Nostamme pyhien aikaan esille aiemmin ilmestyneitä juttujamme. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.9.2025.
Entisaikojen loisto on rapistunut ja huvila on jäänyt uudisrakennusten puristukseen.
Oulun Toppilansaaressa sijaitsevaa tonttia reunustavassa kuusikossa on yhden miehen mielenosoitusleiri ja pihalla rakennustyömaan tavaroita.
Näkymään kiteytyy suojellun ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Antellin huvilan tilanne.
Huvilan omistajan pystyttämä mielenosoitus on suunnattu Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle.
Pattitilanne on jatkunut jo vuosia, ja mielenosoituskin neljä vuotta.
Tiivistelmä jutusta
Tiivistelmän teossa on käytetty apuna tekoälyä, mutta tekstin on tarkastanut ihminen.
1800-luvun arvohuvila
Antellin huvila on yksi 1800-luvulla Hietasaaren ja Toppilansaaren alueelle rakennetuista kesänviettopaikoista Oulussa.
Vuosien saatossa huvila oli päätynyt kaupungin omistukseen ja päässyt varsin huonoon kuntoon. Kaupunki pisti sen julkiseen myyntiin vuonna 2005. Kauppaan kuuluivat myös pihapiirissä olevat piharakennus ja maakellari.
Korkeimman 35 000 euron tarjouksen tehnyt pariskunta kuitenkin vetäytyi kaupasta, sillä he olivat ehtineet tehdä talokaupat jo toisaalla.
Talo päätettiin myydä toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle Tomi Tapanille ja hänen puolisolleen 22 177,65 euron hintaan.
Kaleva seurasi Antellin huvilan myyntiä vuonna 2005, ja jutussa kuvailtiin, kuinka päärakennus oli päässyt rapistumaan pahoin ja pihapiiri oli täynnä romua edellisen asukkaan, talossa asuneen vuokralaisen jäljiltä.
Jotain huvilan kunnosta kertonee sekin, että kaupunki harkitsi jopa sen purkamista.
Antellin huvila oli päässyt näin huonoon kuntoon vuonna 2001.
Kuva: Tapio Maikkola
Huvila vuonna 2010, jolloin sen kunnostustyöt olivat alkaneet. Edessä oli mittava remontti.
Kuva: Pekka Peura
Koska kyseessä on suojeltu rakennus, uudelle omistajalle asetettiin monenlaisia ehtoja. Ostajan oli muun muassa sitouduttava rakennuksen kunnostamiseen ja entisöimiseen suojelumääräysten sekä rakennusvalvonnan ehtojen mukaisesti.
Nykyinen omistaja on saanut rakennusvalvonnalta useita huomautuksia muun muassa korjaustöiden viivästymisestä ja loppukatselmuksen tekemättä jättämisestä. Huomautuksia on tullut myös ympäristön epäsiisteydestä.
Tulviva kaivo
Kaleva tavoitti huvilan omistajan, Tomi Tapanin, sosiaalisen median viestipalvelun kautta, mutta hän ei suostunut kommentoimaan tilannetta.
Hän kokee joutuneensa viranomaisen mielivallan kohteeksi. Oulun rakennusvalvonnalle 1. syyskuuta 2021 lähettämässään ilmoituksessa mielenilmauksesta hän moittii rakennusvalvonnan ja muun ”virkamafian” oikeutta puuttua ja rajoittaa omaehtoista rakentamista sekä rahastaa sillä.
Puiden välistä pilkottaa rakennus, jonka katto ja seinät on päällystetty muovisilla pressuilla. Sen vieressä on pienempi rakennelma, mahdollisesti sauna. Eri puolilla pihaa on rakennustarvikekasoja, joista osa on peitelty pressuilla. Tontin pyörätien puoleisella laidalla on teräskontti. Ne kaikki liittyvät mielenosoitusleiriin.
Kiistaa Tapanin ja Oulun kaupungin välillä on syntynyt esimerkiksi huvilan toimimattomasta sadevesijärjestelmästä ja tulvivasta hulevesikaivosta.
Kyseessä on alkujaan kaupungin tontille suunnittelema ja toteuttama sadevesijärjestelmä. Vuosien saatossa huvila on jäänyt monttuun ympärille nousseiden rakennusten vuoksi.
Nyt Tapani haluaa kaupungin korjaavan suunnitteluvirheensä. Hän on vääntänyt kaupungin eri tahojen kanssa vuosia.
Tarkastusinsinööri Jouni Rautio kertoo Antellin huvilan olevan rakennusvalvonnan seurannassa. Rautio on ollut tapauksen kanssa tekemisissä vuodesta 2022 lähtien.
