Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo, millainen pääministeri ”suomalaisen politiikan mukava mies” olisi. Kaikkosen mukaan nyt tarvitaan valoa ankeuden keskelle – vaikkei keskustan oma vaihtoehto olekaan ollut ihan kaikille selvä.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaivaantuu. Hän ei tahtoisi itse arvioida, mikä hänestä tekisi hyvän ehdokkaan Suomen pääministeriksi.
– On vähän kiusallista lähteä itseään arvioimaan. Kansahan tästä asiasta päättää.
Pienen väittelyn ja pohdinnan jälkeen syitä suosiolle alkaa löytyä.
– Hoidin neljä vuotta puolustusministerin tehtävää aika haastavissa olosuhteissa. Ainakin saamani palautteen perusteella moni on puolustusministerikauteeni tyytyväinen.
IS:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät pistäisi pahakseen, vaikka Kaikkosesta tulisi pääministeri. Hänen edelleen kiilasi IS:n joulun alla julkaisemassa kyselyssä vain Sdp:n Antti Lindtman. Keskustan Kaikkonen oli kyselyssä toiseksi suosituin vaihtoehto seuraavaksi pääministeriksi 12 prosentin kannatuksella.
Pääministeriksi Kaikkonen tosiaan mielii.
Keskusta tahtoo pääministeripuolueeksi tekemään Suomeen suunnanmuutosta. Kaikkosen kova tavoite kuultiin puoluevaltuustossa keväällä.
Omilta uskoa löytyy. Keskustalaiset ovat levittäneet mahtipontista kuvamuokkausta, jossa Kaikkosen taustalle on muokattu Suomen lippu ja teksti ”maa tarvitsee johtajan”.
Joulukuun kannatusmittauksissa puolueen kannatus on kuitenkin alle 15 prosenttia. Ylen gallupissa keskusta on neljäntenä, ja HS:n gallupissa puolue keikkuu kolmantena perussuomalaisten edellä. Vaikka kannatus on selvästi parantunut vuoden 2023 eduskuntavaaleista, Sdp:n ja kokoomuksen etumatka on pitkä.
Nyt onkin tarkoitus selvittää, mihin keskusta ja Kaikkonen kovat pääministeripuheensa perustavat.
Kaikkosen mukaan keskusta kamppailee kirkkaimmista mitaleista eduskuntavaaleissa. Kuva: Ivan Bessedin
Kaikkonen myöntää, että paljon kovaa työtä on edessä. Hänen mukaansa keskeistä on toimia tavalla, jonka suomalaiset kokevat luottamuksen arvoiseksi.
Kannatuksen kuntohuippua rakennetaan huhtikuun 2027 eduskuntavaaleihin. Kaikkonen muistuttaa, ettei vaalitulos ratkea joulukuun 2025 kannatusmittauksiin.
– Täältä tullaan vielä.
Kaikkonen tahtoo valoa ankeaan ilmapiiriin sekä taloudessa että sote-palveluissa.
– Parhaiten se onnistuu niin, että keskusta nousee kärkisijoille. Me emme tavoittele tulevissa vaaleissa nelossijaa vaan kirkkaampia mitaleita. Tavoitteena on olla ihan siitä kirkkaimmasta mitalista taistelemassa.
Kaikkonen teroittaa jo sapeliaan. Ehdokaslistoja kootaan ja vaaliohjelmaa laaditaan. Hän aistii jo nyt merkit hurjasta vaalikamppailusta.
– Kyllä tästä kova ralli tulee. Mutta ei se pelota, hän tokaisee.
Puheenjohtaja luottaa keskustan mahdollisuuksiin myös Etelä-Suomen vaalipiireissä, jotka ovat perinteisesti puolueelle hankalia. Uudeltamaalta nykyisessä eduskunnassa istuu 37 kansanedustajaa, joista vain kaksi on keskustalaisia. Helsingin 23 edustajasta yksikään ei ole keskustalainen.
– Uskon, että saadaan hyvät listat aikaiseksi myös etelän vaalipiireihin. Välillä on tehty tulosta, että Uudeltamaalta on saatu neljä tai jopa viisi kansanedustajaa. Ei se mahdotonta ole, Kaikkonen sanoo.
Viimeksi keskusta on saanut neljä kansanedustajaa Uudeltamaalta vuonna 2015.
Kaikkosen mielestä keskusta kiinnostaa kansalaisia selvästi enemmän kuin pitkään aikaan. Puolueeseen on hänen mukaansa liittynyt 2 000 uutta jäsentä vuodessa.
– Kyllä sen tuolla ihmisten parissa liikkuessa huomaa, että peukku kääntyy yhä enemmän ylöspäin muutamien vaikeiden vuosien jälkeen.
– En ole luonteeltani mikään riidanhaastaja tai -kylväjä, Kaikkonen sanoo. Kuva: Ivan Bessedin
Kun pääministerikisasta puhutaan, katse kääntyy tietysti Kaikkoseen itseensä.
