Martti Suosalo kertoo Iltalehdelle, että eläkeiän lähestyessä hän suunnittelee hölläävänsä hieman työtahtia.

Martti Suosalo, 63, tunnetaan ennen kaikkea pitkän linjan näyttelijänä teattereista ja valkokankailta. Kulissien takana hänellä on kenties monen tuntemaa monipuolisempi rooli näyttämö- ja elokuvataiteiden alan yrittäjänä – ja bisnekset sujuvat mukavasti.

Viime vuosina Suosalon tilipussi on pysynyt nimittäin kohtuu muhkeana. Vuonna 2024 Suosalo tienasi ansiotuloja yhteensä noin 243 000 euroa ja vajaat 3 000 euroa pääomatuloja.

Ansio- ja pääomatulojen yhteenlasketut summat ovat olleet 2020-luvulla 184 000–274 000 euroa vuosittain.

Miltei koko pitkän uransa Suosalo on työskennellyt yrittäjänä. Valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta hän ymmärsi, ettei halua kuukausipalkkalaiseksi. Kuukausipalkalla hän onkin ollut ainoastaan kerran: yhden vuoden Helsingin kaupunginteatterissa.

Johanna Venhon kirjoittamassa elämäkerrassa Martti Suosalon tähänastinen elämä (WSOY) Suosalo kokee, että taidealoilla ei pitkään aikaan voinut puhua rahasta.

Silloin kun lapset asuivat kotona, rahaa kului harrastuksiin ja soittimiin ja välineisiin ja vaatteisiin ja ruokaan. Kaikki muu ylimääräinen raha on mennyt elokuvien tekemiseen. Ei meillä jää mitään yli, vaikka tulot ovat iltapäivälehtien mukaan valtavat.

Nyt konkari kuitenkin puhuu rahasta. Martti Suosalo vastaa puhelimeensa asemalaiturilla. Hän odottaa aikataulusta myöhässä olevaa junaa, joka toivottavasti saapuu mahdollisimman pian. Tampereella on illalla näytös.

Lapset ovat jo aikuisia ja eläkeikä lähestyy, mutta Martti Suosalo ei ole väistymässä näyttämöiltä. Ainoastaan ehkä hieman hölläämässä työtahtia.

– Nythän teen pari sataa esitystä vuodessa, niin ehkä sitten teen jotain 150. Sen verran jättää, mitä se eläke tuottaa, Suosalo pohtii.

Hän sanoo, ettei enää tee työtään rahan takia. Kaikki elämiseen tarvittava on saatu maksettua ja lapset ovat muuttaneet omilleen.

– Aika vähällä sitä tulee toimeen.

”Ei pidä olla kateellinen”

Suosalo painottaa, että tulot eivät tupsahda tilille itsestään.

– Reilut 200 esitystä, niin kyllä siinä pitää nyt vähän jäädäkin. Tavallisesti näyttelijällä on ehkä noin 60 esitystä vuodessa, niin teen jopa triplat. Ei pidä kuitenkaan sekoittaa mihinkään Hollywood-tähteen, joka saa elokuvasta 6 miljoonaa dollaria.

– Joka ainoa sentti on käyty hakemassa tuolta maaseudulta. Ei tämä mitään ökyelämää ole, Suosalo muistuttaa.

Lisäksi Suosalo kerää yhdessä vaimonsa ja yhtiökumppaninsa Virpi Suutarin kanssa rahoitusta elokuvahankkeisiin. He pyörittävät yhdessä Euphoria Film -tuotantoyhtiötä.

Tytäryhtiö Sirkus Suosalo Oy:n kautta puolestaan pyöritetään Suosalon hiljattain toteutunutta unelmaa eli kiertävää telttateatteria.

– Nyt on esimerkiksi niin, että Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksesta (AVEK) ei saa mitään. Että saadaan elokuvaprojekti käyntiin ja materiaalia mahdollisille rahoittajille, niin täytyy myydä pääsylippuja tuolla maakunnissa.

– Suomen rahoituspolitiikka on aika vaatimatonta verrattuna muihin Pohjoismaihin eli joudutaan tekemään todella paljon pienemmillä budjeteilla näitä elokuvia.

Martti Suosalo kertoi elämäkertakirjassaan muun muassa pitkäaikaisesta telttateatterihaaveestaan, joka on sittemmin toteutunut. PASI LIESIMAA

Suosalo huomauttaa, että esimerkiksi Sirkus Suosalo tuottaa runsaasti veroeuroja yhteiskunnalle, jopa noin 1,5 miljoonaa euroa kiertueessa.

Hän tarkoittaa kyseisellä summalla kaikkia välillisiäkin verotuloja. Teatteriasiakkaat käyttävät esimerkiksi taksien ja hotellien palveluita tai vaihtoehtoisesti yhdistävät teatterielämykseen myös ravintolaillallisen.

– Ei pidä olla hirveän kateellinen. Ne, jotka tienaavat paljon, maksavat myös veroja paljon, hän muistuttaa.

Suosalosta onkin hienoa, että nykyään tulojen rinnalle nostetaan yhä useammin myös maksetut verot.

– Muutama vuosi sitten sai selitellä, että aijaa, sinäpäs olet tuollainen ökypekka ja muuta. Tämä on yrittäjän riskillä kaikki tehty ja joka penni haettu.

Suosalo noutaa mainitsemiaan pennejä tiiviissä yhteistyössä aviopuolisonsa kanssa.

– Minä olen tottunut kiertelemään. Sitten vaimolla on noita elokuvaprojekteja ja minä auttelen sitäkin hommaa siinä sivussa ja Virpi auttelee minun teatterihommiani. Yhdessä olemme osakeyhtiö, Suosalo summaa.

