- Ylelle puhuneet virkahenkilöt kertovat sisäministeriön huonosta ilmapiiristä ja sisäministeri Mari Rantasen (ps.) käytöksestä.
- Poliisitaustaisen sisäministerin väitetään ajavan poliisin etua ja sivuuttavan virkahenkilöiden asiantuntemuksen.
- Valmistelussa olevan rikostiedustelulain pelätään antavan poliisille tarpeettoman laajat tiedusteluvaltuudet.
Perussuomalaisten Mari Rantasen johtamassa sisäministeriössä kuohuu.
Ylen tietojen mukaan ministeriössä vallitsee painostava ilmapiiri, mikä on varjostanut sisäministeriön arkea koko hallituskauden ajan. Haastateltavat puhuvat pelon ilmapiiristä.
Rantasen kaudella ministeriön toimintatavat ovat lähteiden mukaan muuttuneet perustavanlaatuisesti. Osa katsoo, että poliisitaustainen ministeri ajaa ministeriössä ensisijaisesti poliisin etua.
Lähteet kertovat, että Rantanen ja hänen esikuntansa puuttuvat herkästi valmisteluun. Virkakunnassa koetaan, että ministeri ei luota heihin tai arvosta heidän työtään.
Ministerin kerrotaan ojentaneen virkahenkilöitä, jotka ovat esittäneet hänen linjastaan poikkeavia kommentteja.
Yle on haastatellut juttua varten useita sisäministeriön virkahenkilöitä joka puolelta organisaatiota. Juttuun on kuultu henkilöitä lähes kaikilta osastoilta.
Haastatellut kertovat asiasta nimettöminä, sillä heille saattaisi koitua seurauksia asiasta julkisesti puhumisesta.
Osa tavoitetuista ei halunnut kommentoida asiaa lainkaan.
Poliittisen ohjauksen koetaan kiristyneen
– Ei meillä ketään hiljennetä, vaan meillä on moniääninen ministeriö. Pidätän oikeuden ministeriön työtä johtavana todeta myös oman mielipiteeni, sisäministeri Mari Rantanen kommentoi Ylelle esitettyjä väitteitä.
Rantanen myöntää antavansa suoraa palautetta.
– Jos olen ojentanut, olen todennäköisimmin tuonut oman mielipiteeni esiin. Sen myönnän, että olen hyvin suora, joskus liiankin suora, mutta en minä mielestäni sen enempää ole ketään ojennellut.
Rantanen sanoo, että ei ole saanut suoraa palautetta käytöksestään.
– Nähtävästi palaute tulee median kautta.
Eräs haastateltava kuvailee sisäministeri Rantasta ”mikromanageroivaksi despootiksi”, joka antaa haukut suullisesti, koska siitä ei jää jälkiä.
Lähteiden mukaan Rantanen hengittää valmistelussa niskaan ja on epäileväinen virkakuntaa kohtaan.
Erään toisen haastateltavan mukaan poliittinen ohjaus on niin kovaa, että virkahenkilöt joutuvat pohtimaan oikeusturvaansa eli sitä, pystyvätkö he täyttämään lakisääteiset velvollisuutensa. Virkahenkilön tulee ehdottomasti noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti.
Rantanen sanoo, että puuttuu valmisteluun, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.
– Minun tehtäväni on panna toimeen hallitusohjelmaa. Se tarkoittaa sitä, että kyllä minä tarvittaessa esikuntani kanssa puutun sekä sisältöön että aikatauluihin.
– Ei meitä ole valittu sinne odottelemaan jalat pöydällä, vaan nimenomaisesti huolehtimaan siitä, että hallitusohjelma pannaan toimeen tehokkaasti ja mahdollisimman kattavasti, hän kommentoi.
Avaa kuvien katselu
Rantasella on aiempaa taustaa poliisista ja ensihoidosta. Molemmat kuuluvat sisäministeriön hallinnonalalle. Kuva: Petteri Bülow / Yle, Jorma Vihtonen / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Poliittinen johto ei lähteiden mukaan halua kuulla vaihtoehtoisia näkemyksiä tai ratkaisuehdotuksia. Lähteet katsovat, että päätökset eivät aina perustu totuudenmukaiseen tilannekuvaan ja tietoon.
Toisinaan virkahenkilöiden tekemät esitykset ovat lähteiden mukaan muuttuneet poliittisen johdon käsittelyssä niin paljon, että ministeri ja hänen esikuntansa ovat tosiasiallisesti tehneet virkahenkilöille kuuluvan työn. Muutoksia ei perustella.
Ylen tietojen mukaan ministeriössä on muutettu toimintatapoja siten, että rivivirkahenkilöt eivät kerro valmisteluista ministerille yksin, vaan mukana on joku toinen henkilö, esimerkiksi yksikkö- tai osastopäällikkö tai joissain tapauksissa kansliapäällikkö.
