Ennen olympialaiskisoja nuoret käyvät kotimaassa olympiavalmennuksen sekä kansallisen karsinnan. Olympialaisissa 10% parhaista saa kullan, 20% kullansaajien jälkeen saavat hopean, 30% hopean jälkeen pronssin ja 10% pronssin jälkeen kunniamaininnan.
Maantieteen olympialaiset käytiin Thaimaan Bangkokissa 26.7.-1.8.2025. Kultamitalisti Kasper Laitisen lisäksi olympialaisiin osallistui Otaniemen lukiosta myös Arttu Mattila. ”Oli mahtavaa saada tämä hieno tunnustus panostuksestani, enkä tiedä voisiko mikään kannustaa maantieteen pariin enempää”, kuvailee kultamitalisti Kasper Laitinen Biologian ja maantieteen opettajien liiton tiedotteessa.
Biologian kaksipäiväiset olympialaiset käytiin Filippiineillä Quezon Cityssä 20.-28.7.2025. Hopeaa saaneen Okko Varpasuon lisäksi Suomen joukkueeseen kuului upeasti myös Tapiolan lukiosta Vilma Salaspuro. Biologin olympialaisissa oli noin 350 osallistujaa 90 maasta. Suomen olympiajoukkueen huoltojoukkueessa mukana ollut Eevi Huuskonen on itsekin valmistunut aikoinaan Olarin lukiosta ja ollut kilpailijana vuonna 2019.
”Lukiot järjestävät kansalliset kilpailut omissa lukioissaan. Parhaiten menestyneistä opiskelijoista (noin 15 opiskelijaa) muodostetaan valmennusjoukkue, josta valitaan Suomen nelihenkinen joukkue kansainvälisiin biologian olympialaisiin”, Otaniemen lukion opettaja Maija Flinkman sanoo. ”Opiskelijoille sekä valmennus että kansainväliset olympialaiset on upea kokemus oppia ja verkostoitua kansainvälisesti sekä innostaa biologian opintoihin”, Maija jatkaa.
Kisat olivat kaksipäiväiset. Käytännön kokeita oli neljä, niissä kilpailijat muun muassa tunnistivat ja dissektoivat Filippiiniläisiä kalalajeja sekä määrittivät bakteeri- ja sienikasvustojen mikroskooppista rakennetta. Teoriatehtävissä olympiakokelaat pääsivät pohtimaan esimerkiksi sairausgeenien periytymistä, mangohedelmien kypsymisen biokemiaa sekä dinosaurusten evoluutiohistoriaa.
Vaikeita kokeita ja elämyksiä
Kemian olympialaiset järjestettiin Dubaissa Arabiemiraateissa 5.-14.7.2025. Kilpailuun osallistui noin 360 opiskelijaa 90 eri maasta ympäri maailmaa. Suomen edustajat valmistautuivat kokeisiin yli puoli vuotta. Ennen kansainvälisiä olympialaisia olivat pohjoismaiset kemian olympialaiset Göteborgissa. Näihin kisoihin Suomen joukkue osallistui menomatkalla Dubaihin.
”Kilpailu on yksilökilpailu, jossa 10% parhaista saa kullan, 20% kullansaajien jälkeen saavat hopean, 30% hopean jälkeen pronssin ja 10% pronssin jälkeen kunniamaininnan. Pronssin saadakseen tulee siis olla parhaan 60 prosentin joukossa”, pronssia saanut Topi Tukeva kertoo opettajalle toimittamassaan raportissa. Topin mielestä kokeet olivat vaikeita.
Olympialaiset ovat elämys opiskelijalle. Matka ei ole pelkästään kokeiden suorittamista, vaan myös mahdollisuus tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja muihin nuoriin. Topi sanoo matkan olleen ylivoimaisesti ikimuistoisin matka hänen elämässään. ”Ylivoimaisesti parasta oli kaikki uudet ihmiset ympäri koko maailmaa, joihin pääsin tutustumaan matkalla.
Päivän varoitusajalla olympialaisiin
Euroopan fysiikan olympialaiset järjestettiin Sofiassa Bulgariassa 13. – 17.6.2025. Osallistujia oli Euroopan lisäksi myös mm. Kiinasta, Brasiliasta ja Saudi-Arabiasta.
”Topi Tukeva ja Juho Kaasinen molemmat valmistautuivat kemian olympialaisiin keväällä. Juho jäi lopullisesta kemian olympiajoukkueesta ensimmäiselle varasijalle, mutta sai kesällä äkkilähdön fysiikan olympialaisiin viisumiongelmien takia, vaikkei ollut siihen siis valmistautunut. Tätä taustaa vastaan Juhon parhaat pisteet suomalaisista on kova tulos”, opettaja Juha Tolonen sanoo. Äkkilähdöllä tarkoitetaan tässä päivän varoitusaikaa.
”Olin onneksi lukenut koko talven fysiikan ylioppilaskokeita varten, joten lukiotason aiheet olivat pitkälti tuoreessa muistissa. Tämän lisäksi lukaisin menomatkalla lentokoneessa pikaisesti olympialaisissa käytettävästä fysiikasta, joka on muuten hyvin erilaista verrattuna lukion fysiikkaan”, Juho sanoo.
Kokeet tehtiin perinteisesti kynällä ja paperialla – onneksi tehtävät käännettiin suomeksi: ” Koetehtävät olivat vaikeita, mutta arvostelussa annetaan onneksi paljon osapisteitä. Lopullista vastausta ei siis tarvitse välttämättä saada selville. Tämä menee myös toisinpäin, eli pelkkä loppuratkaisu ei riitä, vaan vastauksessa tulee tuoda ilmi ratkaisun kaikki vaiheet ja perustella kaikki omat merkinnät”, Juho kuvaa.
Juho tutustui kisamatkalla uusiin ihmisiin. Hänen mielestään kisojen paras anti on uudet ystävät: ” Jäin palkintojenjaossa pisteen parin kymmenyksen päähän kunniamaininnasta, mutta tutustuttuani Viron tiimiin he lahjoittivat minulle heidän hopeamitalinsa muistoksi reissusta. Vietin itseasiassa juuri äsken Suomen ja Viron edustusjoukkueen kanssa viikonlopun mökillä, ja seuraava reissu on jo suunnitteilla.”
Tiedeolympialaisiin (biologia, fysiikka, maantiede, kemia, matematiikka) valitaan 4 Suomen parasta lukiolaista eli yhteensä olympiapaikkoja on 20. Näistä paikoista espoolaisilla lukiolaisilla oli 6.