Sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm sanoo, että nykyinen järjestelmä jättää potilaat liiaksi oman onnensa nojaan.
Lue tiivistelmä
Suomessa tuhannet ihmiset käyttävät kolesterolilääkkeitä puutteellisesti tai ilman säännöllisiä kontrolleja.
Sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm pitää vakavana ongelmana sitä, ettei terveydenhuoltojärjestelmä kutsu potilaita säännöllisiin kontrolleihin.
Bergholm korostaa, että kolesterolilääke toimii vain lääkärin ohjeen mukaan säännöllisesti käytettynä.
Kolesteroliarvojen hoitaminen kannattaa, sillä henkeä uhkaavan sydäntapahtuman riski pienenee suorassa suhteessa siihen, mitä matalammaksi LDL saadaan.
Suomessa on tuhansittain ihmisiä, joilla kolesterolilääkkeet ovat lyhyen käytön jälkeen unohtuneet kaapin perille. Vielä tyypillisempää on se, että samaa lääkereseptiä uusitaan kerta toisensa jälkeen, eikä kolesteroliarvoja kontrolloida vuosikausiin.
Sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm Pihlajalinnasta pitää tätä vakavana ongelmana. Hän puhuu terveydenhuoltojärjestelmän valuviasta.
– Olen hoitanut tuhansia potilaita statiineilla, enkä ole koskaan nähnyt tilannetta, jossa lääkitys ei lainkaan toimisi. Sen sijaan olen nähnyt lukuisia tapauksia, joissa kolesteroliarvot eivät ole laskeneet, koska lääkettä ei ole käytetty ohjeen mukaan.
Koska statiinit ovat edullisia, potilaat yleensä hakevat lääkkeen apteekista, mutta lääkityksen aloittaminen on syystä tai toisesta jäänyt. Osa käyttää vain yhden pakkauksen kuuriluonteisesti.
Kolesterolilääkkeitä tulee käyttää lääkärin määräämällä tavalla. Kuva: Colourbox
Bergholm muistuttaa lääkkeen vaikuttavan toivotulla tavalla vain, jos sitä käyttää säännöllisesti.
Hän ei syytä potilaita, vaan järjestelmää, joka ei muistuta seurannan tärkeydestä eikä kutsu potilaita kontrolliin. Bergholmin mukaan meiltä puuttuvat selkeät ja yhtenäiset hoitopolut: edes infarktin saanutta potilasta ei kutsuta laboratoriokokeeseen sen jälkeen kun hänet on kirjattu ulos erikoissairaanhoidosta.
– Luulisi, että hän saisi esimerkiksi tekstiviestin kontrolliin, mutta sellaista järjestelmää ei meillä ole. Tällä hetkellä lainsäädäntöä tulkitaan hyvinvointialueilla niin tiukasti, ettei ihmistä voida kutsua laboratoriokokeisiin tai seurantaan henkilötietojen perusteella. Se on todella surullista.
Bergholm on mukana Suomen Kardiologisessa Seurassa, joka pyrkii saamaan lainsäädäntöön korjausta.
– Laissa on määrätty, että vanhempi auto pitää katsastaa joka vuosi, mutta sydäninfarktin saanut ihminen jätetään oman onnensa nojaan, hän ihmettelee sekä viittaa Sydänrekisterin ja THL:n tilastoihin, joiden mukaan kolmasosa infarktipotilaista ei ole käynyt lainkaan laboratoriokokeissa puolen vuoden kuluessa infarktista.
Tiedetään myös, että LDL-kolesteroli on tavoitetasossa vain selvästi alle puolella sydäninfarktiin sairastuneista.
– Yli puolet potilaista tarvitsisi ehdottomasti tehostusta kolesterolilääkitykseen.