– Että on toisetkin korvat kuulemassa, Ylelle kommentoidaan.
Ministeri Rantanen kommentoi Ylelle, että häntä saa tavata ”yksin, kaksin tai koko osaston kanssa”.
Ministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa sanoo Ylelle, että hänen mielestään edellä kuvattu menettely pitäisi olla käytäntönä, jotta esihenkilöt pysyvät ajan tasalla valmistelun etenemisestä, sekä voivat tukea ja osoittaa sitoutumisensa virkahenkilön esittämälle asialle.
Sarasmaa sanoo, että hänen tietoonsa ei ole saatettu tapauksia, joissa ministeri olisi toiminut epäasiallisesti yksittäistä virkamiestä kohtaan.
– Ministeri on hyvin vahvasti hallitusohjelmaorientoitunut ja hän haluaa viedä näitä asioita selvästi eteenpäin. Tämä on varmasti sellainen, mikä voidaan kokea tämän kaltaisena [huonona ilmapiirinä], mutta asiattomuutta ei ole minun korviini tullut.
Rantasen ja Sarasmaan mukaan sisäministeriön työtyytyväisyysluvut ovat parantuneet viime vuodesta. Yle on pyytänyt lukuja nähtäväkseen, mutta ei jutun julkaisuhetkellä ollut vielä saanut niitä.
Poliisilla väitetään olevan poikkeuksellisen vahva asema
Yleisen ilmapiirin lisäksi Ylen lähteet kertovat poliisin vallan kasvusta ministeriön sisällä. Tilanteen arvioidaan olevan nyt poliisin näkökulmasta otollinen, sillä ministeriötä johtaa poliisitaustainen sisäministeri.
Tämä näkyy Ylen tietojen mukaan myös valmisteilla olevassa rikostiedustelulaissa. Virkakunnassa huolta herättänyt laki antaisi poliisille oikeudet salaisiin tiedonhankintakeinoihin pelkän vakavan rikosuhan perusteella.
Ministeri itse sanoo Ylelle, että hän ajaa koko hallinnonalan asiaa.
– Välillä väitetään, että puhun vain maahanmuutosta ja nyt, että puhun vain poliisin asiaa. Minun tehtäväni on ajaa koko hallinnonalan asiaa ja panna toimeen hallitusohjelmaa, joka sisältää koko hallinnonalan asioita. Niistä yksikään ei nouse yli muiden, hän sanoo.
Ylelle arvioidaan, että rikostiedustelulain yksi perimmäisistä tarkoituksista on keskittää valtaa poliisille.
– Nykyisessä turvallisuustilanteessa on vain vähän pidäkkeitä turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien kasvattamiselle, mutta näin laajojen lisävaltuuksien antaminen poliisille edellyttäisi laajaa yhteiskunnallista keskustelua, kertoo lähde Ylelle.
Lakia perustellaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden kasvaneella uhalla.
Käytännössä laki antaisi poliisille lisää oikeuksia kansalaisten tarkkailuun, kuunteluun, kotietsintöihin, peitetoimintaan tai tietolähdetoimintaan. Tavoitteena olisi paljastaa jo ennalta rikollisia aikeita pelkän vakavan rikosuhan perusteella.
Nykyisillään viranomaiset eivät saa käyttää rajoittavia tiedonhankintakeinoja vain varmuuden vuoksi, vaan niiden käyttö edellyttää yksilöityä syytä epäillä jotakuta tietystä rikoksesta.
Ylen lähteiden mukaan pahimmillaan laki toteutuessaan mahdollistaisi poliisille lähes pidäkkeettömät keinot urkkia ketä tahansa. Lähteen mukaan Suomi ei olisi tämän jälkeen enää oikeusvaltio.
Lakiesitys ei ole vielä edennyt lausuntokierrokselle eikä Yle ole päässyt tutustumaan luonnokseen.
Poliisiosaston päällikkö kiistää vaientamisväitteet
Poliisin asiaa ministeriössä ajaa voimakkaasti osastopäällikkö Tomi Vuori.
Ylelle kerrotaan Vuoren painostavasta käytöksestä ja jopa kiusaamisesta. Yle on saanut useasta eri lähteestä tietoonsa Vuoren muun muassa arvostelleen henkilöön menevällä ja halventavalla tavalla sisäministeriön linjasta poikkeavasta kommentoinnista ja kehottanut ministeriöläisiä olemaan tuomatta julki kriittisiä huomioitaan.
Vuori kiistää jyrkästi Ylen tiedot.
– Kiistän ehdottomasti. En tunnista asiaa ollenkaan, että miten olisin henkilöön käyvällä tavalla toiminut. En mitenkään pysty kommentoimaan tuota. Niin ei ole tapahtunut, vastaa Vuori Ylelle.
