jälkeen vastaavasti pitkä jakso vapaita.
Nyt työ- ja vapaajaksot ovat lyhyempiä. Annalan mukaan silläkin pyritään vähentämään työn kuormittavuutta.
Muutoksen taustalla on myös erilainen rahoitusmalli ja Pohteen kiristynyt talous.
– Emme suunnittele muutoksia ilkeyttämme. Jos näin ei olisi tehty, olisimme joutuneet irtisanomaan väkeä. Olemme yrittäneet välttää sen kaikin keinoin, Ahola sanoo.
Aiemmin ensihoitajien työvuorosuunnittelusta vastasivat heidän esihenkilöinään toimivat osastonhoitajat. Nyt työvuorot suunnitellaan keskitetysti.
Annalan mielestä tämä yhdenvertaistaa työntekijöiden kohtelua esimerkiksi lomien saamisen osalta. Lisäksi se vapauttaa osastonhoitajien työaikaa hallinnollisesta byrokratiasta työkykyjohtamiseen.
Ydinajatus on se, että osastonhoitajat olisivat aiempaa enemmän läsnä ensihoitajien arjessa.
– Työkykyjohtamisella työnantaja tukee työntekijöiden työkykyä työuran eri vaiheissa, Leppikangas sanoo.
Pohteen ex-ensihoitaja Konttinen väitti haastattelussaan, että ensihoitajia painostettaisiin ylitöihin.
Aholan mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan kaikilla on oikeus päästä töistä ajoissa.
– Jos ei pysty jäämään ylitöihin, sen voi ilmoittaa ihan reilusti työnantajalle.
”Yhteiskunta kehittyy tiettyyn suuntaan. Ensihoidon täytyy pysyä siinä kehityksessä mukana. Vanhaan ei ole vara jäädä, vaikka se olisikin turvallista ja tuttua”, sanoo ensihoitopalvelujen päällikkö Anniina Ahola.
Kuva: Liubov Alekseeva
Pohteella on tehty oma ohjeistuksensa tilanteisiin, joissa työntekijä ei voi jäädä ylitöihin vaikka yksittäisen potilaan hoito sitä välttämättä vaatisi.
– Meillä on olemassa ohjeet siitä, miten työvuorosta pääsee irrottautumaan. Ketään ei jätetä hoitamatta.
Myös ruokataukojen pitämiseen on laadittu vastaavan kaltainen ohjeistus.
Viime vuosina ensihoitajien arjessa ovat näkyneet myös esimerkiksi koronavuodet, terveydenhoitoalan lakkoilu ja kolme organisaatiouudistusta. Neljäs on paraikaa meneillään.
Siksi haastateltavien mielestä on ymmärrettävää, jos jotkut yksittäiset ensihoitajat kokevat olonsa kuormittuneiksi kehityspyrkimyksistä huolimatta.
Leppikangas muistuttaa, että eri ihmiset tarvitsevat eri lailla tukea muutosprosessissa.
– Toisilla muutoksen hyväksyminen voi olla vasta alkutekijöissään. Haaste on siinä, miten saisimme tuettua heitä riittävästi muutosten eri vaiheissa niin, ettei perustyön tekeminen kärsisi.
Aholan toive on, että kuormittuneet työntekijät eivät purkaisi pahaa oloaan muihin työntekijöihin vaan ahdistusta työstettäisiin esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa.
– Se on aika raskasta, jos joku on koko ajan negatiivinen. Jokaisen kannattaa tsempata itseään ja keskittyä niihin asioihin, joihin itse voi vaikuttaa. Jos ottaa kaikki murheet itselleen, sekin kuormittaa.
Työsuojeluvaltuutettu Timo Hannila toivoo, että työntekijät eivät puhuisi epäkohdista vain kahvipöytäkeskusteluissa vaan ottaisivat yhteyttä henkilöstön edustajiin ja tekisivät matalalla kynnyksellä HaiPro-ilmoituksia. ”Siten saisimme kuvaa siitä, miten heillä oikeasti menee”.
Kuva: Liubov Alekseeva
Työsuojeluvaltuutettu Hannila kertoo saavansa kentältä viestejä siitä, kuinka työntekijät eivät koe tulevansa kuulluiksi muutoksissa.
Hänen mielestään se on täysin ymmärrettävää, sillä yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa asioihin vain rajallisesti.
– Minua huolettaa, miten me jaksamme tässä myllerryksessä, hän sanoo.
– Se koskee ensihoitajia, mutta myös ylempää viranhaltijaporukkaa. Kovassa paineessa ollaan.
Annala vakuuttaa, ettei ensihoidon johto ole yrittänyt tahallaan ankeuttaa ensihoitajien arkea, vaan se on tehnyt aidosti parhaansa hyvän hoidon turvaamiseksi sekä henkilöstön jaksamiseksi.
– Suunta on oikea, mutta loput tulokset tulevat näkymään vasta myöhemmin. Olen varma, että tehdyt ratkaisut johtavat siihen, että jatkossa selviämme kuvin jaloin.