LDL-kolesteroli on tavoitetasossa vain alle puolella sydäninfarktiin sairastuneista. Kuva: Colourbox
Lääkkeitä käytetään ilman seurantaa
Myös suuri osa niistä potilaista, joille on määrätty statiinilääkitys perusterveydenhoidossa, käyttää samaa lääkitystä vuosia ilman seurantaa. Kolesteroli voi olla koholla lääkityksestä huolimatta.
– Reseptit vain uusitaan, mutta kukaan ei tarkista, ovatko arvot enää kunnossa. Toki jos lääkärillä on aikaa, hän voi katsoa potilaan tilanteen reseptin uusimisen yhteydessä ja kirjoittaa muistutuksen verikokeissa käymisestä. Käytännössä reseptien uusiminen on niin kuormittavaa, ettei tällainen yleensä onnistu. Kontrollin pitäisi olla järjestelmällistä.
Aina ei auta edes potilaan oma aktiivisuus. Vaikka hän haluaisi käydä vuosikontrollissa, vastaus voi olla se, ettei verikokeeseen pääsy onnistu resurssipulan takia.
– Jonkun täytyisi myös katsoa ne tulokset ja pohtia, onko kolesterolihoito riittävä sekä samalla tarkistaa muitakin asioita, kuten maksa- ja munuaisarvot sekä verenpaine.
Bergholm toivoo ainakin infarktin saaneille ja muille riskipotilaille vastaavanlaista hoitopolkua kuin diabeetikoilla.
Halpa henkivakuutus
Henkeä uhkaavan sydäntapahtuman riski pienenee suorassa suhteessa siihen, mitä matalammaksi LDL saadaan. Jos on jo saanut infarktin, kolesterolin hoitaminen on vielä sitäkin tärkeämpää.
Bergholmin mukaan maksimaalinen suoja saavutetaan, kun LDL-lukema menee alle 1,4 mmol/l.
– Omista potilaistani yli 80 prosentilla LDL on alle 1,4. He kaikki ovat säännöllisessä hoidossa.
Hän muistuttaa tablettihoidon olevan erittäin halpa ja tehokas henkivakuutus: yksi statiiniannos maksaa noin kolme senttiä.
Moni potilas käyttää samaa lääkitystä vuosia ilman seurantaa. Kuva: Colourbox
Statiineissa on vaihtoehtoja
Kun potilaan LDL-kolesteroli on koholla, hoitava lääkäri aloittaa lähes aina statiinihoidon, joka todistetusti suojaa verisuonia, aivoja ja sydäntä.
Statiineja on useita: atorvastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini, pravastatiini, fluvastatiini ja lovastatiini. Suomessa hoito aloitetaan tavallisimmin joko atorvastatiinilla tai rosuvastatiinilla, sillä niitä on tutkittu paljon ja vaikutukset mahdollisine haittoineen tunnetaan hyvin.
Statiineista kaikkein tehokkain on rosuvastatiini. Mietoa pravastatiinia kokeillaan yleensä, jos potilaalle tulee haittoja, esimerkiksi lihas- ja nivelkipuja muista statiineista.
– Erot johtuvat siitä, että vaikka kaikki ne vaikuttavat samalla tavalla maksaan, ne poistuvat elimistöstä hieman eri tavoin. Siksi niillä on erilainen haittavaikutusprofiili, kertoo Bergholm, jonka mukaan statiinihoidosta luovutaan yleensä vasta noin kolmen eri valmisteen kokeilun jälkeen.
Jos potilas ei siedä statiineja, häntä voidaan hoitaa etsetimibillä tai pistettävillä kolesterolilääkkeillä.
Statiinien tehokin on yksilöllistä.
– On esimerkiksi tapauksia, joissa potilaalla on ollut korkeat arvot pitkään, ja kun lääke vaihdetaan toiseen statiiniin, arvot putoavat välittömästi.
Yhdistelmälääkitys toimii monilla
Jos toivottuun tulokseen ei päästä, statiinihoitoa voidaan tehostaa etsetimibillä, joka antaa keskimäärin noin 25 prosentin lisähyödyn.
