Velkaantuminen|Sdp:n kannattajat ovat aiempaa huolestuneempia valtion velkaantumisesta, kertoo Evan kysely. Huolestuneimpia ovat perussuomalaisten äänestäjät.
Lue tiivistelmä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa julkisen talouden tasapainottamisen jatkuvan vielä tällä eduskuntavaalikaudella.
Leikkaamista pidetään veronkiristyksiä parempana sopeutuskeinona.
Vain 15 prosenttia vastaajista uskoo, että valtion velkaantuminen saadaan kuriin ilman ulkoa tulevaa pakkoa.
Enemmistö suomalaisista kannattaa julkisen talouden tasapainottamisen jatkamista vielä tällä eduskuntavaalikaudella. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tiistaina julkaisemasta syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan jopa 63 prosenttia suomalaisista tukee lisäsopeutuksia.
Huolestuneimpia velkaantumisesta ovat perussuomalaisten kannattajat. Heistä runsaat 90 prosenttia katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi. Kaikista vastaajista näin ajatteli 64 prosenttia.
Myös pääoppositiopuolue Sdp:n kannattajat ovat aiempaa huolestuneempia valtion velkaantumisesta. Tutkimuksen mukaan lähes puolet heistä uskoo, että Suomen nopea velkaantuminen johtaa tulevaisuudessa suuriin ongelmiin. Samaan aikaan Sdp:n äänestäjistä 70 prosenttia katsoo, että valtion velkaantumiseen kiinnitetään liikaa huomiota.
Sdp:n äänestäjistä aiempaa harvempi pitää veronkiristyksiä toivottavana tapana tehdä lisäsopeutuksia. Vielä viime vuonna näin ajatteli 55 prosenttia, nyt vain 42 prosenttia. Leikkaamista sopeutuskeinona pitää hyväksyttävänä 32 prosenttia Sdp:n äänestäjistä.
Kokonaisuudessaan leikkauksia kannattaa sopeutuskeinona 51 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Veronkiristyksiä kannattaa vain kolmannes. Myönteisimmin veronkiristyksiin suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajiksi ilmoittautuneet. Heistä noin 60 prosenttia kannattaa veronkorotuksia sopeutuskeinona.
Luottamus suomalaisten päättäjien kykyyn tasapainottaa taloutta on Evan tutkimuksen valossa heikkoa. Koko väestöstä vain 15 prosenttia uskoo, että valtion velkaantuminen saadaan kuriin ilman ulkoa tulevaa pakkoa.
Vaikka valtionvelka huolestuttaa laajasti ja tulevillekin leikkauksille annetaan tutkimuksen perusteella tukea, avointa valtakirjaa päättäjät eivät saa.
Tutkimuksessa kysyttiin, tulisiko valtion velkaantuminen saada kuriin pikaisesti siitä riippumatta, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä seuraa kansalaisille. Vastaajista lähes puolet on väitteen kanssa eri mieltä.
Puoluetaustan mukaan vain kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät ovat laajahkosti avoimen valtakirjan kannalla.
Tutkimuksen virhemarginaali koko väestön osalta on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimukseen osallistui runsaat 2 000 suomalaista, jotka valittiin osittaisella satunnaisotannalla.
Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan