Tekoälyn, datakeskusten ja sähköntuotannon samanaikaisella nopealla kehittämisellä voi luoda hyvän kierteen, jossa teknologiat kiihdyttävät toisiaan ja tuottavat kovaa talouskasvua myös Suomeen.
21.12. 5:30
Aamulehti
Lue tiivistelmä
Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä datakeskusten rakentamisesta, sillä maan puhdas ja halpa sähkö sekä viileä ilmasto houkuttelevat investointeja.
Datakeskusten markkinan kokonaispotentiaali on Suomessa yli 30 miljardia euroa, kertoo Suomen datakeskusten liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuussa julkaisema selvitys.
Datakeskusten rakentamiseen liittyy kuitenkin riskejä, kuten kybervakoilun kasvu ja mahdollinen sähkön hinnan nousu kuluttajille.
Tekoälystä kasvaa samankaltainen yleisteknologia kuin sähköstä 1800-luvun lopulta lähtien ja internetistä 1990-luvulta alkaen. Tekoäly vaatii koko ajan kasvavaa käsittelykapasiteettia yhä nopeammin kumuloituvaan dataan, joka on tekoälyn tärkeintä käyttövoimaa. Siksi datakeskuksia rakennetaan nyt kilpaa parhaillaan käynnissä olevassa teknologisessa murroksessa, jossa Suomella on hyvät mahdollisuudet hypätä merkittävään talouskasvuun.
Datakeskusten markkinan kokonaispotentiaali on Suomessa yli 30 miljardia euroa, summaa Suomen datakeskusten liiton FDCA:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskuussa julkaisema selvitys.
Suomi on ihanteellinen maa datakeskuksille. Täällä sähkö on kansainvälisesti verrattuna puhdasta ja halpaa. Yli puolet sähköstämme tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä ja sähkön tukkuhinta Suomessa on Euroopan alimpia. Lisäksi Suomessa on vankka sähköverkko, hyvät tietoliikenneyhteydet, viileä ilmasto tukemassa keskusten jäähdytystä sekä paljon maata ja entisiä teollisuusalueita keskuksille.
Mitä?
Datakeskukset Suomessa
Suomessa toimii tällä hetkellä yli kolmekymmentä datakeskusta.
Tunnetuimpia niistä ovat Googlen datakeskukset Haminassa, Kajaanissa ja Muhoksella.
Uusien datakeskusten Investointisuunnitelmien lukumäärässä alueista kärjessä on Uusimaa.
Myös Kajaanin ja Kouvolan ympäristö näyttävät houkuttelevan datakeskusinvestointeja.
Lähde: FDCA ja EK.
Valtava sähköntarve
Kansainvälinen energiajärjestö IEA laski datakeskusten haukanneen vuonna 2024 koko maailman sähkönkulutuksesta 1,5 prosentin siivun, yhteensä 415 terawattituntia. Terawattitunti (TWh) on miljardi kilowattituntia. Datakeskusten sähköntarpeen odotetaan maailmalla yli tuplaantuvan, noin 945 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Yksi TWh riittää vuodessa noin 100 000–200 000:n kotitalouden sähkönkulutukseen. Koko Suomen sähköntuotanto on vuodessa noin 80–85 TWh:a.
Datakeskusten vaatimat terawattitunnit ovat järisyttäviä. Keskusten sähkön tuottaminen kuitenkin nopeuttaa puhdasta siirtymää. Niiden energia- ja elinkaarikustannukset tulevat uusiutuvalla energialla halvemmaksi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuva energia vaatii tuekseen energiavarastoteknologiaa, akkujärjestelmiä ja varavoimanlähteitä, joten niidenkin kehittäminen kiihtyy. Keskusten hukkalämpöä voi Suomessa lisäksi hyödyntää kaukolämmönlähteenä.
