Tulevana lauantaina taivaalla voi bongata kvadrantidien tähdenlentoparven.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan parvi on parhaimmillaan elokuun perseidien ja joulukuun geminidien ohella yksi vuoden näyttävimmistä meteoriparvista. Se on kuitenkin näitä parvia haastavampi havaittava.
Kvadrantidien kirkkaasti runsain vaihe eli maksimi kestää vain muutamia tunteja. Tänä vuonna maksimin on ennustettu osuvan Suomessa lauantai-iltayöhön 3. tammikuuta kello 23. Edellisenä ja seuraavana yönä saattaa nähdä hyvin harvakseltaan parveen kuuluvia meteoreja.
Pimeällä havaintopaikalla voi Suomessa nähdä parhaimmillaan noin 20 tähdenlentoa tunnissa, mutta tänä vuonna samalle illalle osuva täysikuu peittää niistä suurimman osan. Yön aikana voinee nähdä muutamia kirkkaimpia kvadrantideja.
Tähdenlentoja bongaavan kannattaa suunnata katse kohti taivaanlakea, tai hieman kohti luodetta, Ursan tiedotteessa vinkataan. Täysikuun ollessa taivaalla katse kannattaa suunnata siten, että kuu ei ole näkökentässä.
Tähdenlentoja on mukavinta havaita kiireettömästi selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä.
Päälle kannattaa pukea lämpimästi vaatetta, ja mukaan varata lämmintä juotavaa. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.
Tähdenlentoja valokuvatessa kannattaa käyttää esimerkiksi puolen minuutin valotusaikaa ja toivoa, että kuvakenttään osuu tähdenlento valotuksen aikana.
Kuten muutkin toistuvat tähdenlentoparvet, kvadrantidit saavat alkunsa tomuvanasta, jonka aurinkokunnassa kiertävä komeetta on kylvänyt radalleen. Maapallo kohtaa tomuvanan aina tammikuun alussa.
Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi tai meteoreiksi.