Puhujan ääni voi paljastaa tunnetiloja ja jopa poliittisen vakaumuksen. Tämä voi hankaloittaa esimerkiksi työpaikan saamista.
Puheella toimivat tekoälyavustimet ovat yleistyneet puhelimissa viime vuosina. Fadlik Febrian / Alamy Stock Photo
Ääneen perustuvat teknologiat kehittyvät nopeaa vauhtia, ja ääniohjatut tekoälyavustimet ovat jo monille tuttuja. Pelkästään puheen perusteella saatetaan tulevaisuudessa päätellä perusteella tietoja muun muassa puhujan sairauksista tai terveydentilan muutoksista.
Aalto-yliopiston puhe- ja kieliteknologian professori Tom Bäckström kuitenkin varoittaa, että äänestä saadut tiedot voivat paljastaa puhujasta hyvin paljon muutakin.
– Puheeseen sisältyy tietoa esimerkiksi terveydestä, kulttuuritaustasta ja koulutustasosta. Se välittyy puheen mukana, vaikka ihminen itse ei sitä tiedostaisi, Bäckström kertoo yliopiston tiedotteessa.
Erot esimerkiksi äänen painossa, puhenopeudessa tai sanavalinnoissa voivat paljastaa puhujasta hänen tunnetilojaan tai sosiaalista taustaansa. Jopa poliittinen suuntaus on mahdollista saada selville.
Äänitallenteista saatu terveystieto voi vaikuttaa jatkossa esimerkiksi vakuutusten saantiin. Myös työnantajat voisivat mahdollisesti käyttää äänitallenteista saatuja tietoja työntekijöiden arvioinneissa ja jopa heitä vastaan. Mahdollista on myös, että puheeseen liittyviä analyyseja käytettäisiin vainoamiseen tai häirintään.
Bäckström korostaa, että näihin voi liittyä myös epäsuoraa haittaa.
– Jo se, että ihminen kokee olevansa koko ajan kuunneltavana – tai pelko jatkuvasta tarkkailusta – on itsessään psykologisesti vahingollista.
Yksityisyyden suoja paremmaksi
Bäckströmin mukaan äänen analysointiteknologiat ovat kehitysvaiheessa eivätkä ole vielä täysin valmiita. Yksityisyyden suojaamiseksi pyritään kuitenkin kehittämään suojakeinoja jo nyt, ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi.
Tutkijoiden mukaan riskinä on, että puhepalveluita käyttämätön joutuu tiedostamattaan tallennetuksi esimerkiksi taustahälyssä.
Ratkaisuksi esitetään keinoa, jossa puhetallenteesta rajattaisiin vain tarvittavat tiedot, jotka voitaisiin käsitellä suoraan laitteella ilman niiden siirtämistä pilvipalveluihin. Tämä pienentäisi siirrettävän datan määrää, ja voisi parantaa myös puheanalysointijärjestelmän toimintavarmuutta.
– Käyttöliittymän pitäisi kertoa, kuinka yksityinen vuorovaikutustilanne on ja kuinka varma järjestelmä on toiminnastaan. Kun nämä asiat tehdään näkyviksi, syntyy pitkäaikaista luottamusta, Bäckström kertoo.
Bäckström perusti kollegoidensa kanssa vuonna 2019 kansainvälisen tutkimusverkoston, joka keskittyy puheteknologioiden yksityisyyteen ja tietoturvaan.