Vuoren käytöksestä on Ylen tietojen mukaan raportoitu suoraan kansliapäällikkö Sarasmaalle, mutta tilanteeseen ei ole puututtu. Sarasmaa sanoo Ylelle, että hän ei tunnista tapausta ja että hänen tietoonsa ei ole tullut yhtään ilmoitusta Vuoren käytöksestä.
Avaa kuvien katselu
Tomi Vuori on johtanut sisäministeriön poliisiosastoa ensin osastopäällikön viransijaisena vuodesta 2021 lähtien ja syyskuusta 2023 alkaen osastopäällikön virassa. Kuva: Petteri Bülow / Yle, Mikko Ahmajärvi / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Vuoren mukaan hänen vastuullaan on rikostiedustelulakia valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtajana sovittaa yhteen erilaisia ja eriäviä näkemyksiä, että ”löydetään kaikille kelpaava ratkaisu”.
– Olisi onnellista, jos kaikki olisivat samaa mieltä. Niin ei tarvittaisi ohjausryhmää lainkaan.
Vuori kiistää myös ministeri Rantasta kohtaan esitetyn arvostelun.
Supo kamppailun keskiössä
Päätöksen seurauksena supon ohjaus ja valvonta siirrettiin suoraan kansliapäällikkö Sarasmaan alaisuuteen ja kansallisen turvallisuuden muut tehtävät hajautettiin muualle ministeriöön.
Ylen lähteet katsovat kansallisen turvallisuuden yksikön lakkauttamisen olevan osa ministeriön sisäistä valtapeliä, jossa edetään poliisiosaston pillin tahdissa.
Poliisiosasto sai uudelleenjärjestelyissä kansallisen turvallisuuden koordinaatiotehtävät ja siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön valmisteluvastuun.
Lähteiden mukaan ministeri Rantanen ei ymmärrä, mitä supon ohjaukselle on hänen johdollaan tapahtumassa. Asian kuvataan Ylelle menevän ministeriön sisällä ”päin mäntyä”.
– Ollaan tekemässä suurta vahinkoa. On häviämässä toimintoja, eräs haastateltava kuvaa.
Kansliapäällikkö Sarasmaa sanoo Ylelle, että yksikön resurssit eivät olleet riittävät eikä tarvittaviin lisäresursseihin ollut varaa. Muutoksesta odotetaan synergiaetuja. Kyse ei ole säästötoimenpiteestä, vaan reaktiosta kansallisen turvallisuuden muuttuneeseen kenttään, Sarasmaa sanoo.
– Haluamme keskittyä meille laissa säädettyihin tehtäviin ja olla niissä hyviä. Eli meidän on hieman pakko rajata myös meidän rooliamme, Sarasmaa sanoo.
Keväällä työssään aloittanut kansliapäällikkö sanoo, että muutos käynnistettiin hänen aloitteestaan.
– Puoli vuotta tätä katsoin ja näin sen tuskan, miten pieni yksikkö omasta palavasta halustaan huolimatta ei pystynyt huolehtimaan levollisesti ja riittävällä vakavuudella tehtäväänsä.
Kansallisen turvallisuuden yksikön päällikön Petri Knapen mukaan yksikön lakkauttamista on valmisteltu jonkin aikaa ja yksikkö on voinut tuoda näkemyksensä esille.
– Tähän ollaan päätymässä. Henkilökohtaisesti kannan huolta, että tällä erikoissektorilla osaaminen tulee säilymään ja että suojelupoliisin ja siviilitiedustelun ohjaus toimii jatkossakin luotettavalla tavalla, Knape kommentoi Ylelle lyhyesti lakkauttamispäätöksen jälkeen.
Viitteitä vanhoista hiertymistä
Supo siirrettiin Poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriöön vuonna 2016. Nyt yksikön lakkauttamisen yhteydessä poliisin katsotaan saaneen ”kostonsa”, sillä kansallisen turvallisuuden koordinaatioon liittyvät tehtävät siirtyvät sille.
– Poliisi hävisi taannoisen valtataistelun suposta ja nyt olisi aika iskeä takaisin, kuvaa yksi lähde.
Taistelu suposta kipusi syksyllä hallitukseen asti. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut, että supo tulisi sijoittaa sisäministeriöstä valtioneuvoston kansliaan eli pääministerin ministeriöön. Sisäministeri Rantanen on tyrmännyt ehdotuksen.
Asialle ei kuitenkaan aiota tehdä mitään, sillä siitä ei ole nykyisessä hallitusohjelmassa kirjausta. Orpo arvioi Ylelle joulukuussa, että supon hallinnollinen asema täytyy selvittää seuraavalla hallituskaudella.
Supon päällikkö Juha Martelius kieltäytyi Ylen haastattelusta vetoamalla siihen, että supon ohjaus kuuluu valtioneuvoston päätösvaltaan eikä supo ota asiaan julkisesti kantaa.