Hänet tunnetaan Suomen politiikassa mukavana miehenä, josta pidetään yli puoluerajojen. Kaikkonen itse sanoo, että hän uskoo yhteistyön voimaan ja rakentavaan toimintatapaan puoluerajojen yli.
– En ole luonteeltani mikään riidanhaastaja tai -kylväjä. Politiikassa tietysti joutuu jonkun verran kritiikkiäkin esittämään ja väittelemään.
– Yhteistyö ei hirveän hyvin onnistu, jos ensin haukut kaikki muut pataluhaksi ja sitten seuraavana päivänä kyselet, miten näitä asioita voitaisiin sitten mahdollisesti hoitaa.
Riittääkö tällainen mukavan miehen toimintatapa, jos pitää hallituksen päätöksiä puolustaa esimerkiksi pääministerinä?
– Pystyn sen tehtävän hoitamaan.
Pystyykö sen tällaisena mukavana miehenä hoitamaan vai nähtäisiinkö siinä vaiheessa uusi Kaikkonen?
– Perusluonne ei hirveästi muutu. Tietysti sen tiedän, että eivät pääministerin tai ylipäänsä ministerin tehtävät pelkästään mukavia tehtäviä ole, että enimmäkseen hankalia asioita joutuu hoitamaan.
– En ole liikkeellä uholla vaan nöyrin mielin.
Mukavan miehen maine näkyy myös siinä, että Kaikkonen ei halua tässä vaiheessa sulkea muita puolueita hallitusyhteistyön ulkopuolelle. Kaikkonen sanoo, että hänelle kelpaavat niin perussuomalaiset kuin vihreät, jonka kanssa keskusta oli Sanna Marinin (sd) hallituksessa jatkuvasti tukkanuottasilla.
– Jos saadaan järkevä kokoonpano ja järkevä ohjelma, niin ne ovat olennaiset kriteerit tässä.
Keskustalle sopisi periaatteessa yhteistyö niin perussuomalaisten ja kokoomuksen kuin Sdp:n ja kokoomuksen kanssa. Vain Marinin hallituksen pohja on suljettu täysin pois. Vaikka keskustan kannattajat ottaisivat mieluiten kolmen suuren eli Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen hallituksen, puolue ei ole lyönyt suosikkivaihtoehtoaan vielä lukkoon.
– Nämä jättävät ovia auki. Mielestäni on vähän aikaista lähteä spekuloimaan näillä. Vaalit ratkaisevat.
Kauhukuva on, että Sdp ja kokoomus muodostavat vaalien jälkeen hallituksen, josta keskusta jää ulkopuolelle. Kaikkosen mukaan näytöt sinipunasta eivät ole mairittelevia. Suurin pelko on hänen mukaansa se, että Suomea rakennettaisiin kasvukeskusten varaan, jolloin muu maa unohtuisi.
– Savuavia raunioita on jäänyt.
Kaikkonen ei tahdo vielä spekuloida hallituspohjilla. Kuva: Ivan Bessedin
Kaikkonen ottaa esimerkeiksi kymmenen vuoden takaiset Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset.
– Työttömyyttä, valtiontalouden ongelmia, lähipalvelujen lakkautuksia. Se hallituskausihan päättyi melkoiseen sekamelskaan. Melkein katastrofi, jota ei jäänyt silloin kukaan kaipailemaan.
Tällä kertaa keskustan mahdollisuus nojaa kuitenkin Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen tekemisiin. Kaikkonen ei pelkää antaa rajua kritiikkiä kokoomukselle ja perussuomalaisille. Kaikkosen mukaan juuri nykyhallitukseen nojaa keskustan mahdollisuus nousta.
– Meillä on valitettavasti eräänlainen ankeuden ilmapiiri. Maa on näivettymisen ja kuihtumisen tiellä.
Hän tylyttää, että hallituksen johdolla velkaantuminen on jatkunut ”huikeaa tahtia”. 100 000 uuden työpaikan sijaan on tullut 80 000 uutta työtöntä.
Ennen kaikkea Kaikkonen peräänkuuluttaa kasvua myös tekoihin.
– Maa ei lähde nousuun vain verottamalla ja leikkaamalla. Ennen kaikkea pitäisi tehdä rohkeasti nyt ratkaisuja, jotka edistävät kasvua ja luottamusta.
Kaikkosen mukaan nyt tarvitaan valoa hallituksen aiheuttaman ankeuden keskelle. Keskustan oma vaihtoehto ei kuitenkaan ole ollut kaikille selvä. Kuva: Ivan Bessedin
Keskustan oma vaihtoehto sen sijaan ei ole ollut kaikille selvä. IS:n tietojen mukaan puolueiden tilaaman puoluebarometrin mukaan kansalaiset ovat kokeneet keskustan linjan jossain määrin epäselväksi.
Mistä keskustan suuressa suunnanmuutoksessa oikein on kyse?
Keskusta on rummuttanut slogania talouskasvun tuplaamisesta. Kaikkosen mukaan puolueen ohjelmissa on myös villoja iskulauseille.
