Tänään tapaninpäivänä tulee kuluneeksi 34 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Hajoaminen tarkoitti Neuvostoliiton ikeessä eläneille valtioille vapautta ja uutta itsenäistymistä, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen tuoreessa blogitekstissään.
– Vapaus koitti monessa maassa ja monelle kansalle.
Heinosen mukaan tätä vapautta on tärkeää muistaa ja vaalia myös nykyään, sillä se ei ole selvyys edes 2020-luvun Euroopassa.
– Ja muistaa myös se, että 1991 jäljelle jäi kuitenkin pahin eli Venäjä ja Venäjä ei koskaan muutu, Heinonen muistuttaa.
Edelleen esimerkiksi Ukraina joutuu taistelemaan vapaudestaan Venäjän vihaa vastaa, Heinonen huomauttaa.
Ukraina itsenäistyi kuukausia ennen Neuvostoliiton hajoamista, 24. elokuuta 1991, kansanedustaja kirjoittaa.
Sillä oli ollut itsenäisyyden jaksoja aiemminkin, mutta neuvostovalta päättyi tuolloin.
Neuvostoliiton hajoamisen taustalla oli vuonna 1985 aloitettu uudistamispolitiikka, jota kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov ryhtyi harjoittamaan, kansanedustaja kirjoittaa.
– Väkivalta ei enää omia kansalaisia kohtaan onnistunut. Sotilaat kieltäytyivät vetämästä liipasimista, Heinonen kuvailee aikaa ennen Neuvostoliiton loppumista.
Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti Itä-Euroopan maihin eri tavoin: Baltian maat itsenäistyivät uudelleen, Itä-Saksa luhistui, Unkari ja Tšekkoslovakia lähtivät demokratisoitumisen tielle verettömästi, kun taas Romaniassa nähtiin vallankumous, kansanedustaja jatkaa.
– Myöhemmin vielä Balkanilla toki sodittiin yksi Euroopan lähihistorian julmimmista sodista, hän lisää.
Kansanedustaja kertoo muistavansa Neuvostoliiton luhistumisen ja Itä-Euroopan vapautumisen vuosipäivää.
– Sytytän tänään kynttilän vapaudelle, hän päättää.
Poimintoja videosisällöistämme