- Yökerhot ovat vähentyneet voimakkaasti ja katoavat nyt etenkin pienemmistä kaupungeista.
- Asiakaskadon syinä pidetään alkoholin kallista hintaa ja nuorten heikentynyttä rahatilannetta.
- Ilmiö näkyy esimerkiksi Hyvinkäällä, jossa kaupungin viimeinen yökerho sulkee ovensa vuodenvaihteessa.
DJ, discopallo, tahmainen tanssilattia, Daruden Sandstorm, drinkit tuplana tuoppiin, valomerkki ja vihoviimeiset hitaat narikassa – ilta yökerhossa on elämys, jota joutuu hakemaan yhä isommista kaupungeista.
Monilla pienemmillä paikkakunnilla yökerhot ovat lähes kadonneet katukuvasta. Isommissakin kaupungissa ne ovat vähentyneet selvästi.
Syitä tanssi- ja bilepaikkojen kadolle selitellään pitkälti samoin sanankääntein ympäri Suomen.
Alkoholin hinta on karannut liian korkealle, eikä nuorilla ole enää muutenkaan varaa juoda yökerhoissa entiseen malliin.
Avaa kuvien katselu
Hopealyhdyssä järjestettiin konemusiikin tapahtuma 13.12.2025. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Ilmiö näkyy esimerkiksi Hyvinkäällä. Kaupungissa oli vielä 2000-luvun alkupuolella useita yökerhoja. Iltaa saattoi viettää esimerkiksi Upstair’s Clubilla, Divassa tai muissa menomestoissa. Vaihtoehtoja oli lähes joka makuun.
Nyt kaupungissa toimii enää yksi yökerho, Hopealyhty – ja sekin sulkee ovensa vuodenvaihteessa. Hopealyhty eli Hopis on ollut vuosikymmenten ajan yksi Hyvinkään yöelämän kulmakivistä.
Keskellä kaupunkia sijaitsevassa rakennuksessa on ollut ravintolatoimintaa 1950-luvulta alkaen.
Yökerhoksi ravintola muuntui 80-luvulla. Hopealyhty sulkee ovensa vuodenvaihteessa.
Yökerhoelämän täydellinen hiipuminen on tullut yllätyksenä Hopealyhdyn henkilökunnalle.
– Vuosi sitten täällä oli vielä viikonloppuisin tosi paljon jengiä. On outoa, miten lyhyessä ajassa ihmiset vain katosivat, toteaa Hopealyhdyn baarityöntekijä Päivi Ahonen.
– Vielä muutama vuosi sitten Hyvinkäälle avattiin uusia paikkoja ja porukkaa tuntui olevan liikkeellä, Ahosen kollega Essi Pirttioja luonnehtii.
Baarityöntekijät Essi Pirttioja ja Päivi Ahonen kertovat, että hyvinkääläisten pitää lähteä yökerhoilemaan muihin kaupunkeihin. Video: Vihtori Koskinen / Yle
Lahtelaisessa yökerhossa on koettu pohjakosketus
Toni Halinen, DJ Ton-E, on tanssittanut asiakkaita lahtelaisissa yökerhoissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Hän kertoo, että Lahden keskustassa oli huippuvuosina 2000-luvun alussa noin 10 yökerhoa. Nyt tällaisia paikkoja on Halisen mukaan enää kaksi.
– On tullut koluttua läpi kaikki entiset yökerhot, kuten Diva, Onnela, Royal, Kokomo ja Jackalope. Kulta-aikoina Lahden yökerhoissa työskenteli yli kymmenen DJ:tä. Nyt heidät lasketaan yhden käden sormilla, Halinen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Toni Halisella ja Teemu Pilsarilla on vuosikymmenten kokemus Lahden yöelämästä. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Halinen haluaa silti uskoa yökerhojen tulevaisuuteen. Hän toivoo, että nykyinen taantuma jäisi vain väliaikaiseksi.
Yökerhojen alamäki on tuttu ilmiö myös lahtelaisen Armas-yökerhon ravintolatoimenjohtaja Teemu Pilsarille. Hänen mukaansa huonot vuodet ovat seuranneet toisiaan jo pitkään, eikä yökerhoelämä ole vieläkään vilkastunut.
– Tämän vuoden pikkujoulukausi on sentään näyttänyt hetkittäisiä hyviä merkkejä. Ihmisiä on käynyt kiitettävästi.
Avaa kuvien katselu
DJ-työt ovat vähentyneet yökerhojen kadotessa katukuvasta. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Pikkujoulukausi jäi Pilsarin mielestä kuitenkin melko ohueksi pelastusrenkaaksi, eikä se vielä käännä koko alan suuntaa.
