Työttömyystuet|Maaliskuusta alkaen työttömyystuen voi menettää viikoksi jo ensimmäisestä velvoitteiden laiminlyönnistä.
Lue tiivistelmä
Työttömien rangaistukset kiristyvät maaliskuusta alkaen, kun työttömyystuen voi menettää viikoksi jo ensimmäisestä velvoitteiden laiminlyönnistä.
Seitsemän päivän karenssi tarkoittaa ansiosidonnaisen päivärahan saajalle keskimäärin noin 355 euron ja peruspäivärahan saajalle noin 161 euron bruttomenetystä.
Hallitus arvioi, että uudistus lisää työllisten määrää 700:lla ja vahvistaa julkista taloutta yhteensä noin 32 miljoonaa euroa vuodessa.
Työttömien rangaistukset kiristyvät ensi vuonna. Maaliskuusta alkaen työttömyysturva voidaan evätä määräajaksi nykyistä herkemmin, jos työtön ei noudata hänelle asetettuja velvoitteita.
Kun työtön nykyisin jättää esimerkiksi hakematta vaadittua määrää työpaikkoja, hän saa ensin huomautuksen. Vastaisuudessa huomautuksia ei anneta, vaan jo ensimmäisestä rikkeestä seuraa seitsemän päivän karenssi. Karenssi tarkoittaa työttömyystuen menettämistä.
Hallituksen esityksen mukaan seitsemän päivän karenssi tarkoittaa ansiosidonnaisen päivärahan saajalle bruttona keskimäärin noin 355 euron, peruspäivärahan saajalle noin 161 euron ja työmarkkinatuen saajalle noin 177 euron menetystä.
Keskimääräinen ansiosidonnainen oli viime vuonna 1 527 euroa ja keskimääräinen työmarkkinatuki 762 euroa kuukaudessa.
Esityksessä arvioidaan, että seitsemän päivän karensseja tullaan langettamaan vuodessa runsaat 35 000 kappaletta. Työtön voi aina välttää karenssin noudattamalla hänelle asetettuja velvoitteita eli hakemalla töitä ja osallistumalla työllisyyspalveluiden tapaamisiin sekä koulutuksiin.
Maaliskuusta alkaen työttömille lähetetään tekstiviestitse etukäteen muistutus lähestyvästä tapaamisesta työvoimaviranomaisen kanssa ja velvoitteiden määräaikojen päättymisestä.
Jo toisesta rikkeestä seuraa vastaisuudessa kuuden viikon niin sanottu työssäolovelvoite. Se tarkoittaa, että oikeuden työttömyysturvaan saa takaisin vain esimerkiksi tekemällä töitä tai osallistumalla määrättyihin työllistymistä edistäviin palveluihin kuuden viikon ajan.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että työssäolovelvoitteita tullaan langettamaan vuoden aikana lähes 15 000.
Nykyisin työssäolovelvoite seuraa vasta neljännestä rikkeestä. Ensimmäisestä rikkeestä tulee huomautus, toisesta viikon karenssi ja kolmannesta kahden viikon karenssi.
Hallitus sopi työttömien sanktioiden kiristämisestä keväällä. Uudistus ei sisältynyt hallitusohjelmaan.
Hallituksen tavoitteena on selkeyttää järjestelmää ja rangaistuksia kiristämällä saada työttömiä hakeutumaan nopeammin töihin.
Sanktioiden kiristäminen lisää työllisten määrää 700:lla, hallituksen esityksessä arvioidaan. Julkiset menot pienenevät vuositasolla 15 miljoonaa euroa, minkä lisäksi oletetut työllisyysvaikutukset vahvistavat julkista taloutta noin 17 miljoonaa euroa.
Suomessa oli käytössä vuoteen 2022 saakka järjestelmä, jossa jo ensimmäisestä rikkeestä saattoi seurata nykyistä pidempi karenssi ja toistuvasta menettelystä työssäolovelvoite. Sanna Marinin (sd) hallitus kevensi karensseja samassa yhteydessä, kun se lisäsi työttömien velvoitteita hakea töitä ja osallistua tapaamisiin.
Nyt seuraamusjärjestelmää viedään takaisin kohti vanhaa mallia, muttei kuitenkaan yhtä tiukaksi.