EU-puheenjohtajamaan kapula siirtyy tänään Tanskalta Välimeren saarivaltio Kyprokselle.
Kypros on kertonut etukäteen, että sen prioriteetit puheenjohtajamaana ovat turvallisuus, Ukrainan tukeminen, EU:n autonomia ja maahanmuutto.
EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu puolen vuoden välein. Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja parlamentin ja komission kanssa käytävissä kolmikantaneuvotteluissa.
Jännitteet Turkin kanssa pinnalla
Kypros jakautui käytännössä kahtia, kun Turkki miehitti saaren pohjoisosan vuonna 1974. Hyökkäys oli vastaus Kreikan sotilasjuntan tukemaan vallankaappausyritykseen Kyproksella. Saaren pohjoisosa julistautui itsenäiseksi vuonna 1983, mutta vain Turkki on tunnustanut alueen itsenäisyyden.
Turkin, Kyproksen ja Kreikan jännitteiset suhteet ovat vaikuttaneet Turkin kanssa tehtävään puolustusyhteistyöhön niin EU:n kuin Naton tasolla. Siksi sekä Natossa että EU:ssa on pohdittu jo etukäteen, miten Kyproksen puheenjohtajuuskausi vaikuttaa mahdollisesti puolustukseen liittyvään yhteistyöhön Turkin kanssa.
Kreikka ja Kypros ovat esimerkiksi estäneet Turkkia liittymästä Euroopan puolustusvirastoon (EDA). Vastatoimena Turkki on estänyt sotilasliitto Natoa jakamasta salassa pidettävää tietoa EDA:n kanssa, vaikka virasto on viime aikoina vedonnut tiiviimpien suhteiden puolesta Natoon.
Kreikka ja Kypros ovat suhtautuneet kriittisesti myös ajatukseen, että Turkki voisi liittyä osaksi EU:n 150 miljardin euron puolustuslainaväline Safea, vaikka väline on haluttu pitää avoimena myös EU:n kumppanimaille.