Pancho Villa -ketjun uusi pomo on kiekkopomo ja pesäpallohistorian merkkimies. Meksikoon hän ei ole vielä eksynyt.
Lue tiivistelmä
Texmex-ravintolaketju Pancho Villan uusi toimitusjohtaja Teemu Vanharanta aloitti uransa ketjussa tarjoilijana vuonna 2006.
Vanharanta, 47, nousi 19 vuodessa tarjoilijasta ravintolapäälliköksi, franchising-yrittäjäksi ja lopulta toimitusjohtajaksi.
Ketjussa on nyt 54 ravintolaa ympäri Suomea, ja tavoitteena on kasvaa 60–70 ravintolaan sekä laajentua Ruotsiin ja Viroon.
Vanharanta on entinen alasarjojen jääkiekkoilija, joka tunnetaan myös Manse PP -pesäpalloseuran perustajana.
Kaikki pizzerioiden pitäjät eivät ole käyneet Italiassa. Eivätkä kaikki hampurilaisbaarien pomot Hampurissa. Annettakoon siis anteeksi myös tämä:
– En ole koskaan käynyt Meksikossa, texmex-patrón Teemu Vanharanta, 47, tunnustaa.
Vanharanta aloitti marraskuussa ympäri maata – siis Suomea – levinneen Pancho Villa -ketjun toimitusjohtajana. Matkaa Pohjois- ja Etelä-Amerikan väliselle kannakselle ei ole heti luvassa.
– Pitäisi varmaan mennä käymään, mutta lentokoneessa istuminen ei ole mieleinen homma. Neljässä tunnissa tulee raja vastaan.
Pätkissä voi lentää vain arktista reittiä eli Grönlannin kautta. Eikä lentoja ole tyrkyllä kuin kesäkaudella.
Kahdeksan nousun ja laskun jälkeen oltaisiin lopulta Mexico Cityssä. Realistinen matka-aika odotuksineen venyisi käytännössä neljän, viiden vuorokauden mittaiseksi.
Meksikolaisen vallankumouskenraalin Pancho Villan (1878–1923) mukaan nimetty brändi ei toki ole tyhjän päällä. Vanharannan edeltäjä, ravintolaketjun perustajiin kuuluva Jari Havusalmi kävi aikanaan perehtymässä paikalliseen ruokakulttuuriin.
Hampurilaislautaset pysyvät edelleen Vanharannan käsissä. Kuva: Timo Marttila
Ensimmäinen Pancho aloitti Tammelan puistokadulla vuonna 2001. Suuresta ketjusta ei ollut hajuakaan, kun Vanharanta marssi keväällä 2006 pioneeri-Panchoon töitä hakemaan.
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskellut Vanharanta oli saanut koulutusta vastaavan väliaikaisen pestin, joka päättyi kesän korvalla. Taskussa olivat myös restonomin paperit.
– Piti etsiä töitä kesäksi. Vappuna aloitin Tammelassa tarjoilijana. Kesän jälkeen kysyttiin, voisinko jatkaa. Sillä tiellä tässä ollaan.
Seuraavana vuonna Vanharanta oli jo ravintolapäällikkö. Vuosi myöhemmin hän osti Tammelan Pancho Villan liiketoiminnan yhtiökumppaninsa kanssa ja alkoi franchising-yrittäjäksi.
– Parhaimmillaan pyöritettiin kolmea ravintolaa. Kaksi muuta olivat Kangasalla ja Hämeenlinnassa.
IS haastatteli Teemu Vanharantaa Ratinan kauppakeskuksessa Tampereella sijaitsevassa Pancho Villa -ravintolassa. Kuva: Timo Marttila
Yrityksen johdossa huomattiin kesäkyypparina aloittaneen Vanharannan kyvyt ja arveltiin, että hänestä voisi olla isompaakin iloa kasvua haettaessa.
– Kun sopimukset olivat vuoden 2012 lopussa katkolla, Havusalmi löi eteen sellaisen paperin, ettei tarvinnut hirveästi miettiä.
Ketju oli laajentunut siihen mennessä maltilla, noin yksi vuodessa -tahtia.
– Kun aloitin business controllerina, meillä oli 12 ravintolaa Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Vauhti alkoi kiihtyä, ja muutamassa vuodessa Vanharanta nousi jo Pancho Villa Finland Oy:n varatoimitusjohtajaksi.
– Lukioaikaan olisin kyllä itse veikannut, että musta tulee liikunnanopettaja, Vanharanta ihmettelee tietä, joka vei mukanaan.
Vuonna 2016 Teemu Vanharannan titteli Pancho Villa Finland Oy:ssä oli operatiivinen johtaja. Kuva: Aamulehti
Nyt ketjussa on jo 54 ravintolaa, joista pohjoisin on Rovaniemellä ja itäisin Lappeenrannassa saakka. 55:s on valmistumassa alkuvuodesta Vantaan Kivistöön.
Mihin saakka kasvu voi jatkua?
– Muutama iso paikkakunta meiltä puuttuu vielä. Katseet ovat Uudenmaan suunnalla. Ehkä sellainen 60 ravintolaa tulee aika helposti täyteen ja ehkä 70:kin on tehtävissä, mutta sitten alkaa olla Suomi jo aika täynnä.
Jäljelle jää ulkomaiden valloitus. Mielessä ovat ainakin Ruotsi ja Viro.
– Tukholman Södermalmilla me käytiin jo harjoittelemassa, mutta takaisin tultiin häntä koipien välissä. Oli paljon asioita, jotka olisi voinut tehdä eri tavalla. Uskon, että nyt olisimme pikkasen viisaampia.