Esimerkiksi viimeisimmässä Jussi-gaalassa kaksi palkintoa voittaneessa Havumetsän lapset -elokuvassa Virpi toimi ohjaaja–tuottajana, Martti tuottajana.

Vuonna 2024 pariskunnan molempien yritysten tulos kasvoi roimasti. Euphoria Film teki tilikaudella voittoa 120 000 euroa, Sirkus Suosalo puolestaan 48 000 euroa.

Kummankin yrityksen liikevaihto on lähes tuplaantunut edeltävästä vuodesta.

Menestysresepti

Kun Suosalolta kysyy, kuinka yritysten tulosta on saatu viime vuonna kasvatettua, hän muistuttaa, että näyttelijän työssä ei oikein voi nostaa jalkoja pöydälle. Töitä on paiskittava, eikä sekään itsekseen riitä.

– Se riippuu siitä, mitä projekteja tehdään. Työtä tekemällä ja pääsylippuja myymällä ne on hankittu. Ei ole mitään monistamista, kuten nerokkaissa yrityksissä, että saat monistamalla ilmaiseksi rahaa.

Martti Suosalo ja Virpi Suutari ovat aviopari, mutta myös osakeyhtiö. Jenni Gästgivar

– Se on mentävä joka ilta teatteriin esittämään se esitys, joista myydään pääsyliput, joista tulee firmalle tulosta ja joista osan nostan minä palkkana.

– Emme me pidä varastossa mitään teosta, joka ei olisi tuottoisa.

Menestysresepti on käytännössä vuosikymmenten kokemuksen tulosta.

– Ammattitaitoa: hyviä näytelmiä, hyviä tekstejä, hyvin ohjattu, hyvin näytelty, hyvin suunniteltu, hyvin lavastettu.

Suosalolle on merkityksellistä, että eri projekteissa heidän yrityksensä työllistää myös monia muita alan tekijöitä.

– Meillä on työntekijöitä aina produktiokohtaisesti ja Sirkus Suosalo työllistää kiertueellaan yksitoista ihmistä.

Hopeareunus

Viime vuosina on puhuttu runsaasti kulttuurialan leikkauksista. Suosalo pohtii, onko unohdettu täysin, että ”ylellisyystuote, josta halutaan aina ensimmäisenä leikata”, tuottaa verorahoja valtiolle.

– Kuin söisi omaa häntäänsä. Sitä ei ole jaksettu laskea ihan loppuun asti.

– Paljon on pieniä yrityksiä, jotka ovat joutuneet pistämään lapun luukulle, kun ei vain ole sitä hommaa.

Leikkauksista Suosalo löytää myös ainakin yhden hopeareunuksen.

– Se on hyvä puoli, että näyttelijäpuolelta on paljon tullut teatteriin takaisin, kun sarjoja ei enää tehdä niin paljon.

– Tykkään, että nuoret näyttelijät tulevat teatteriin ja tämä vanha ikiaikainen reliikkitaide pysyy hengissä.

Suosalon mukavat katsojat ovat hyvin kartalla alan ahdingosta.

– Näyttämötaidehan voi hyvin. Onneksi ihmiset ovat tajunneet sen, että kulttuuria täytyy kuluttaa, kun se on ajettu ahtaalle.

Eikä Suosalo puhu ainoastaan omien esitystensä katsomoista. Hän kertoo havainneensa teattereilla kiertäessään, että ylipäänsä teattereiden isoissa satsauksissa ja omissa esityksissä katsomoissa piisaa porukkaa.

”Saa tulla kokeilemaan”

Osaavat tekijät pariskunnan ympärille ovat löytyneet 40 vuoden varrella. Suosalo muistuttaa, että valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta hän työskenteli rakennustyömaalla.

– Ei tämä ole tipahtanut minulle nyt, vaan olen rakentanut tätä 40 vuotta. Työkään ei pelkästään riitä, vaan pitää olla pitkä ura.

– Saa tulla kokeilemaan, jaksaako tällaista hommaa. Seistä täällä vesisateessa, juuri tullut harjoituksista ja käy nopeasti syömässä jotakin, kun ehtii. Sitten juna on myöhässä ja mietit, ehditkö teatteriin ja sen jälkeen siihen samaan hotelliin. Aamulla taas aikaisella junalla päiväharjoituksiin Helsinkiin.

Martti Suosalo työskenteli valmistumisensa jälkeen rakennustyömaalla. PASI LIESIMAA

– Jos tuloja lähtisi katsomaan sieltä jostain 1990-luvulta asti ja laskemaan yhteen, niin kyllä minä suon itselleni tämmöisenkin ajan.

Suosalo on vakiinnuttanut paikkansa ja ansainnut leipänsä elämäntyöllään. Riskejä hän ei kuitenkaan ole karttanut viime vuosinakaan.

Elämäkertateoksessaan hän kertoi pitkäaikaisesta teatteritelttaunelmastaan. Pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta vihdoin syksyllä 2023.

– Valtava riski siinä otettiin ja siinä oli vaarana, että se ei lähde käyntiin. Siinä kävi hyvin. Laitoin viimeiset roponi siihen.

Hän kertoo telttaprojektin olevan kovaa fyysistä työtä ja kuvailee telttateatterin aikaa vuoden kuntokuuriksi.

– Kyllä kun tätä työtä on tehnyt sen 40 vuotta, niin vaikea tätä on lopettaakaan. Siinä helposti käy niin, että jos lopettaa, niin sitä kunto rapistuu.

Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia Johanna Venhon teoksesta Martti Suosalon tähänastinen elämä (WSOY).