Jyväskylässä nuoret aikuiset käyttävät tekoälyä, mutta suhtautuvat siihen varauksella. Huolta herättää tiedon luotettavuus, tekoälyn kouluttamisen tavat ja ympäristövaikutukset.
Tekoälyn käyttö on kuluneena vuonna räjähtänyt, kun erilaiset keinoälyä hyödyntävät sovellukset ovat valuneet lukuisille työpaikoille. Samaan aikaan tekoälyä kehittäviin toimijoihin on kohdistettu valtavia rahavirtoja.
Jyväskylän yliopiston kulttuurienvälisen ja teknologiavälitteisen viestinnän professori Marko Siitonen ennakoi tulevan vuoden osoittavan, ovatko sijoittajien rahat valuneet hukkaan. Tutkimustulokset tekoälyn hyödyistä esimerkiksi oppimisen ja työnteon tehostamisen suhteen ovat hänen mukaansa olleet ristiriitaisia.
– Sijoittajien usko ja toivo tulee olemaan todella koetuksella, jos lähiaikoina ei käy selväksi, että teknologia todellakin toimii työntekoa tehostaen tai nopeuttaen ja, että keskeiset yritykset pystyvät tekemään sillä voittoa.
Ihmiset elävät nykyisten tekoälysovellusten kanssa edelleen tietynlaista kuherruskuukautta ja sovelluksilta odotetaan paljon. Vasta sovellusten arkipäiväistyessä huomataan, mitä kestäviä muutoksia ne tuovat esimerkiksi työpaikoille.