Tom Hanksilla on Napapiirin pikajuna -elokuvassa peräti kuusi eri roolisuoritusta.

Napapiirin pikajuna -elokuva ilmestyi vuonna 2004. AOP

Vuodesta 2004 lähtien Napapiirin pikajuna -elokuva on lumonnut sekä lapsia että aikuisia joka joulu, ja sitä pidetäänkin yhtenä joulun klassikkoelokuvista.

Elokuva pohjautuu Chris Van Allsburgin samannimiseen, vuonna 1985 ilmestyneeseen romaaniin, joka nousi sittemmin bestselleriksi.

Kirjailija ei kuitenkaan ollut varma, voisiko tarina koskaan siirtyä valkokankaalle, sillä hän ei kuvitellut, että animaatiolla voisi luoda uskottavia ihmishahmoja, eikä hän halunnut tehdä elokuvasta näyteltyä elokuvaa.

Vuonna 2001 näyttelijä Tom Hanks otti yhteyttä Van Allsburgiin hankkiakseen kirjan elokuvaoikeudet, ja tämän myötä kirjailijan mieli muuttui. Van Allsburgin mukaan elokuva onnistui lopulta ”herättämään kirjan eloon”.

Kirjailija mielestä elokuvalla kirja onnistuttiin herättämään eloon. AOP

Miten tämä onnistui?

Ohjaaja Robert Zemeckis ja Tom Hanks hyödynsivät elokuvan teossa performance capture -teknologiaa, joka oli tuohon aikaan huomattavasti vähemmän tunnettu menetelmä kuin perinteinen motion capture (liikkeenkaappaus).

Liikkeenkaappaus on tekniikka, jolla kaapataan ja muutetaan liikkuvan kohteen liikkeet digitaaliseen muotoon. Kaapattua liikedataa käytetään digitaalisten hahmojen ja esineiden liikuttamiseen.

Siinä missä liikkeenkaappaus tallentaa pääasiassa näyttelijän kehon liikkeet, performance capture tallentaa koko esityksen. Kyseessä on kehittyneempi menetelmä, joka tallentaa kehon lisäksi kasvojen ilmeet, silmien liikkeet ja äänen, mahdollistaen täyteläisemmän ja ilmeikkäämmän hahmon. Se kykenee vangitsemaan myös hienovaraiset nyanssit, jotka perinteisessä liikkeenkaappauksessa usein jäävät huomaamatta.

Elokuvan tuotannossa Hanksin koko keho, kasvot mukaan lukien, peitettiin jopa 150 anturilla, jotta hänen liikkeensä ja ilmeensä voitiin tallentaa tarkasti ja siirtää elokuvan hahmoille. Perinteinen liikkeenkaappaus ei sen sijaan pysty vangitsemaan kasvonilmeitä yhtä yksityiskohtaisesti.

– En halunnut elokuvan näyttävän animaatiopiirroksilta, Zemeckis sanoi Wired-lehden haastattelussa vuonna 2004.

Samassa haastattelussa hän totesi, että täysin näytelty versio elokuvasta ei olisi ollut käytännöllinen eikä toimiva: se olisi hänen mukaansa näyttänyt huonolta ja ollut tuotantokustannuksiltaan äärimmäisen kallis.

Zemeckis korosti lisäksi, ettei tavoitteena ollut myöskään tehdä täysin fotorealistista CGI-animaatiota, vaan saavuttaa ilmaisultaan näytellyn elokuvan ja tietokoneanimaation väliin sijoittuva tyyli, joka yhdistäisi molempien vahvuudet.

Performance capture -tekniikalla pystytään vangitsemaan näyttelijän eleitä tarkasti. AOP

Kuusi eri hahmoa

Hanks näytteli elokuvassa yhteensä kuutta eri hahmoa. Hän esitti kolmea pääaikuishahmoa: konduktööriä, kulkuria sekä joulupukkia. Näiden lisäksi hän näytteli vielä sankaria, sankarin isää ja saituria.

Daryl Sabara Daryl Sabara antaa elokuvassa äänensä sankarille, mutta lapsihahmon ilmeet ja liikkeet perustuvat Hanksin suoritukseen.

Näyttelemisen lisäksi Hanks toimi elokuvan kertojaäänenä.

Hanks kertoi haastattelussaan IGN:lle vuonna 2004, että Zemeckis halusi hänen alun perin näyttelevän jokaista elokuvan hahmoa. Tekemistä oli kuitenkin niin paljon, että lopulta Hanksin harteille päätyi elokuvassa ”vain” kuusi roolia.

Hanksin mukaan useiden eri hahmojen esittämisestä samassa elokuvassa teki helpompaa se, että hahmot erosivat selvästi toisistaan.

Ohjaaja Robert Zemeckis käytti myöhemmin performance capture -teknologiaa vuonna 2007 ilmestyneessä Beowulf-elokuvassa sek ä Saiturin joulu -elokuvassa (2009).

Ohjaaja James Cameron on tunnetusti hyödyntänyt samaa teknologiaa laajasti Avatar-elokuvasarjassaan. Hanks ja Zemeckis käyttivät tekniikkaa myös Hanksin ja Robin Wrightin nuorentamiseen vuonna 2024 ensi-iltansa saaneessa Here-elokuvassa.

Tom Hanks näyttelee elokuvassa muun muassa joulupukkia, sankaria ja konduktööriä. AOP

Lähteet: People, Wired, IGN.