Bergholmin mukaan statiinimäärän lisäämisellä ei ole vastaavaa vaikutusta: Jos esimerkiksi rosuvastatiiniannos nostetaan viidestä milligrammasta kymmeneen, vaikutus LDL-kolesteroliin on keskimäärin vain noin kuusi prosenttia.
– Vaikutus ei kasva samassa suhteessa kuin lääkeannos, mikä on monelle yllätys. Annoksen nostaminen sen sijaan lisää haittavaikutusten riskiä.
Suuri osa potilaista hyötyy statiinin ja etsetimibin yhdistelmästä.
– 80–90 prosenttia potilaista pääsee alle 1,4 mmol/LDL-arvoon, kun lääkkeitä käytetään oikein.
Sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm. Kuva: Pihlajalinna
Nämä väärinkäsitykset ovat yleisiä
Yleisimmäksi statiineihin liittyväksi väärinkäsitykseksi erikoislääkäri mainitsee sen, että kaikki statiinit aiheuttavat lihaskipuja.
– Näin ei ole, sillä vaihto toiseen valmisteeseen usein ratkaisee koko ongelman.
Toinen väärinkäsitys on se, että statiini olisi lääkekuuri, jota käytetään vain jonkin aikaa. Jos lääkitys lopetetaan, kolesteroliarvot palaavat lähtötasolle muutamassa kuukaudessa.
– Kolesterolilääke toimii niin kauan kuin sitä käytetään. Siksi korostan potilaille, että kyse on elinikäisestä lääkkeestä. Toki lääkitystä voidaan myöhemmin säätää, erityisesti, kun ihminen ikääntyy. Esimerkiksi yli 75-vuotiailla elimistön aineenvaihdunta muuttuu, ja usein pienempikin annos riittää.
– Kun optimaalinen lääkeannos löydetään, useimmat potilaat saavuttavat erinomaiset tulokset noin puolessa vuodessa. Jos lääkitystä tehostetaan, arvot kontrolloidaan noin kahden kuukauden kuluttua.
Lääkitystä ei yleensä tarvitse muuttaa, jos oikea annostus on löydetty. Iso elintapamuutos, diabetes, verenpainetauti tai muu sairaus voi kuitenkin vaatia kolesterolilääkityksen säätämistä.
Potilaat pelkäävät sivuvaikutuksia
Bergholm kertoo statiinien haittavaikutusten askarruttavan potilaita. Hänen vastaanotollaan noin joka kolmas kysyy haitoista.
– Päivittäin, tai ainakin joka viikko potilas kertoo, ettei halua aloittaa lääkettä, koska on kuullut siitä jotain negatiivista, esimerkiksi joku ystävä tai sukulainen on saanut hankalia sivuoireita ja lopettanut lääkityksen.
– Kerron sivuvaikutusten olevan mahdollisia. Tosiasiassa kuitenkin vain pienelle osalle tulee statiineista oikeasti lihaskipuja. Useimmilla kivut johtuvat aivan muista syistä, kuten iän mukanaan tuomista normaaleista muutoksista.
Sivuvaikutuksia pelätään niin paljon, että Bergholm toteaa osan potilaista siirtävän lääkityksen aloittamista siitäkin huolimatta, että riski sairastua valtimokovettumatautiin olisi korkea, tai vaikka suvussa olisi niin paljon sydänkuolemia ja oma riski saada sydän- tai aivoinfarkti olisi huomattava.
– Jos mitään ei tehdä, LDL pysyy samalla tasolla, samoin riskit. Mutta kun lisätään pieni annos rosuvastatiinia, arvot puolittuvat. Ja jos ei pelkällä statiinihoidolla päästä tavoitteeseen, sitten kokeillaan rinnalle etsetimibiä. Sen jälkeen tulokset ovat lähes poikkeuksetta erinomaiset.