Suomi purki ennätysmäärän patoja, Itämeri toipuu ja Kiinan päästöt kääntyivät laskuun. Näitä hyviä asioita luonnossa saatiin aikaan vuonna 2025.

Virtaankosken vesi kuohuaa uomassa, taustalla jokea ja metsää.

Avaa kuvien katselu

Sysmän Virtaankoskesta on purettu pato, koskea on kunnostettu ja kaloille tehty kutupaikkoja. Kesäkuussa 2025 koski virtasi vapaana. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Vuosi 2025 toi mukanaan ilahduttavia uutisia luonnon tilan kohentamisesta. Keräsimme kahdeksan hyvää luontouutista, jotka osoittavat, että muutos hyvään on mahdollinen, mutta se vaatii aktiivista työtä luonnon tilan parantamiseksi.

Suomi on esteiden purkamisen Euroopan mestari

Euroopassa poistetaan nyt urakalla virtavesistä patoja ja muita vaellusesteitä, jotka haittaavat virtavesien eliöiden elämää. Keväällä 2025 julkaistun raportin mukaan koko Euroopassa patoja ja muita esteitä purettiin vuonna 2024 yli 500. Ympäristöjärjestöjen laatiman raportin mukaan eniten vaellusesteitä purettiin Suomessa – yhteensä 138 kappaletta. Hyvä Suomi!

Jo yksi poistettu este voi avata uutta elinaluetta kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä uhanalaisille virtavesien kaloille ja muille eliöille. Esimerkiksi Hiitolanjoen kunnostuksilla on saatu elvytettyä Suomen ainoaa luonnonvaraista järvilohikantaa.

Kaivinkone virtaavassa koskiuomassa.Itämeri ei enää ole maailman saastunein meri

Itämerta on kutsuttu maailman saastuneimmaksi mereksi. Tälle kyseenalaiselle kunnialle ei enää ole katetta. Ravinnetaakkaa Itämereen on onnistuttu vähentämään, ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin merestä poistuu enemmän fosforia kuin sinne päätyy, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF. Meren toipuminen on kuitenkin hidasta, joten töitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan edelleen.

Ålgräs på havbotten i sand. Stenar också på botten. Solen lyser genom vattnet.

Avaa kuvien katselu

Itämeren pohjan elämä, kuten meriajokasniityt, hyötyy ravinnetaakan pienenemisestä. Kuva: Mats WesterbomSuomalaiset arvostavat luontoa yksimielisesti

Valtionhallinnon tilaama luonto- ja ilmastobarometri osoittaa, että luonto- ja ilmastoasiat ovat suomalaisille erittäin tärkeitä. Luontoa arvostaa lähes jokainen suomalainen: 97 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lähes yhtä moni vastaaja ajattelee, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.

Arvostus luontoa kohtaan näkyy myös siinä, että yhdeksän kymmenestä on tietoisia luontokadon etenemisestä ja huolissaan maailman luonnon tilasta. Lähes yhtä moni näkee ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset. Kuitenkin vain kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset tietävät luontokadosta riittävästi.

Vantaan kaupunki toteuttaa ensimmäisenä ekologista kompensaatiota

Ekologinen kompensaatio voi kuulostaa hankalalta, mutta termi kannattaa laittaa korvan taakse. Tulevina vuosina sillä voi olla valtavan positiivinen vaikutus luontoon.

Vantaan kaupunki kertoo ryhtyvänsä ekologiseen kompensaatioon ensimmäisenä.

Tarkoituksena on, että ympäristölle ei aiheuteta haittaa. Jos esimerkiksi metsä kaadetaan rakentamisen tieltä, niin vastaavaa luontoa suojellaan tai sen tilaa parannetaan toisaalla.

Kaatuneita puita metsässä.Saimaannorpan ja naalin suojelutoimet auttavatSaimaannorppa loikoilee kivellä.

Avaa kuvien katselu

Saimaannorppien määrä on kasvanut aktiivisen suojelutyön ansiosta. Kuva: Juha Metso / All Over Press

Vuonna 2025 Metsähallitus arvioi, että saimaannorppia on 530. Tilastoinnin mukaan norppien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin kahdellasadalla yksilöllä. Kasvu näkyy myös kuuttien määrässä, joita oli viime talven laskennoissa ennätykselliset 115. Lauhat ja vähälumiset talvet lisäävät kuuttien kuolleisuutta, kun suojaava luminen pesä sulaa aiemmin. Norppia on onnistuttu auttamaan muun muassa kolaamalla apukinoksia ja rajoittamalla kalastusta.

Vielä iloinen uutinen Pohjois-Lapista: Naalin pesintä onnistui Suomessa jo neljäntenä vuotena peräkkäin.

Neljä naalinpentua istumalla nurmikkoisella mättäällä.Kiinan päästöt taittuivat

Hyviä uutisia kantautuu myös muualta maailmasta. Yle uutistoi, että Kiinan päästöt ovat pysyneet ennallaan tai vähentyneet jo puolentoista vuoden ajan.

Kiinassa on investoitu uusiutuvaan energiaan valtavasti viime vuosina ja nyt uusiutuvien kasvu riittää kattamaan kasvavan energiantarpeen. Muutos ei ole vielä tapahtunut koko maailmassa, mutta sen odotetaan tapahtuvan lähivuosina. Kiinalla on maailman suurimmat ilmastopäästöt, joten sen päästöjen taittumisella on iso merkitys myös koko maailman päästökehitykselle.

Vuoren rinteelle on asennettu runsaasti aurinkopaneeleita. Taustalla näkyy auringonnousu vuoren takaa.Uusiutuvat ohittivat hiilen energiantuotannossa

Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut erityisen paljon Kiinassa ja Intiassa. Maailman sähköntuotantoa arvioivassa raportissa todetaan, että vuoden 2025 alkupuoliskolla maailmassa tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän sähköä uusiutuvilla kuin kivihiilellä.

Aurinkovoimala Gobin autiomaassa.

Suomi on huomattavasti edellä tässä kehityksessä. Energiateollisuuden ennakkotietojen mukaan Suomessa yli puolet sähköstä tuotettiin uusiutuvilla vuonna 2024, kun kivihiilen osuus oli enää 1,6 prosenttia.

Brasilian metsäkato alhaisimmillaan 10 vuoteen

Maailman suurimmassa sademetsässä Amazonialla Brasilia on onnistunut vähentämään metsäkatoa neljättä vuotta peräkkäin ja metsäkato oli alimmillaan kymmeneen vuoteen, Yle uutisoi.

Kolumbia puolestaan ilmoitti, että ei enää hyväksy uutta öljynporausta tai laajoja kaivoksia omalla alueellaan sademetsässä, kertoo Amazoniaan keskittyvä uutissivusto.

Toivottavasti vuonna 2026 hyvä kehitys jatkuu ja vuosi tuo lisää positiivisia ilmasto- ja luontouutisia.