Irlannissa on yksi maailman nopeimmin kasvavista datakeskusten keskittymistä, mutta maa on törmäämässä kasvun varjopuoliin.
Globaaleja teknologiajättejä palvelevat datakeskukset kuluttavat jo viidenneksen maan sähköstä. Tämä on herättänyt huolta paitsi Irlannin sähköverkon vakaudesta myös maan päästövähennystavoitteiden toteutumisesta.
Irlannista löytyy jo yli 80 datakeskusta. Yhdysvaltalaisen Synergy-tutkimuslaitoksen vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan Irlannin pääkaupunkia Dublinia tiheämmin datakeskuksia löytyy vain Yhdysvaltojen Virginian osavaltiosta ja Kiinan Pekingistä.
Dublinin datakeskusten keskittymässä säilytetään ja käsitellään valtavia määriä dataa Googlen, Metan, Microsoftin ja Amazonin kaltaisille teknologiajäteille.
Datakeskusten talousmoottori on tuonut Irlantiin investointeja ja työpaikkoja. Samalla epäilykset ympäristövaikutuksista ovat kasvaneet.
”Kestämätön tilanne”
Ympäristöjärjestö Friends of the Earth kuvailee tilannetta kestämättömäksi.
– Kyseessä on yksi aikamme perustavanlaatuisista ilmasto-oikeuden kysymyksistä, järjestön tiedottaja Rosi Leonard kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Vuonna 2024 datakeskusten osuus Irlannin mitatusta sähkönkulutuksesta oli 22 prosenttia. EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli muutaman prosentin.
Irlannin kansallisen sähköverkkoyhtiö EirGridin mukaan datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta voi nousta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa kahden miljoonan kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta.
Energia-analyytikko Wood Mackenzie kertoi AFP:lle heinäkuussa, että osa Dublinin datakeskuksista oli jo siirtynyt pyörimään varageneraattoreiden voimalla.
Varageneraattorit toimivat yleensä kaasulla tai öljyllä. Tämä voi entisestään hankaloittaa Irlannin mahdollisuuksia yltää EU:n vuodelle 2030 asettamiin ilmastotavoitteisiin.
Tavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi johtaa miljardien eurojen sakkoihin.
Friends of the Earth -järjestön mukaan datakeskukset kuluttavat myös suuren osan maan sähköverkkoon saatavasta uusiutuvasta energiasta, kuten tuuli- ja aurinkovoimasta.
– Vaadimme lykkäystä datakeskusten laajenemiselle, kunnes ne eivät enää uhkaa ilmastoa ja hiilibudjettiamme, Rosi Leonard järjestöstä sanoi.
”Alamme on limbossa”
EirGrid suunnittelee laajennuksia kapasiteettiinsa, jotta datakeskusten sähkönkulutus voitaisiin jatkossa jakaa tasaisemmin. Irlannin hallituksen mukaan sähköverkkoa ollaan päivittämässä viiden vuoden kuluessa.
Asiantuntijat epäilevät, vastataanko kysyntään ajoissa.
Irlannin päästövähennystavoitteen näkökulmasta aikomus laajentaa päästöjä lisäävää sektoria ei käy järkeen. Näin näkee ilmastonmuutokseen erikoistunut tutkija Barry McMullin Dublin City Universitysta. Hänen mukaansa datakeskukset eivät liene yhteensopivia maan päästövähennystavoitteen kanssa vielä vuosikymmeneen.
Vuonna 2024 Dublinin kaupunginvaltuusto hylkäsi esityksen Googlen datakeskuksen rakentamisesta vedoten riittämättömään verkkokapasiteettiin ja uusiutuvan energian puutteeseen.
Datakeskuksia edustavan Digital Infrastructure Ireland (DII) -ryhmän mukaan Irlannin vetovoima alalla uhkaa jo hiipua sähköverkon ja suunnittelun ongelmien vuoksi.
– Alamme on limbossa, tarvitsemme toimivan sähköverkon ja selkeän poliittisen ympäristön, DII:n edustaja Maurice Mortell kommentoi.
Hukkalämpö hyötykäyttöön?
Irlannin hallituksen strategiassa vuodelta 2022 todetaan, että datakeskusten tulisi tavoitella hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja nollapäästöjä.
Vuonna 2023 käynnistyneessä Amazon Web Services (AWS) -pilviyksikön ja Dublinin viranomaisten yhteishankkeessa on etsitty kompensointikeinoja datakeskusten negatiivisille ilmastovaikutuksille.
Hankkeessa hukkalämpöä on pystytty hyödyntämään AWS:n datakeskuksesta läheisten toimistojen ja kirjaston lämmittämiseen. Käytäntöä suunnitellaan laajennettavaksi satoihin alueen kotitalouksiin.
Voittoa tavoittelemattoman energiayhtiö Heatworksin projektipäällikön Admir Shalan mukaan muutkin datakeskukset pystyisivät samaan.
Tutkija McMullin on skeptinen. Vaadittavaa infrastruktuuria ei hänen mukaansa ole. Hän myös huomauttaa, että datakeskukset toimivat ympäri vuoden, mutta koteja tarvitsee lämmittää vain kylminä kuukausina.