Lontoo
Lue tiivistelmä
Britannian pääministerin Keir Starmerin hallitus panee uuden lisäveron asunnoille, joiden arvo on vähintään 2 miljoonaa puntaa eli noin 2,3 miljoonaa euroa.
Vero koskee alle prosenttia Englannin asuntokannasta ja tullee voimaan vuonna 2028.
Uudistus on herättänyt vastustusta konservatiivisessa mediassa.
Hallitus arvioi keräävänsä verolla ensimmäisenä vuonna noin 500 miljoonaa euroa paikallishallinnon palveluihin.
Jos malttaa poiketa Lontoon Notting Hillin turistikulmilta hieman sivuun, saapuu miljonäärivyöhykkeelle.
Siellä talot maksavat useita miljoonia puntia, ja euroissa vielä enemmän.
Näihin ökytaloihin iskee Britannian pääministerin Keir Starmerin hallituksen kaavailema uusi luksusasuntojen vero. Median ja kansan suussa vero on ristitty kartanoveroksi (mansion tax).
Taustalta löytyy työväenpuoluelaisen hallituksen yritys haalia lisää verotuloja nimenomaan rikkailta.
Uusi lisävero kohdistuu Englannissa sijaitseviin asuntoihin, joiden arvo on kaksi miljoonaa puntaa tai enemmän. Euroissa laskettuna raja menee noin 2,3 miljoonassa.
Brittihallitus arvioi, että kyseisiä asuntoja on Englannin asuntokannasta alle prosentti. Uusi vero koskee sekä taloja että huoneistoja.
Jos asunnon arvo on 2–2,5 miljoonaa puntaa, pitää lisäveroa maksaa 2 500 puntaa (eli noin 2 900 euroa) vuodessa.
Veron määrä nousee portaittain asunnon arvon mukaan.
Korkeimmillaan lisävero on 7 500 puntaa eli noin 8 600 euroa vuodessa. Se kohdistuu asuntoihin, joiden arvo on yli viisi miljoonaa puntaa.
Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves esitteli uuden lisäveron marraskuun lopun budjetissaan. Voimaan se on tulossa näillä näkymin kuitenkin vasta vuonna 2028.
Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves on luvannut olla nostamatta tavallisten työssäkäyvien ihmisten veroja. Englantilaisten avokiinteistöjen omistajille suunnataan kuitenkin uusi vuotuinen lisävero. Kuva on marraskuun budjettipäivältä. Kuva: Toby Melville / Reuters
Kartanovero on ehtinyt jo herättää närää etenkin Britannian konservatiivisissa lehdissä.
Veroa pidetään taas yhtenä merkkinä siitä, kuinka keskustavasemmistolainen hallitus rankaisee varakkaita. Britanniassa puhutaan miljonäärikadosta, kun superrikkaat pakenevat alhaisemman verotuksen maihin.
Lisäverojen pelko on myös hillinnyt asuntokauppaa. Kalliiden asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Lontoossa kalliita asuntoja löytyy muun muassa Kensingtonin ja Chelsean kaupunginosasta. Pohjoisessa alueeseen kuuluu myös Notting Hill ja Holland Park.
Notting Hillissä ”noin kymmenen miljoonan punnan” talossa asuva eläköitynyt pankkiiri John ei halua sukunimeään, taloaan eikä kasvojaan lehteen. Hänellä on kuitenkin sanottavansa Keir Starmerin hallituksen politiikasta.
”Tämä maa on hajalla. Hallituksella ei ole mitään hajua siitä, kuinka kohentaa talouden tuottavuutta ja kasvua.”
Hänen mukaansa Notting Hillin kalleimmissa taloissa asuvat ovat yleensä joko pankkiireita tai juristeja. Holland Parkissa puolestaan asuu viihdealan kermaa kuten TV- ja elokuvatähtiä sekä urheilusankareita.
John ei ole myymässä taloaan, mutta hän miettii muuten muuttoa ulkomaille, ehkä Italiaan.
Mutta entä brexit? Eikö se vaikeuta muuttoa EU-maahan?
