Puolustuspolitiikka|Puolustusministeri Antti Häkkänen vihjasi, että Ukrainan rauhanehdot saattavat vaikuttaa hyvin ikävästi Suomen turvallisuuteen.
Lue tiivistelmä
Puolustusministeri Antti Häkkänen varoittaa, että Ukrainan mahdollinen rauhansopimus vaikuttaa Suomen turvallisuuteen.
Häkkänen muistutti torstaina uudenvuoden vastaanotollaan, että toisen maailmansodan tulos määritti Suomen turvallisuutta vuosikymmeniä.
Häkkäsen mukaan historia toistaa itseään vaarallisella tavalla nyt, kun Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran muodostavat tiivistyvällä yhteistyöllään vakavan haasteen turvallisuudelle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) varoitti torstaina puolustusministerin uudenvuoden vastaanotolla siitä, että Ukrainan mahdollinen rauhansopimus voi vaikuttaa pitkän aikaa myös Suomen turvallisuuteen.
”Teemme lujasti töitä rauhan saamiseksi Ukrainaan. Rauhan rakentamisessa pitää kuitenkin olla tarkkana. Rauhanehdot määrittävät Suomen ja muun Euroopan turvallisuuden pilareita vuosikymmeniksi”, Häkkänen sanoi vastaanotolla pitämässään puheessa.
Häkkänen viittasi diplomaattisesti siihen, että jos presidentti Vladimir Putin ja Venäjä kokevat voittavansa Ukrainan rauhanteossa, Putin saa rohkeutta jatkaa aggressiivista sotapolitiikkaansa naapurimaita kohtaan. Silloin kohteena voi olla myös Suomi.
Toisaalta jos venäläiset kokevat hävinneensä, kynnys aloittaa uusia aggressioita nousee. Tämä on ollut yksi syy siihen, miksi Suomi tukee Ukrainan puolustustaistelua niin vahvasti.
Puolustusministeri muistutti siitä, miten toisen maailmansodan seurauksena Suomen ja Euroopan turvallisuusasema määriteltiin vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomi jäi tuolloin yksin voimiensa tunnossa olleen Neuvostoliiton kainaloon. Suomi pääsi pyristelemään irti vasta Neuvostoliiton hajottua ja Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon.
”Nyt kahdeksan vuosikymmentä myöhemmin näemme maailmanpolitiikan murroksen ja turvallisuusympäristömme vakavan heikentymisen. Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran muodostavat tiivistyvällä yhteistyöllään yhä vakavamman haasteen turvallisuudelle”, Häkkänen sanoi.
”Historia siis toistaa itseään vaarallisella tavalla.”
Häkkänen sanoi, että puolustuksen merkitys on noussut keskiöön, koska voima on korvannut kansainvälisissä suhteissa diplomatian ja yhteiset pelisäännöt.
Antti Häkkänen antoi haastatteluja ennen puolustusministerin uudenvuoden vastaanottoa Helsingin Säätytalossa. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Häkkäsen puheella oli yhtymäkohtia tasavallan presidentin Alexander Stubbin aiemmin päivällä pitämän uudenvuodenpuheen kanssa.
Stubb muistutti puheessaan, että Suomi on tehnyt viime vuoden aikana työtä rauhan saavuttamiseksi Ukrainan ja Suomen liittolaisten kanssa. Stubbin mukaan Ukrainassa ollaan nyt lähempänä rauhaa kuin kertaakaan sodan aikana, mutta silti ei voida olla varmoja, onko Venäjä valmis rauhaan.
Stubb varoittikin liiallisesta optimismista. Hän mainitsi, että vaikka Venäjän toiminta on laitonta ja moraalitonta, niin rauha on useimmiten kompromissi.
”Meidän on valmistauduttava siihen, että kaikki rauhansopimuksen osat eivät todennäköisesti tule vastaamaan oikeudentajuamme”, Stubb sanoi.
Stubb on ollut näkyvästi mukana Ukrainan, sen eurooppalaisten tukijoiden ja Yhdysvaltojen välisissä rauhansopimusta ja tulitaukoa koskevissa keskusteluissa.
Puheen sanoista voi päätellä Stubbin valmistelevan suomalaisia siihen, että Ukrainan edessä voi olla katkera rauhanteko. Se olisi huono uutinen myös Suomelle.
Stubb vakuutti kuitenkin, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista ja pitää liittolaistensa kanssa huolen siitä, ettei Venäjä enää koskaan hyökkää naapurinsa kimppuun.
Puolustusministerin uudenvuoden vastaanotolla on jo vuosikymmenien perinteet. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Kuvassa oikealla oleva opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) saapui vastaanotolle yhdessä puolisonsa Ia Adlercreutzin kanssa. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Puolustusministerin uudenvuoden vastaanotolla on jo vuosikymmenien perinteet. Tapahtumaan kutsutaan puolustusministeriötä lähellä olevien tahojen edustajia.
Ensimmäisen kerran vastaanotto järjestettiin vuonna 1947. Vastaanottoja on peruutettu 2000-luvulla muun muassa puolustusvoimauudistukseen liittyneiden säästöjen ja koronavirusepidemian vuoksi.