Hän myöntää, että talo on ikään kuin montussa, mutta se ei velvoita kaupunkia tekemään hulevesijärjestelmiä, sillä ne kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
– Olemme yrittäneet puhua omistajalle, mutta se on ollut hankalaa.
”Hanke venyi ja viivästyi”
Huvilan kunnostamisen lähtökohta oli vaikea, sillä rakennus oli päässyt kaupungin omistuksessa huonoon kuntoon: katto vuosi, ja esimerkiksi talon väliseinät ja alapohja oli purettava kosteusvaurioiden vuoksi.
Kunnostuksen aikana on tullut rakennusbudjettia verottavia yllätyksiä, kuten kattopalkin lahovaurio, jonka perusteella kaupunki on määrännyt Tapanin tekemään lujuuslaskennan ja korjaussuunnitelman.
Vuosien varrella huvilan ympärillä on käyty monivaiheista paperisotaa.
Nykyinen omistaja on hakenut rakennuslupaa kunnostamiseen kolme kertaa, Oulun kaupungin rakennusvalvonnan lupapäällikkö Esa Kankaala kertoo.
Huvilan omistajan mielenosoitusleiri on kuusikon keskellä Antellinpuistoon päin.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Pihalla on rakennustyömaan tavaroita, erilaisia rakennelmia sekä teräskontti.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Vuonna 2006 omistaja haki lupaa kaksikerroksisen asuinrakennuksen korjaus- ja muutostöihin, pihan parantamiseen ja yhden talousrakennuksen, urheiluvälinevaraston rakentamiseen.
Vuonna 2011 rakennusluvalle haettiin kahden vuoden jatkoaikaa.
Vuonna 2018 huvilan omistaja haki toimenpidelupaa huoneistojärjestelyjä varten sekä toisen kerroksen muuttamista varastotilaksi.
Luvat myönnettiin, mutta kaupungin mukaan työt ovat jääneet kesken. Nyt luvat ovat jo vanhentuneet.
– Hanke venyi ja viivästyi, ja sen lisäksi tontille ilmestyi luvattomia rakennelmia. Pikkuhiljaa myös alueen asukkailta tulla valituksia siitä, että tontti on huonossa kunnossa ja epäsiisti, Kankaala kertoo.
Rakennusvalvonta antoi vuonna 2017 omistajalle kehotuksen saattaa korjaus- ja muutostyöt loppuun, siistiä tontti ja poistaa sieltä ylimääräiset luvattomat rakennelmat.
Kaupungin keinot rajalliset
Kankaalan mukaan rakennusvalvonnan keinot ovat rajalliset, oikeastaan niitä on kaksi: kehotusmenettely ja uhkasakko. Jälkimmäinen on kovin keino, johon ei kovin helpolla turvauduta.
Rakennuslautakunta asetti kiinteistölle vuonna 2023 uhkasakon ja velvoitteen muun muassa siistiä ympäristöä, purkaa luvaton huonokuntoinen saunarakennus ja suorittaa alakerran loppukatselmus.
Pihalla on luvattomia rakennelmia, joita kaupunki on kehottanut purkamaan.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kankaalan mukaan loppukatselmusta ei ole voitu tehdä. Ilman sitä talon myyminen tai vuokraaminen on haastavampaa.
– Minulle jäi se vaikutelma, että kiinteistönhaltijan resurssit eivät riitä viemään hanketta loppuun.
Loppukatselmuksen hyväksymiseen liittyy erimielisyys talon vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen KVV-tarkastuksesta, joka pitäisi teettää pätevällä tekijällä, jolloin se tulisi kiinteistön omistajan mukaan kalliiksi. Tapani katsoo, että hänen itsensä valitsema rakennusalan koulutuksen saanut vastuuhenkilö olisi riittävä.
Kankaala kertoo, että ongelmana on ollut myös se, että hankkeesta ovat puuttuneet lain vaatimat pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat.
– Tämän valvominen on rakennusvalvonnan ydintehtävä. Loppukatselmus vaatii, että muutos- ja korjaustyöt on suoritettu myönnetyn luvan sekä rakentamismääräysten mukaisesti.
Pakkolunastukseen ei lähdetä
Yksi kovimmista keinoista on pakkolunastus, johon kaupunki ei ole ainakaan vielä lähtenyt.
Antellin huvila on vuokratontilla. Kiinteistön pakkolunastukseen voidaan päätyä esimerkiksi silloin, kun tontin vuokrasopimuksen ehtoja ei ole noudatettu.
