Vuosi 2022 oli turbulenttia aikaa Suomen olympiakomitealle, kun huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäki ja hallituksen jäsen Anni Vuohijoki jättivät yhdistyksen erilaisiin häirintäepäilyihin liittyneiden asioiden takia.
Saman vuoden keväällä alkoi myös julkisuudessa niin sanottua ”Tokion miestä” koskenut tutkinta, joka liittyi tapahtumiin Tokion olympiakisojen valmistautumisleirillä Sagassa 22. heinäkuuta 2021.
Joukkueen asiantuntijoihin kuulunut, yrityksensä kautta ammattiaan harjoittanut nainen syytti Olympiakomitean silloiseen huippu-urheilujohtoon kuulunutta miestä epäasiallisesta käytöksestä joukkueen illallisella.
Asiantuntijan mukaan Olympiakomitean työntekijä oli todennut, että ”sinulle tuli nyt tänne leirille uusi homma, että saat joka ilta tulla pesemään mun paikat huoneeseeni, koska en luota pesijöinä näihin miehiin”.
Mieshenkilö oli leirillä saanut käteensä murtuman ollessaan avustajana estejuoksija Topi Raitasen harjoituksissa. Nainen kertoi kokeneensa tilanteen erittäin epämiellyttäväksi ja häiritseväksi.
Asia ei johtanut jatkotoimiin loppuvuodesta 2021, mutta 25. maaliskuuta 2022 nainen teki kokemastaan ilmoituksen tasa-arvovaltuutetun toimistoon ja pyysi tutkintaa asiassa.
Tapauksen yhteydessä ketään ei ole tutkittu rikoksesta epäiltynä eivätkä päähenkilöt ole halunneet esiintyä nimillään julkisuudessa.
Avaa kuvien katselu
Wilma Murto sijoittui Tokion olympiakisojen seiväshypyssä 2021 viidenneksi. Hän ei liity oheisessa artikkelissa kuvattuihin asioihin millään tavalla. Kuva: Getty Images
Silloisen tasa-arvovaltuutetun Rainer Hiltusen 20. kesäkuuta 2022 antamassa vastauksessa valtuutettu katsoi, etteivät naisen olympiaoperaation aikaiset työnantajat eli Suomen olympiakomitea ja Suomen urheiluliitto olleet puuttuneet asiaan riittävän vakavasti ja nopeasti.
Valtuutettu katsoi, että kumpikaan ei tasa-arvolain velvoittamalla tavalla puuttunut tietoonsa tulleeseen seksuaaliseen häirintään.
Mittava mainehaitta
Tapauksen miesosapuoli ei tyytynyt ratkaisuun. Hän halusi laillisuusvalvojan eli eduskunnan oikeusasiamiehen tutkivan, oliko tasa-arvovaltuutettu päätynyt ratkaisuunsa riittävän näytön pohjalta.
Seksuaalisen häirinnän kiistänyt mieshenkilö katsoi selvityspyynnössään, että vaikka hänen nimensä ei julkisuudessa ole tullut esiin, se oli huippu-urheilun rajallisessa maailmassa ollut helppo haarukoida.
Tämä oli aiheuttanut hänelle muun muassa työmahdollisuuksien menemistä sivu suun sekä mittavaa mainehaittaa myös yksityiselämässä. Hänen mukaansa tasa-arvovaltuutetun ratkaisu perustui liian suuresti vain toisen osapuolen kertomaan.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen johtaman viraston verkkosivuille ilmestyi 26. marraskuuta vähin äänin asiassa tehty ratkaisu.
Oikeusasiamies korostaa, ettei hän sinänsä selvittänyt Urheiluliiton tai Olympiakomitean toimintaa tai tapahtumainkulkua Sagassa heinäkuussa 2021, vaan sitä, syntyivätkö kantelijaa (mieshenkilö) koskeneet lausumat tasa-arvovaltuutetun toimistossa riittävien selvitysten pohjalta.
Raporttia ei odotettu
Jääskeläinen katsoo, ettei Sagan illallisen tapahtumia voi tasa-arvovaltuutetun hankkiman näytön perusteella pitää riidattomina.
