Pääkirjoitus|Perussuomalaiset olivat tiukasti EU:n yhteisvelkaa vastaan – kunnes sitä otettiin.
Kun Etelä-Euroopan maita pelastettiin eurokriisin aikaan, oppositiopuolueet kiihottivat kansaa omalla viestillään. Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini kertoi, että puolue ei hyväksyisi järjestelyjä, jotka lisäävät Suomen taloudellista vastuuta.
”Perussuomalaiset eivät tule äänestämään Kreikka-kolmosen puolesta. Sitten katsotaan kuka on pääministeri ja minkälaisia johtopäätöksiä tulee, mutta tätä moraalitonta politiikkaa emme ole jatkamassa”, Soini sanoi Ylen haastattelussa vuonna 2015. Hän viittasi siihen mahdollisuuteen, että Kreikka tarvitsisi myöhemmin lisää apua.
Kristillisdemokraattien silloinen puheenjohtaja Päivi Räsänen oli samaa mieltä. Kreikalle ei Räsäsen johtama hallitus antaisi apua, eikä tästä valinnasta koituisi Suomelle ongelmia, hän oletti.
Perussuomalaiset pääsi hallitukseen, Kreikka tarvitsi lisää apua, ja puolue hyväksyi Suomen taloudellista vastuuta lisäävät ratkaisut – myös Kreikan avun.
Tänä vuonna perussuomalaiset olivat ihan joulun korvalle asti tiukasti sitä mieltä, että Suomi ei ole mukana yhteisvelkajärjestelyissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi syyskuussa, että perussuomalaiset ovat estäneet tällaiset ratkaisut. Jos sellaisiin kuitenkin turvauduttaisiin, valinta olisi selvä. ”Sellainen hallitus ei enää jatkaisi”, Mäkelä sanoi Suomen Uutisissa.
Euroopan unioni on nyt sopinut, että Ukrainaa autetaan yhteisvelalla. Kristilliset ja perussuomalaiset pysyvät hallituksessa.
Kannattajien kiihottaminen voi olla helpompaa, jos viesti on mustavalkoinen. Rehellisempi viesti sisältäisi sävyjä. Olisi esimerkiksi voinut sanoa, että hyväksymme yhteisvelan vain siinä tapauksessa, että Suomen omat, elintärkeät strategiset intressit vaativat sitä. Nyt tällainen tilanne tuli eteen, kun parempi vaihtoehto – Venäjän jäädytettyjen varojen käyttäminen Ukrainan avustamiseen – suljettiin EU:ssa pois.