Pilsari pitää asiakaskadon yhtenä merkittävänä tekijänä kiristynyttä alkoholiverotusta ja sen myötä nousseita hintoja.
Kymmenen euroa lonkerotuopista on yksinkertaisesti liikaa.
– Enää paljon syvemmälle ei voida mennä. Olen kuitenkin optimistinen, että tämä alkaa elpyä. Me tehdään ihan älyttömästi töitä, että saataisiin ihmiset takaisin.
Moni iso yökerhotoimija on lopettanut bisneksensä tai ajautunut konkurssiin viime vuosina.
Tarkkaa lukumäärää yökerhoista ei ole saatavilla. Tilastoissa yökerhot sekoittuvat muihin ravintolatyyppeihin.
Yökerhoketju ei vilkuile pikkukaupunkeihin
Noho Partners omistaa Suomessa yhteensä 17 yökerhoa, jotka ovat keskikokoisissa ja sitä suuremmissa kaupungeissa.
Yhtiön viihderavintolaliiketoiminnan johtaja Paul Meli kertoo, että Noho ei lähtökohtaisesti perusta yökerhoja alle 30 000 asukkaan kaupunkeihin.
Avauspäätöksissä painavat kuitenkin muutkin seikat kuin asukasluku.
– Kilpailutilanne, ikärakenne, onko oppilaitoksia – esimerkiksi nämä tekijät vaikuttavat kaupungin kiinnostavuuteen meidän näkökulmastamme.
Noho on avannut tänä syksynä kaksi uutta yökerhoa Tampereelle ja Seinäjoelle. Yökerhobisneksellä pärjääminen ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys edes kasvukeskuksissa.
– Ei ole enää lainkaan automaatio, että kun avaat yökerhon, pärjäät varmasti, Meli huomauttaa.
Avaa kuvien katselu
Ystävykset Joanna Palosaari ja Eeva Haukka olivat viettämässä iltaa Hopealyhdyssä lauantaina 13.12.2025. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Esimerkiksi Helsingissä on niin kova kilpailu ja kalliit tilavuokrat, että paikkoja aukeaa ja menee kiinni lähes liukuhihnalta. Viime kesänä ovensa sulki muiden muassa DTM.
– Sanoisin, että suurin yksittäinen syy alan haasteisiin on opiskelijoiden heikko taloustilanne. Koronaa en enää syyttäisi, Nohon Paul Meli toteaa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että yökerhojen määrä on vähentynyt murto-osaan parinkymmenen viime vuoden aikana.
Hänenkin mielestään yksi selkeä syy tähän on alkoholin korkea hinta ravintoloissa.
Avaa kuvien katselu
Hopealyhdyn narikassa oli tungosta lauantai-iltana puolenyön aikoihin. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Lappi toteaa, että Suomessa yökerhot ovat joutuneet EU:n korkeimman alkoholiverotuksen maksumiehiksi.
– Yökerhoja on suljettu runsaasti, mikä on samalla vähentänyt työllisyyttä ja verotuloja, joita yökerhoista on saatu.
Lappi summaa, että yökerhojen kulurakenne on yksinkertaisesti kasvanut liian raskaaksi. Vuosikymmeniä sitten yökerhoja oli enemmän, ja niillä oli useampia myynnillisesti hyviä päiviä viikossa. Nyt niissä käydään lähinnä perjantaisin ja lauantaisin, jos silloinkaan.
– Nykyään yli 80 prosenttia liikevaihdosta tulee viikonloppuiltaisin, mutta vuokrat ja muut kiinteät kulut juoksevat koko ajan. Lisäksi yökerhoihin investoidaan jatkuvasti yhä näyttävämpiä tiloja. Tämä yhdistelmä tekee taloudellisesta kannattavuudesta haastavaa.
Hyvinkään Hopealyhdyn järjestyksenvalvoja Teemu Puurunen toivottaa asiakkaille narikassa hauskaa iltaa pian viimeisen kerran
Puurunen muistelee aamuyön työntouhussa edellisillan senioridiscoa, jonka kävijä muisteli vierailleensa Hopealyhdyssä ensimmäisen kerran jo 60 vuotta sitten.
Vuodenvaihteessa Hyvinkään Hopealyhdyn discopallo pyörähtää ja tanssilattia mopataan viimeisen kerran.
Pala kaupungin yöelämää katoaa historiaan satunnaisesti järjestettäviä erikoisiltoja lukuun ottamatta.