Ruotsi on elokuussa 2025 raportoinut Euroopan unionille asettaneensa suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta. Raja-arvo oli maassa aiemmin 300 sutta.
— Meillä tulee päätyä samankaltaiseen lopputulokseen kuin Ruotsissa kun Suomen susien suojelutasosta päätetään. Esitimme yhdessä MTK:n kanssa jo alkuvuodesta, että Suomen susikannan suojelun viitearvoksi asetettaisiin 165 sutta, vaatii Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen tiedotteessa.
Järjestöjen esitys 165 sudesta perustuu tieteellisesti määriteltyyn pienimpään elinvoimaiseen populaatioon, joka lasketaan kertomalla 25 susiparin määrä kolmella. Määrään lisättäisiin järjestöjen ehdotuksesta kymmenen prosentin marginaali.
— Suomi on Ruotsia pienempi maa ja maallamme on pitkä itäraja. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli on meille paljon vahvempi susien geenivirta Venäjältä, kuin mitä on lähes eristyksissä olevaan Ruotsiin poronhoitoalueen yli Suomesta. Sen vuoksi olisi kohtuutonta tavoitella Suomeen Ruotsia suurempaa susikantaa, korostaa Lampinen.
Ruotsissa susien määrä lasketaan syksyn tilanteen mukaan. Suomessa susien määrä lasketaan kevättalven tilanteen mukaan, kun kanta on pienimmillään.
— Meidän on ehdottomasti siirryttävä suden kanta-arvioinnissa samaan malliin. Susien aiheuttamat vahingot metsästyskoirille ja kotieläimille tapahtuvat juuri loppukesällä ja syksyllä. Siksi kannan koko ja suojelutaso on määriteltävä syksyllä, muistuttaa Lampinen.
Suomessa oli toukokuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan 395–560 susiyksilöä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 21. elokuuta, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen raportointi EU:lle on suden osalta vielä kesken.