Rakennusvalvonnalle kuuluvat vain lupa-asiat, kun taas muut, esimerkiksi tontin vuokra-asiat ovat maa- ja mittausyksikön tai tonttipalveluiden hoidettavia.
Oulun vs. kaupungingeodeetti Juha Peuraniemi kertoo sähköpostitse, että kaupungilla ei ole ollut mitään syytä ostaa tai lunastaa huvilakohdetta takaisin.
Huonokuntoinen, sortumisvaarassa oleva piharakennus on kiinni naapuritaloyhtiön aidassa. Se on aiheuttanut närää naapurustossa. Piharakennuksen materiaalina on käytetty kilpukoita eli lankunpätkiä, jotka on muurattu kuin tiilet.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
”Tilanne on kiusallinen”
Huvilan keskeneräiset muutostyöt eivät hierrä pelkästään kaupungin ja huvilan omistajan välejä. Valituksia on tullut myös naapurustolta.
Lähistöllä asuvalle Pekka Seppälälle huvilan tilanne on tuttu jo hänen työvuosiltaan Oulun rakennusvalvonnan johtajana. Seppälä jäi eläkkeelle vuonna 2023.
– Tilanne on kiusallinen yleisellä tasolla, koska pihalla on ollut kaikenlaista kömmänää, teräskontteja sekä tulisijaa metsässä. Intoa ja tekemisenhalua selvästi on, mutta itse rakennus ei edisty, Seppälä kuvailee.
Tontin läheisyydessä on myös rivitaloja, joiden asukkaita tilanne kismittää. Esimerkiksi Toppilansaaren Takilan asukkaat ovat seuranneet tilannetta lähietäisyydeltä jo pitkään.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Toni Mettovaara pitää tontilla olevaa huonokuntoista piharakennusta jopa jonkinlaisena turvallisuusriskinä.
– Piharakennus on kiinni taloyhtiömme aidassa, ja näyttää siltä, että on vain ajan kysymys, milloin rakennus romahtaa, Mettovaara kertoo.
Tontin siisteyttä hän pitää enemmän esteettisenä asiana, joka haittaa ”toisia enemmän ja toisia vähemmän”.
Mettovaaran mukaan taloyhtiön isännöitsijä on ollut ”jo vuosikausia sitten” yhteydessä Oulun kaupunkiin asiasta.
– Mitään ei ole kuulunut, mutta tiedän, että Oulun kaupunki on yrittänyt eri keinoin vaikuttaa asioihin.
Mielenosoitus jatkuu
Vaikuttaa siltä, että mielenosoitusleiri on ja pysyy huvilan piha-alueella ja hommat seisovat. Huvilan omistaja on ilmoittanut pitävänsä leiriä niin kauan ”kuin Suomessa on perusoikeustuomioistuin”.
Antellin huvilan ympäristöstä on tehty valituksia.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Esa Kankaala huomauttaa, että rakennusvalvonnan tehtävä on valvoa, että rakentamisessa noudatetaan lakeja ja määräyksiä ja sitä, että asunnot sekä muut rakennukset täyttävät niille osoitetut vaatimukset.
– Mieltä osoittamalla tästä ei voida poiketa.
Kiistalle ei näy siis loppua. Sillä välin paljon kokenut huvila odottaa parempia aikoja.
Fakta
Katri Antellin (kesk.) suku vietti kesiä huvilallaan. Kuva on otettu 1920-luvun alkupuolella. Kuisti on sittemmin purettu.
Antellin huvila
Antellin huvila on yksi neljästä Hietasaaren huvilakulttuuriin oleellisesti kuuluvista suojelluista huviloista. Kolme muuta ovat J. W. Snellmanin huvila (nyk. Villa Hannala), Lundsrömin huvila sekä Hedmanin huvila.
Antellin huvilan erityispiirteisiin kuuluu muun muassa toisen kerroksen niin sanottu kilpukkarakennne, jossa materiaalina on eri pituisia lankunpätkiä eli kilpukoita. Ne on muurattu savilaastilla tiilten tapaan. Huvilan räystäitä kannattelevissa konsoleissa on puolestaan vaikutteita sveitsiläistyylistä.
Antellin huvilan arvellaan valmistuneen vuosina 1867–1889.
Leipuri Katri Antell vietti huvilassa kesiä sukuineen 1800–1900-luvuilla.
Lähde: Ulla Pohjamo: Kesä Salmessa – porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa. Jyväskylän yliopiston pro gradu -työ, 2003.