Mikäs tumma hahmo katonrajassa oikein möllöttää?
Horrostava lepakkohan se on. Kun Joensuun taidemuseon vanhaa lattiaa purettiin auki aikaisemmin syksyllä, alta löytyi kokonainen yhdyskunta.
Siinä vaiheessa lepakot hätkähtivät tulijoita sen verran, että yksi pujahti remontoijan hihasta sisälle.
Mika Alm entisöi ikkunoita taidemuseon juhlasalissa. Varsinkin varjon puolen ikkunat ovat Almin mukaan hyvin säilyneet. Mikko Makkonen
Lepakko on asustellut remontin ajan alapohjassa. Mikko Makkonen
Remontissa museon esteettömyyttä parannetaan. Mikko Makkonen
Taidemuseon mittava peruskorjaushanke on edennyt lähestulkoon suunnitellussa aikataulussa.
Työt aloitettiin kesällä, ja valmista pitäisi tulla elokuun loppuun mennessä. Joen Talon vastaava työnjohtaja Joonas Kinnunen jättää suunnitelmiin pienen varauksen, sillä yllätyksiltä ei ole vältytty, vaikka rakennuksesta tehtiin kattava kuntotutkimus. Rakenteista on purkamisvaiheessa paljastunut suunnitelmiin vaikuttaneita poikkeamia ja haitta-aineita, kuten asbestia.
– Olemme joutuneet ottamaan lisää työntekijöitä ja työjärjestyskin on vähän muuttunut, mutta pidämme vielä kiinni elokuun lopusta.
Lisätyöt näkyvät väistämättä myös budjetissa, joka on reilut seitsemän miljoonaa euroa.
Pääurakoitsijana hankkeessa toimii Joen Talo aliurakoitsijoineen. Paikallista kokemusta on tuoreeltaan Joensuun kaupungintalon remontista, jossa esille tuli samantyyppisiä ongelmia kuin taidemuseossa.
Tällä hetkellä taidemuseon remontti työllistää päivittäin 40–50 henkilöä.
Ensimmäisen kerroksen lattiarakenteet on purettu perusteellisesti pois. Mikko Makkonen
Kirvesmies Atte Leinonen työskenteli ensimmäisessä kerroksessa. Mikko Makkonen
Pidämme vielä kiinni elokuun lopusta.
Joonas Kinnunen
Edellisestä isosta remontista on yli 40 vuotta aikaa, joten peruskorjauksessa talo uudistuu kellarista ullakolle. Näyttelytilojen lisäksi kunnostetaan ikkunat, uusitaan LVI- ja sähkötekniikka sekä valaistus.
Ensimmäisen kerroksen näyttelytiloista on purettu vanhat alapohjien palkit pois. Kaikki kantavat puurakenteet menevät uusiksi, sillä vastaan on tullut lahoa ja mikrobivaurioita.
Ensimmäiseen kerrokseen kunnostetaan entiseen tapaan vaihtuvien näyttelyiden tilat. Entiseen henkilökunnan huoneeseen tulee museokauppa.
Museovirasto on ollut hankkeessa mukana ensimmäisistä hankesuunnitelmista lähtien. Yliarkkitehti Teiju Autio osallistui rakennuksen katselmukseen torstaina.
– Aika vauhdilla tehdään. Se vähän huolestuttaa, mutta hyvin tämä on edennyt, kiteyttää Autio.
Julkisivun lisäksi pääportaikko, juhlasali ja kirjasto pyritään pitämään mahdollisimman alkuperäisessä asussa. Ennallistavia muutoksia voi tehdä, samoin nykymääräysten mukaiset turvallisuusasiat on huomioitava.
Museon esteettömyys näkyy muun muassa pääovissa, jotka aukeavat jatkossa automatiikalla.
Yhden ikkunanpokan entisöintiin menee keskimäärin puolitoista päivää, kertoo Mika Alm. Mikko Makkonen
Ullakolla kiemurtelevat ilmastointiputket takaavat jatkossa rakennukseen tasaisen museaaliset olosuhteet, joista aikaisemmin vain haaveiltiin. Mikko Makkonen
Arkkitehti Ilkka Kärnä tuntee taidemuseon nurkat hyvin. Mikko Makkonen
Toisen kerroksen juhlasalissa on meneillään ikkunoiden entisöinti. Vanhat ikkunat pyritään säästämään pokineen ja laseineen. Salista kunnostetaan kaupungin ykkösjuhlatilaa, kehaisee arkkitehti Ilkka Kärnä Arcadiasta.
Jatkossa tilaa vuokrataan erilaisiin juhliin, ja museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskosen mukaan puhelin on jo soinut. Tila kiinnostaa muun muassa häiden pitopaikkana. Juhlien järjestäminen helpottuu, sillä salia vastapäätä tulee catering-piste. Myös kokoustekniikka paranee.
Toiseen kerrokseen rakennetaan teemanäyttelyjä ja kokoelmia. Teemanäyttelyt jatkuvat kolmannessa kerroksessa, jonne sijoittuu myös lasten maailma. Se kulkee vielä ainakin toistaiseksi Mukulakadun nimellä.
Remontin myötä taidemuseo saa myös toimivan viisarikellon, kun alkuperäinen koneisto kunnostetaan, lupaa Kärnä.
Ylimmän kerroksen seinähirret ovat perua 1920-luvulta, kun kerros on otettu käyttöön. Samalla katon muoto muuttui. Mikko Makkonen
Remontin myötä taidemuseo uusiutuu, lupaa museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen. Mikko Makkonen
Sisältösuunnittelu on kovassa vauhdissa.
Vaihtuvuutta on lupa odottaa, eikä esimerkiksi vanhasta taidemuseosta tutun Madonna-huoneen sisältöä tulla sellaisenaan näkemään. Sen sijaan ikonihuone on ihasteltavana jatkossakin, koska esineiden lahjoitusehto sitä edellyttää.
– Teemme elämykselliset mutta myös sisustuksellisesti hienot huoneet, Raninen-Siiskonen sanoo.
Elämyksellisyydestä tulee mieleen interaktiivisuus, jota sisarmuseossa Elielissä viljellään. Onko vastaavaa odotettavissa taidemuseoon?
– Ei samassa määrin. Museo eri tyyppinen, mutta yhteistyötä tulemme tekemään. Alakerran näyttelyissä yhdistyy taide- ja kulttuurihistoria.
Näyttelyhuoneiden sisustaminen ei voi alkaa samalta istumalta, kun museon väki saa avaimet. Pölyn pitää kirjaimellisesti antaa laskeutua.
Aikanaan kun ovet avautuvat, toisen ja kolmannen kerroksen välisessä portaikossa kävijöitä odottaa yllätys.
Edellisessä remontissa maalikerroksen alle on jäänyt vanhojen lyseolaisten maalaama Joensuun kartta, joka nyt saadaan esille ihailtavaksi.
Vielä nyt seinää peittää vanerilevy.
Taidemuseon peruskorjaus
Yli 7 miljoonan hanke
Theodor Deckerin suunnittelema rakennus valmistui poikalyseoksi vuonna 1894.
Toimi koulukäytössä vuoteen 1977 asti.
Edellisestä peruskorjauksesta on aikaa yli 40 vuotta.
Nyt remontoitavia neliöitä on noin 2 800.
Museon kokoelmaan kuuluu 6 500 taideteosta.