Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson paljastaa Ilta-Sanomien haastattelussa, mihin Nato varautuu Suomen Lapissa ja miten Ruotsikin aikoo varastoida sotilaskalustoaan sinne.
Lue tiivistelmä
Nato varautuu Suomen Lapissa siihen, että Venäjä haluaa laajentaa suojavyöhykettä Kuolan niemimaan ydinaseiden laukaisupaikkojen ympärillä, Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Michael Claesson sanoo.
Suomen Lappiin ollaan sijoittamassa Suomen, Ruotsin ja muiden Nato-maiden joukkoja ja kalustoa vastaliikkeenä Venäjän sotilaalliselle läsnäololle pohjoisessa.
Claessonin mukaan Venäjällä on tänään kolme kertaa enemmän aseistautuneita joukkoja kuin helmikuussa 2022, ja osa näistä sopimussotilaista sijoitetaan Suomen ja Norjan vastaisille rajoille, jos Ukrainan sota päättyy.
Venäjän uhka on otettava vakavasti, hän sanoo.
Jos Venäjä suostuu laskemaan aseet Ukrainassa, sen seuraava kiinnostuksenkohde voi löytyä hyvinkin pohjoisesta ja arktiselta alueelta.
Näin sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa Ruotsin Puolustusvoimien komentaja, kenraali Michael Claesson.
Uhkaan on jo Claessonin mukaan varauduttu: Suomen Lappiin ollaan sijoittamassa Suomen, Ruotsin ja muiden Nato-maiden joukkoja ja kalustoa.
Claesson kertoo Ilta-Sanomille skenaarion, jonka vuoksi Lappi nähdään tärkeänä.
Ruotsin Puolustusvoimien komentaja, kenraali Michael Claesson. Kuva: Henrik Montgomery/TT/Reuters
Claessonin mukaan Nato varautuu Suomen Lapissa siihen, että Venäjä haluaa varmistaa omien ydinaseidensa laukaisupaikkojen suojavyöhykkeet.
– Kyse on niin sanotun toisen iskun ydinasekyvyn suojelemisesta Kuolan niemimaalla, Claesson avaa.
Julkisista lähteistä löytyy tietoa muun muassa siitä, että Venäjä säilyttää tai on säilyttänyt Kuolan niemimaalla strategisia ydinsukellusveneitä sekä muita ydinaseiden laukaisualustoja.
Niemimaalla sijaitsee muun muassa laivastotukikohtia, joissa ydinasesukellusveneet vierailevat säännöllisesti. Näiden lisäksi niemimaalla on sotilaslentotukikohtia, joista Venäjä voi lähettää ilmaan pitkän kantaman pommikoneita.
Samoin niemimaalla on julkisten lähteiden tietojen mukaan ydinohjusvarastoja sekä bunkkereita, jotka viittaavat ydinaseiden varastointiin.
Toinen isku -termi taas tarkoittaa ydinhyökkäyksen eli ensi-iskun kohteeksi joutuneen osapuolen kykyä tehdä vastahyökkäys. Jos Venäjälle iskettäisiin ydinaseilla, vastaiskuna ammuttava ydinohjus saatettaisiin siis laittaa ilmaan Kuolan niemimaalta.
Mikä on tarkalleen se skenaario, jota harjoittelemme Suomen Lapissa?
– Sanoisin, että ensisijaisesti kyse olisi mahdollisesta suojavyöhykkeen laajentamisesta Venäjän asennusten ympärillä Kuolan niemimaalla. Se on suurin uhka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, Claesson sanoo.
Claessonin mukaan Venäjän intressinä on suojella omia tukikohtiaan Kuolan niemimaalla ja rakentaa niin sanottu suojavyöhyke.
– Heidän intressissään on laajentaa suojavyöhykettä estääkseen länsimaisten joukkojen asejärjestelmien sijoittaminen alueelle, josta olisi helpompi vaikuttaa kyseisiin kohteisiin.
– Se on melko ilmeistä, mutta en voi mennä yksityiskohtiin, koska silloin puhuisimme liian tarkasta tiedosta, jota haluan välttää julkisuudessa, Claesson sanoo.
Naton joukkojen ja materiaalin sijoittaminen ja varastoiminen Suomen Lappiin voidaan siis nähdä vastaliikkeenä sille, että Venäjä on itse sijoittanut ydinasetoimintojaan lähelle Suomen ja Norjan pohjoista rajaa.
Se voidaan tulkita varautumisena tilanteeseen, jossa Venäjä pyrkisi laajentamaan sotilaallista suojavyöhykettään pohjoisessa.
Komentajan mukaan Venäjä haluaa arktisella alueella myös kahta muuta asiaa. Jäiden sulaminen antaa Venäjälle mahdollisuuden käyttää niin sanottua koillisväylää omiin tarpeisiinsa. Sen lisäksi Venäjää kiinnostavat Pohjoisnavan ja arktisen alueen luonnonvarat.