Kun läppäri kulkee mukana, saa Vanharanta hoidettua töitään ympäri Suomen. Kuva: Timo Marttila
Pancho Villa edustaa ravintolakentän keskikerrosta, casual diningia, eli rentoa arkiruokailua. Vaihtoehtoja ovat pikaruoka eli fast food ja hienostuneempi fine dining.
Ravintolatyyppien erot heijastuvat lähtökohtaisesti niin hinnassa kuin laadussakin. Pancho Villan tapaan casual diningia tarjoavista ketjuista tuttuja monille ovat esimerkiksi myös Rosso ja Amarillo.
– Koemme, että olemme hyvässä välissä. Myös fast food on kasvussa, mutta fine dining on tietynlaisessa kurimuksessa. Meidän hinta-laatusuhde on on aika hyvä tähän hetkeen, Vanharanta pohtii.
Pomon vaihtuminen ei tiedä isoja muutoksia Pancho Villoihin.
– Hyvää oloon ei voi jäädä löllöttelemään. On pakko koko ajan kehittää ja keksiä uutta. Meillä on 25 yrittäjää, jotka tuovat omia ajatuksiaan, joita sitten pilotoidaan ja mietitään, miten viedään ketjua eteenpäin.
– Jos sitä ei tee, niin parin vuoden päästä voi olla aika paljon tulipaloja sammutettavana.
Se ihan ensimmäinen Pancho Villa ehti toimia Tammelan puistotien varrella Tampereella runsaat 20 vuotta. Pari vuotta sitten ravintola muutti parin kivenheiton päähän Tammelan stadionille. Kuva: Kalle Parkkinen
Vuosi 2026 tietää Pancho Villalle 25-vuotisjuhlia, mikä tulee näkymään ravintoloissa. Vanharannalle itselleen tulee täyteen 20 vuotta texmexin parissa.
Suuria muutoksia pomon vaihtuminen ei tarkoita. Ravintoloiden miljöö looseineen pysyy ennallaan, mutta menu uudistuu – kuten menuilla on aina tapana
– Comfort and healthy eli mukavuudenhalu ja terveellisyys ovat varmasti jatkossa vahvasti läsnä ruokalistalla. Lisäksi pyrimme tuomaan juhlavuoteen klassikkoja, joita on ollut joskus listoilla.
Toimitusjohtaja pitää itse tuntumaa ravintolan arkeen omistajan roolissa.
– Minulla on 30 prosentin osuus 13 Pancho Villaa pyörittävästä JH Ravintolat Oy:stä, joka omistaa emoyhtiön. Samalla voimme omissa toimipisteissämme testata uusia juttuja.
Pancho Villat eivät isommin eroa toisistaan. Suurin poikkeus on se, että Pohjanmaan ravintoloissa lounas tarjotaan noutopöydästä.
– Kyselimme asiakkailtamme Tampereella, halutaanko tännekin buffa. Vastaus oli, että me haluamme syödä lounaalla burgerin. Eli jatkoimme entiseen tapaan.
Pancho Villalla ei ole pääkonttoria. Asioita voidaan hoitaa päiväsaikaan ravintoloiden sisätiloissa, jos tyhjiä pöytiä löytyy. Kuvassa papereiden äärellä Vanharannan seurassa henkilöstöpäällikkö Heidi Vapaavuori. Kuva: Timo Marttila
Pancho Villa on kasvanut koronaepidemian jälkeen vauhdilla. Vuonna 2020 ketjun liikevaihto oli 22 miljoonaa, mutta tänä vuonna jo kaksinkertainen. Ravintolamäärä on kasvanut samassa ajassa 30:sta 54:ään ja henkilöstö noin 320:sta 580:aan.
Tampereen kaduilta on kuitenkin turha etsiä yrityksen pääkonttoria. Sellaista ei ole.
Yhtiön virallinen osoite on omakotialueella Seinäjoella, talossa, jossa uusi toimitusjohtaja perheineen asuu. Siellä Vanharannalla on toimistohuone, jossa paperityöt – sikäli, kun papereita enää käytetään – hoituvat.
Kurikassa syntyneen Vanharannan veri veti siis kotikulmille Pohjanmaalle. Tampereella pitää toki kulkea käytännössä viikottain.
Texmex-bisnes ei vie toki toimitusjohtajan kaikkea energiaa. Kotikaupungissaan Vanharanta tunnetaan erityisesti jääkiekkopomona. Hän on toiminut niin Seinäjoen Kiekko-Veljien kuin S-Kiekko Junioreiden puheenjohtajana.
– Itse pelasin jääkiekkoa aikanaan kakkosdivaritasolla.
Tammikuussa 48 vuotta täyttävän Vanharannan elämä on perheen lisäksi ravintolabisnestä, urheilua ja WASPia. Kuva: Timo Marttila
Tampereella on pakko kysyä, kumpi: Ilves vai Tappara?
Eli kumman seuran fanit katsovat jatkossa Pancho Villoja kieroon?
Vastaus tulee hetkessä. Naurun kera:
– KooVee!
Moni pesäpallon ystävä Tampereella on Vanharannalle sen sijaan kiitoksen velkaa. Vuosi ennen Pancho Villan tarjoilijaksi ryhtymistään Vanharanta perusti erään Manse PP:n, joka on nyt lajissaan valtakunnan ykkösseura.
Lisäksi on musiikki.
– Mä kerään WASPia. Mulla on esimerkiksi varmaan 150 eri älppäriä, mutta vielä puuttuu paljon. Aina kun WASP käy Suomessa, käyn katsomassa.
Oma ”miesluola” löytyy kotitoimistosta.
– Se, mistä vaimo ja lapset ovat kiitollisia, on sellainen metrin leveä ja kaksi metriä korkea WASPin juliste kehystettynä seinällä. Lapset kyllä tietää, mitä isi kuuntelee.