Työnantajan mukaan irtisanomiselle oli lukuisia syitä, joista mikään ei kestänyt oikeudessa.
Metsäliitto Osuuskunnalla työskennellyt kovapalkkainen kehitysjohtaja sai laittomat potkut. Kuvituskuva. Juha Sinisalo
Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta joutuu maksamaan entiselle kehitysjohtajalleen jättikorvaukset laittomasta irtisanomisesta.
Mies työskenteli kehitysjohtajana Metsä Groupin emoyhtiössä Metsäliitto Osuuskunnassa. Johtajan palkka oli noin 7500 euroa kuukaudessa. Työsuhde kesti lähes 23 vuotta.
Työnantaja väitti, että pitkän uran yrityksessä tehnyt mies muun muassa käyttäytyi epäasiallisesti ja rikkoi työnantajan ohjeita ja määräyksiä. Käräjäoikeuden mukaan suurimmalle osalle työnantajan väitteistä ei löytynyt näyttöä.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi osoittamatta, että irtisanomiselle oli painava ja asiallinen syy. Mies on sittemmin työllistynyt uudelleen.
Arvosteli muita
Työnantajan mukaan kehitysjohtajan irtisanomiselle oli lukuisia perusteita, joista hänelle oli annettu huomautuksia ja jopa kaksi varoitusta. Miehen väitettiin muun muassa arvostelleen kollegaansa epäasiallisesti Teams-kokouksessa kesällä 2020.
Epäasiallinen arvostelu johti varoitukseen, jota entinen kehitysjohtaja piti itse aiheettomana. Hän kertoi arvostelleensa erään tehtaan johtoa ja piti päätöksentekoon kohdistamaansa kritiikkiä perusteltuna.
Työnantajan edustajan mukaan yksi henkilö pahoitti arvostelusta mielensä.
Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi epäselväksi, oliko varoitus aiheellinen vai ei. Toinen varoitus liittyi tehdasalueella kolarointiin, jota oikeus piti myös merkityksettömänä, kun irtisanomisen perusteita arvioitiin.
Teki liikaa töitä
Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan irtisanomiselle ei ollut hyväksyttävää syytä. Mika Rinne
Työnantajan mukaan myynnin kehitysjohtajana työskennellyt mies käytti myös jatkuvasti työaikaansa tuotekehitykseen, joka ei kuulunut hänen toimenkuvaansa. Miestä oli huomautettu oman tehtäväkenttänsä laajentamisesta ja hänelle oli määritelty tehtävät, joihin hänen tulisi jatkossa keskittyä.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että mies olisi laiminlyönyt omia työtehtäviään osallistumalla tuotekehittelyyn. Vaikka työnantaja väitti, että miehen kiinnostus haittasi hänen omia työtehtäviään, kehitysjohtajan suora esihenkilö sanoi tämän suoriutuneen tehtävistään ihan hyvin.
Irtisanottu myynnin kehitysjohtaja itse piti tuotekehittelyä oleellisena osana omaa työtään, johon kuului asiakastarpeiden tunnistaminen. Hän kertoi tehneensä iltaisin paljon palkattomia työtunteja.
Vaikka miehen yhteydenpitoa tuotekehittelyyn pyrittiinkin rajoittamaan, häntä ei missään vaiheessa varsinaisesti kielletty osallistumasta siihen.
Ilmoituksia keksinnöistä
Kehitysjohtaja irtisanottiin 20. joulukuuta 2023. Ennen tätä mies teki ilmoitukset peräti yhdestätoista työsuhdekeksinnöstä. Työnantajan mukaan kyse oli kiusanteosta.
Työnantaja väitti, että mies pyrki hyötymään muiden työstä tehtailemalla perusteettomia ilmoituksia keksinnöistä. Työnantaja piti ilmoituksia myös kuormittavina, koska yksikään niistä ei täyttänyt patentoitavissa olevan keksinnön piirteitä.
Oikeuden mukaan asiassa ei osoitettu, että työsuhdekeksinnöistä tehdyt ilmoitukset olisivat olleet perusteettomia. Vaikka kehitysjohtajan mahdollisuuksia osallistua tuotekehittelyyn olikin rajoitettu, hänellä, kuten kaikilla muillakin työntekijöillä, oli oikeus tehdä ilmoituksia.
Koska mies ei pystynyt pitämään yhteyttä tuotekehittelyyn, hän ei myöskään voinut tietää tai seurata siellä käynnissä olevasta päällekkäisestä tutkimustyöstä tai laatia ilmoituksia yhdessä tuotekehittely-yksikön työntekijöiden kanssa.
Mies oli tallentanut työsähköposteja muun muassa keksinnöistään ohjeistusten vastaisesti omiin laitteisiinsa. Irtisanottu kehitysjohtaja selitti vain halunneensa turvata omat oikeutensa keksintöihin, mikäli hänelle tarjotaan irtisanomispakettia.
Käräjäoikeus piti rikettä näissä olosuhteissa vähäisenä. Se määräsi Osuuskunnan maksamaan perusteettomasti irtisanotulle kehitysjohtajalle noin 59 000 euroa korvauksia.
Lisäksi Osuuskunta joutuu korvaamaan noin 30 000 euron edestä miehen oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja sekä maksamaan Työllisyysrahastolle yli 15 000 euroa.
LUE MYÖSLainsäädäntö muuttuu
Irtisanomisperusteet kevenevät 1. tammikuuta 2026. Aiemmin irtisanomiseen on vaadittu asiallinen ja painava syy, mutta jatkossa pelkkä asiallinen syy riittää irtisanomiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan asiallisina syinä voidaan pitää tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Ministeriön mukaan työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä tai huolimattomuutta työssä.
Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei silti riitä irtisanomisperusteeksi, eikä vähäistä tai syrjivää syytä pidetä jatkossakaan asiallisena irtisanomisperusteena. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Työntekijää ei saa myöskään irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Ainoa poikkeus on niin vakava rikkomus, että työnantajalta ei kohtuudella voi odottaa työsuhteen jatkamista.
Voit lukea lisää irtisanomisperusteisiin tulevista muutoksista tästä jutusta.