– Tästä syystä uskomme, että pohjoinen sivusta ja pohjoiset alueet ovat tärkeitä myös NATO-alueen suojelulle. Mitä tulee kaluston sijoittamiseen, olemme parhaillaan toteuttamassa ”Forward Land Forces” (FLF) -konseptia. Tämä on jatkuva prosessi, ja näemme muutaman kuukauden kuluttua, mihin päädymme kaluston sijoittamisen suhteen, Claesson avaa.
FLF on maavoimajoukko, joka harjoittelisi ja toimisi pelotteena itärajalla. Ruotsi aikoo myös varastoida sotilaskalustoaan Suomen puolelle osana tiivistyvää puolustusyhteistyötä.
– Ruotsin maajoukoille Pohjois-Suomessa on tärkeää olla valmiina ammuksia ja varaosia, kenraali sanoo.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi hiljattain Ilta-Sanomille, että Venäjän asevoimien koko tulee kasvamaan reilusti.
– Meillä ei ole mitään harhakuvia siitä, että Venäjä muuttaisi linjaansa. Ukrainassa taistelevat eivät tule palaamaan korjaamaan perunasatoa Venäjälle. He jäävät armeijaan. Heidät todennäköisesti palkataan Venäjän armeijan riveihin. Se tarkoittaa, että joukkojen määrä kasvaa, Pevkur totesi IS:lle.
Ruotsin Puolustusvoimien komentaja yhtyy Pevkurin näkemykseen. Kenraali Claessonin mukaan asiasta puhutaan liian vähän.
– Venäjällä on tänään kolme kertaa enemmän aseistautuneita joukkoja kuin helmikuussa 2022.
– He ovat sopimussotilaita, eivät varusmiehiä. Heidän on mentävä jonnekin. Osa palaa siviiliin, osa liittyy yksityisarmeijoihin, mutta osa pysyy sopimuksella venäläisissä yksiköissä, joita sijoitetaan pääasiassa länsirajalle.
– Tiedätte Suomessa hyvin, miten infrastruktuuria kunnostetaan ja uusitaan rajan toisella puolella. Tiedämme myös heidän panostavan vahvasti infrastruktuuriin arktisella alueella, Claesson sanoo.
Claessonin mukaan Venäjä aikoo kasvattaa Suomen vastaisella rajallaan sotilaallista läsnäoloa muun muassa siten, että prikaateista tulee divisioonia. Prikaatissa on noin viitisen tuhatta sotilasta, kun taas divisioona koostuu useasta prikaatista.
– Sotilaallisen läsnäolon lisääminen ja selkeästi ilmaistu tavoite kasvattaa yksiköiden kokoa esimerkiksi prikaatista divisioonaksi ja muodostaa muita hyökkäyksellisempiä joukkoja on osa tätä.
Claessonin mukaan Venäjän uhka on otettava nyt vakavasti. Venäjä on valmis sotimaan, ja sen kaikki kyvyt on viritetty äärimmilleen.
– Olemme tietenkin vaikuttuneita ukrainalaisten innovatiivisesta lähestymistavasta, mutta venäläiset eivät ole kaukana perässä.
– Se (innovatiivisuus) yhdistettynä teollistumiseen ja sotatalouteen antaa heille etulyöntiaseman sotilaallisen toimintavapauden suhteen. Heillä saattaa olla heikko talous, mutta se on keskittynyt sotilaalliseen suorituskykyyn, ja se on potentiaalinen uhka meille. Kyse on aina kapasiteetista, aikomuksesta ja ajoituksesta.
Viime aikoina erityisesti Suomen lähimerialueilla Itämerellä on ollut rauhallista. Uusia kaapelikatkoja tai muuta sabotaasia ei ole esiintynyt, vaikka Venäjä edelleen käyttää varjolaivaston aluksia öljynsä kuljettamiseen.
Syy on Claessonin mukaan selvä: Baltic Centry -operaatio, joka aloitettiin tammikuussa 2025.
– Tämä viittaa siihen, että kun käytössä on riittävän vahvat toimet, venäläiset tulkitsevat ne juuri sellaisina kuin ne on tarkoitettu, Claesson sanoo.
Samalla hän kuitenkin toteaa, että uusiin sabotaasi-iskuihin tulee varautua Suomessa, Ruotsissa ja Euroopassa laajemminkin.
– Luulen, että erityisesti nyt, kun on merkkejä prosessin liikahtamisesta Ukrainassa, Venäjä näkee tämän hetken momentumina, jota se pyrkii käyttämään edukseen.
– On reilua sanoa, että meillä on melko hyvä käsitys siitä, että he haluavat kohdistaa toimia erityisesti maihin, jotka tukevat aktiivisesti Ukrainaa tai helpottavat tukea Ukrainalle, kuten Puolaan, Claesson sanoo.