2030-luvulla datakeskusten voimanlähteeksi todennäköisesti otetaan käyttöön myös parhaillaan kehitettäviä pieniä modulaarisia ydinvoimaloita. Kiina testaa juuri myös ensimmäistä torium-ydinreaktoriaan TMSR-LF1:tä. Torium-reaktorit tuottavat vähemmän ja vaarattomampaa ydinjätettä kuin uraani-reaktorit. Torium-esiintymiä on runsaasti, myös Pohjoismaissa, ja ne ovat ympäristöystävällisemmin louhittavissa kuin uraani.
Tekoälyn, datakeskusten ja sähköntuotannon samanaikaisella nopealla kehityksellä on mahdollista luoda hyvän kierre, jossa teknologiat kiihdyttävät toisiaan ja tuottavat kovaa talouskasvua Suomeen.
Datakeskusten työllisyysvaikutukset ovat suurimmat niiden rakentamisvaiheessa. Myös niiden ylläpito, huolto ja päivittäminen vaativat osaajia keskusten koko elinkaaren ajan, jonka lasketaan olevan kymmeniä vuosia.
Datakeskusten verovaikutukset ulottuvat useisiin verolajeihin, kuten kunnallisveroon, arvonlisäveroon, kiinteistöveroon ja yhteisöveroon. Siksi Suomen kunnissa datakeskusten nähdään enimmäkseen piristävän kunnan elinvoimaa, kunhan niihin liittyvät riskit vain kyetään hallitsemaan.
Kriittistä infrastruktuuria
Datakeskukset ovat kriittistä infrastruktuuria. Niiden rakentamiseen liittyy myös paljon uhkia, etenkin kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Esimerkiksi niin sanottu colocation-datakeskusliiketoiminta, jossa yritykset sijoittavat omat palvelimensa vuokralaisiksi datakeskuksen saleihin, saattavat saada asiakkaikseen myös Venäjän ja Pohjois-Korean kaltaisia autoritaarisia maita yhtiöketjutusten kautta. Näin länsimaita vihollisinaan pitävät maat livahtavat hyötymään länsimaisesta laskentatehosta.
Suurin osa Suomen datakeskuksista on colocation-keskuksia. Niiden tietoliikenneyhteyksistä voi pahimmillaan avautua vihamielisille toimijoille pääsy Suomen tietoliikenteen solmukohtiin, mikä mahdollistaisi koko valtakuntaan vaikuttavat kyberiskut.
Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, myös kybervakoilu kasvoi merkittävästi Suomessa, koska Venäjän henkilötiedustelu vaikeutui diplomaattien karkotusten ja suhteiden katkeamisen vuoksi. Suojelupoliisin havaintojen mukaan autoritaaristen valtioiden tiedustelupalvelut ovat käyttäneet kybervakoiluoperaatioissaan hyväksi suomalaisten yritysten verkkolaitteita ja palvelimia. Datakeskusten rakentaminen lisää kybervakoiluriskejä.
Kuntien kannattaa siis tutkia tarkkaan, minkälaisille toimijoille ne datakeskustonttejaan antavat. Esimerkiksi suomalaisista yrityksistä voi niiden suostumuksella tilata yritysturvallisuusselvitykset suojelupoliisilta.
Datakeskusten nopea rakentaminen saattaa myös nostaa sähkön hintaa kuluttajille Suomessa, varsinkin jos energiayhtiöiden investoinnit jäävät jälkeen datakeskusinvestoinneista. Samaan aikaan yhä paremmin toimivalla tekoälyllä voi optimoida kodin energiankäyttöä ja laskea energiakustannuksia.
Houkuttelevuudesta huolehdittava
Riskeistä huolimatta Suomen kannattaa pysytellä houkuttelevana datakeskusmaana. Sähkövero on syytä pitää jatkossakin matalalla, jotta Suomi säilyttää asemansa Pohjoismaiden halvimpien sähköalueiden joukossa.
Globaali teknologinen murros tapahtuu joka tapauksessa, oli Suomi siinä mukana tai ei. On parempi kiriä murroksen vauhdissa mukana kuin jättäytyä jälkeen siitä.