Erityisen raskauttavaksi hän näkee sen, ettei valtuutettu odottanut Olympiakomitean Suomen urheilun eettiseltä keskukselta (Suek) tilaamaa tutkintaraporttia asiasta. Se valmistui pian valtuutetun tekemän ratkaisun jälkeen.
Jääskeläinen toteaa lausunnossaan, että raportin tekijä, tutkintapäällikkö Jouko Ikonen on entinen rikoskomisario, jonka laatima raportti muistuttaa sekä sisällölliseltä perusteellisuudeltaan että muodoltaan poliisin tekemää esitutkintaraporttia.
Urheiluetiikkaa valvova Suek ei ole viranomainen, vaan rekisteröity yhdistys. Urheiluliitto ja Olympiakomitea esittivät aikanaan toiveen, että Suek-raportin valmistumista olisi asiassa odotettu ennen ratkaisua.
Oikeusasiamiehen lausunnosta ei koidu tasa-arvovaltuutetulle oikeudellisia seuraamuksia.
Näkemykset ristissä
Naishenkilö toteaa tutkintamateriaaleissa, ettei nähnyt lopulta asiassaan muuta vaihtoehtoa kuin viedä se tasa-arvovaltuutetulle. Muitakin ratkaisumalleja, kuten sovittelua, hänelle ehdotettiin.
Hän kertoo saattaneensa erittäin häiritseväksi kokemansa käytöksen jo Japanissa useiden tahojen tietoon: muun muassa Olympiakomitean vastuulääkärin Maarit Valtosen, Olympiakomitean psyykkisen vastuuvalmentajan Robert Päkkin sekä Urheiluliiton silloisen valmennusjohtajan Tuomo Salosen.
Avaa kuvien katselu
Sara Kuivisto juoksi Tokion olympiaradalla yhteensä neljästi SE-ajan keskimatkoilla. Hän ei liity oheisen artikkelin kuvaamiin tapahtumiin. Kuva: JEWEL SAMAD / AFP via Getty Images
Olympiakomitean tilaamassa ja salaamassa, Yle Urheilun haltuunsa saamassa Suek-raportissa osapuolten näkemykset asiassa menevät täysin ristiin.
Naishenkilö katsoo saaneensa osakseen lähinnä vähättelyä kertoessaan kokemuksistaan. Muiden osapuolten mukaan hänen kertomuksensa taas ei antanut ymmärtää, että miehen käytös olisi ollut erityisen epäasiallista tai tasa-arvolaissa sanktioitua seksuaalista häirintää tai että nainen olisi vaatinut asiassa jatkotoimia.
Olympiakomitea ja Urheiluliitto ovat säännöissään sitoutuneet nollatoleranssiin häirinnän ja asiattoman käytöksen osalta. Tokion kisojen jälkeisessä urheilijakyselyssä 92 prosenttia urheilijoista ja 93 prosenttia taustahenkilöistä katsoi, että kisaoperaatio oli tästä katsannosta onnistunut hyvin.
Näin puhuivat silminnäkijät
Sagan väitetyn häirintätapauksen silminnäkijätodistajista Suek haastatteli 2022 aitajuoksija Elmo Lakkaa sekä seiväshyppyvalmentaja Jarno Koivusta.
– Tällainen epäasiallinen tapahtuma ei ole rekisteröitynyt minulle, eikä minulla ole sellaista muistikuvaa, että X (naishenkilö) olisi loukkaantunut Y:n (mieshenkilö) puheista. X:stä ei myöskään näkynyt päälle päin, että hän olisi näin kokenut, mutta ehkä ei halunnut sitä jakaakaan, jos oli niin tuntenut, muisteli Koivunen.
Elmo Lakan muistikuvat olivat samansuuntaiset.
– En muista lainkaan sellaista tilannetta, että X olisi loukkaantunut Y:n sanomisista. Muistaakseni eilen olen lukenut tästä lehdistä ja olin yllättynyt, että enpä osannut tällaista huomata paikan päällä.
Tapauksen miesosapuoli ei enää työskentele Olympiakomiteassa.