”Minulla on irlantilaisia sukujuuria.”
Monet irlantilaistaustaiset britit ovat hankkineet itselleen Irlannin kansalaisuuden, jolla saa samalla kaikki EU-kansalaisen oikeudet.
Kiinteistönvälitysyhtiö myy Notting Hillissä taloa, jossa on viisi makuuhuonetta ja kolme kylpyhuonetta. Pyyntöhinta on 3,5 miljoonaa puntaa eli noin neljä miljoonaa euroa. Kuva: Mark Earthy
Samalla alueella halvemmassa eli vain noin neljän miljoonan punnan talossa asuva Hugo Montgomery ei lähde haukkumaan uutta lisäveroa.
Hänestä uudistus on ihan reilu.
”Lontoossa kunnallisvero on paljon alhaisempi kuin monilla muilla alueilla Englannissa”, hän sanoo.
Yksi syy on se, että Lontoossa on paljon kannattavia liikeyrityksiä, jotka kartuttavat kaupunginosien verokassaa.
Tosin monilla alueilla Lontoossakin kunnallisvero on nyt nousussa. Brittihallitus näytti juuri vihreää valoa sille, että Kensingtonin ja Chelsean kaupunginosa saa nostaa tavallista kunnallisveroa yli viisi prosenttia.
Britanniassa kunnallisvero määräytyy asunnon mukaan, mutta siihen voi saada alennusta sosiaalisin perusteella. Veron maksaa asukas, ei asunnon omistaja.
Notting Hillissä asuvan Hugo Montgomeryn mukaan on reilua, että alhaisen kiinteistöveron alueilla asuvat maksavat lisää. Kuva: Mark Earthy
Kartanoveroa eli arvotalojen lisäveroa on arvosteltu myös siksi, että se iskee henkilöihin, joilla on asuntovarallisuutta mutta ei tuloja.
Tyypillinen esimerkki on pienellä eläkkeellä elävä leski, jonka vuosikymmeniä sitten ostaman talon arvo on noussut roimasti.
Hallituksen suunnitelmien mukaan veroa ei olisi kuitenkaan pakko maksaa heti, jos tuloja ei ole. Näissä tapauksissa vero lankeaisi maksettavaksi vasta sitten, kun omistaja myy asuntonsa tai kuolee.
Näin kenenkään ei tarvitsisi myydä kotiaan vain maksaakseen veronsa.
Brittihallitus arvioi, että uudella verolla kerätään ensimmäisen vuoden aikana noin 430 miljoonaa puntaa eli noin 500 miljoonaa euroa.
Verotulot on määrä suunnata paikallishallinnon palveluihin.
Lontoossa asuminen on hyvin kallista, vaikka ei asuisi edes miljonäärivyöhykkeellä.
Tuoreiden lukujen mukaan erillistalon keskihinta Lontoossa on noin 1,3 miljoonaa euroa.
Paritalon keskihinta on noin 817 000 euroa, tyypillisen lontoolaisen rivitalon 722 000 euroa ja kerrostalohuoneiston 490 000 euroa.
Lontoon Vauxhallissa asuvien Mikko Järveläisen ja Stephen Armstrongin mukaan suomalaisten on joskus vaikea ymmärtää, kuinka paljon asuminen Lontoossa maksaa.
Myös Armstrong tuntee Suomea, sillä hän on asunut Suomessa ja opettanut aikoinaan englantia Nokian, Koneen ja Kemiran henkilökunnalle.
Lontoossa asuvat Stephen Armstrong (vas.) ja Mikkö Järveläinen eivät pidä rikkaisiin talonomistajiin kohdistuvaa veroa huonona asiana. Kuva: Mark Earthy
Järveläisen ja Armstrongin ei tarvitse murehtia uutta kartanoveroa. Heidän asuntonsa arvo jää hieman alle miljoonan punnan.
Muutokset verotuksessa ovat kuitenkin herättäneet keskustelua ja epäröintiäkin pariskunnan tuttavapiirissä.
”Eräs ystävämme lykkäsi asunnonostoa kunnes budjetti julkistettiin”, Järveläinen kertoo.