Hän painottaa, että talous on suurelta osin psykologiaa ja luottamusta. Luottamuksen puutteen vuoksi investoinnit ja kulutus ovat jäissä.
Sen takia keskusta kohdentaisi veronkevennykset keskituloisiin. Lisäksi keskustan kasvulistalla on esimerkiksi panostuksia rakennusalan tilanteeseen ja eläkevarojen kanavoiminen kasvuyrityksiin.
– Näkemyksemme mukaan tarvittaisiin kourallinen poliittisia päätöksiä, joilla saadaan kasvu liikkeelle. Päättäjien pitäisi pystyä luomaan sellaista henkeä, että lähdetään nostamaan maata tästä suosta.
Myös keskustasta on tullut kritiikkiä Orpon tsemppipuheille. Miten niihin suhtaudut, kun itse toivot ankeuden loppumista?
– Ongelma on, että hallituksen viestit ovat olleet kovin ristiriitaisia. Yhdenlaista tsemppipuhetta yritetään välillä, mutta toisaalta heilutellaan saksia ja sanotaan, että kaikesta pitää säästää ja tinkiä, Kaikkonen vastaa.
Rahaa kasvutoimiin puolue laskee saavansa ainakin siitä, että yhteisöveron kevennys toteutettaisiin eri tavalla kuin hallitus on esittänyt ja kalliit ratainvestoinnit peruttaisiin.
Kaikkosen mukaan nyt on viimeinen hetki ”puhaltaa pilliin” ja perua Länsirata, jota etenkin pääministeri Orpo on tahtonut voimakkaasti edistää.
– Vaikka kaikesta pitää säästää, tästä hankkeesta ei ole ollut halua luopua.
Yksi keskustan reformeista kohdistuisi työnhakuun. Kaikkosen mukaan nykyjärjestelmä, jossa täytyy hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, ”läkähdyttää” työnhakijat, työnantajat ja viranomaiset.
Hänen mukaansa malli ei toimi matalasuhdanteessa, jossa työttömiä on paljon.
– Se malli olisi syytä kyllä räjäyttää.
Kaikkosen mukaan olisi syytä siirtyä järjestelmään, joka huomioi paremmin yksilölliset tarpeet.
Eikö juuri keskusta ole ollut mukana Sipilän ja Marinin hallituksissa edistämässä tätä työnhaun mallia?
– Ei ihan tällaisena. Kun joka tapauksessa on nähtävissä, että tämä malli ei tällaisessa korkean työttömyyden tilanteessa toimi, se on syytä tunnistaa ja vetää johtopäätökset.
Keskustalla on mielessä korjaussarja sote-palveluihinkin. Kaikkosen mielestä vakavinta on hyvinvointialueiden eriytyminen ja ongelmat esimerkiksi diagnoositiedoissa. Vastikään ehdotetulle hyvinvointialueiden yhdistämiselle puolue ei lämpene.
– Alueiden määrää ei varmaan ole ikuisiksi ajoiksi kiveen hakattu. Täytyy huomioida sekin, että kahden alueen yhdistämisestä tulee kustannuksia. Ei se ole mikään ratkaisu, jolla kaikki paranee.
Keskusta muun muassa antaisi alueille lisäaikaa alijäämän kattamiseen ja siirtäisi Kela-kyytien kustannukset alueiden vastuulle. Kaikkonen painottaa, että hyvinvointialueiden pelastaminen pitää aloittaa heti.
– Ei voi toimia niin, että siirretään tämä korjaamishomma seuraavalle hallitukselle.
Kaikkosen perheen jouluperinteisiin kuuluu piparkakkutalon rakentaminen. Kuva: Ivan Bessedin
Joulu on tuonut hengähdystauon politiikan pyörteisiin. Joulumieli tarttuu Kaikkosen perheen aikuisiin 3- ja 5-vuotiaista pojista.
– Siinä ikäluokassa joulu on aika iso juttu.
Ensi vuonna keskusta täyttää 120 vuotta. Juhlavuoden kruunu on puoluekokous Tampereella. Kaikkonen mainostaa, että puoluekokous kuuluu maailman suurimpiin.
Tässä vaiheessa kesään on kuitenkin niin pitkä aika, että Kaikkosen täytyy tarkistaa ajankohta.
– Niin, olihan se kesäkuun toinen viikonloppu? Täytyy itsekin merkitä kalenteriin.
Haastattelun jälkeen osoittautuu, että kalenterin tarkistaminen on ollut tarpeen, koska puoluekokous järjestetään kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Kaikkonen malttaa odottaa juhlavuotta sen verran, ettei juhlia käynnistetä heti vuoden vaihtuessa. Suunnitelmaan kuuluu Sipoon ilotulituksen seuraaminen perheen kanssa.
– Eiköhän nyt uuttavuotta juhlita ihan kansallisissa merkeissä asiaan kuuluvine rituaaleineen.