1.1. 12:15
Lue tiivistelmä
Pörssisähkön hinta on laskenut parin vuoden takaisista huippulukemista, mutta kuluttajan lopullinen sähkölasku on noussut selvästi 1990-luvun lopulta lähtien.
Energiateollisuuden asiantuntija Janne Kauppi sanoo, että sähkön hintavaihtelut ovat lisääntyneet uusiutuvan energian ja tuulivoiman myötä.
Kuluttajan mielikuvat halvasta sähköstä voivat johtua myös siitä, että aiemmin käytettiin kiinteähintaisia sopimuksia, kun taas nykyään pörssisähkön hintaa seurataan päivittäin.
Pörssisähkön hinta näyttää asettuneen parin vuoden takaisten huippulukemien jälkeen maltillisemmalle tasolle.
Mutta miltä sähkön hinta näytti ennen kuluvaa vuosikymmentä? Kansan keskuudessa elävät muistot halvasta sähköstä, mutta pitävätkö ne paikkansa?
Tämä riippuu pitkälti siitä puhutaanko pörssi- tai tukkusähkön hinnasta vaiko postiluukusta tipahtavasta sähkölaskusta.
Ensin pitää palata aikaan 30 vuotta sitten. Nykyisen sähkömarkkinan juuret ulottuvat vuoteen 1995.
Silloin Suomessa säädettiin uusi sähkömarkkinalaki, joka vapautti sähkön tuotannon valtion ohjauksesta ja sääntelystä. Kuluttajien sähkönhankinta vapautui 1998. Samana vuonna Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin.
Kuluttajalle vapautuminen näkyi siten, että sähkön myyjiltä poistui alueellinen yksinmyyntioikeus ja sähköä saattoi tarjota periaatteessa mikä tahansa yritys.
Tätä ennen sähkö ostettiin alueen sähkölaitokselta, joka oli yleensä kaupungin tai kunnan omistuksessa.
Markkinan vapautumisen myötä sähkön hintavaihtelut yleistyivät. Samalla sovittiin niin, että pörssisähkön hinnan määrittää kallein tapa tuottaa sähköä.
Suuri osa sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja vesivoimalla. Jos näiden tuotanto ei riittänyt, jouduttiin sähköä tuottamaan enemmän fossiilisilla polttoaineilla, mikä nosti sähkön hintaa. Fossiilisia ovat esimerkiksi maakaasu ja kivihiili. Nykyisin niiden osuus sähköntuotannosta on kutistunut.
Käytännössä pörssisähkön hinta pysytteli kuitenkin lähes paikallaan 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Pörssisähkön hintaan vaikuttivat eniten pohjoismaiset vesivarannot ja fossiilisten polttoaineiden hintavaihtelut.
– Vesivarannoilla ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnoilla oli silloin nykyistä enemmän merkitystä sähkön hintatason kannalta, sanoo Energiateollisuuden sähkömarkkina-asiantuntija Janne Kauppi.
Tukkusähkön keskihinnassa ei ollut pitkään vuosituhannen vaihteen jälkeenkään vuositasolla suurta muutosta.
– Myös sähkön päivittäinen hintavaihtelu oli silloin pienempää, minkä takia sähkön hintamuutosten seuraamiselle ja kulutuksen ajoittamiselle ei ollut niin suurta kannustinta kuin nykyään, Kauppi sanoo.
Tukkusähkön hintavaihteluita on lisännyt sen jälkeen uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulivoiman lisääntyminen. Viime vuosina hinnanmuutoksiin on vaikuttanut myös vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota.
Vielä vuonna 2020 pörssisähkön veroton keskihinta oli Suomessa vain 2,8 senttiä kilowattitunnilta. Vuonna 2022 se kohosi sodan myötä 15,35 senttiin.
Tämän jälkeen pörssisähkön hinta on taas laskenut ja viime vuonna se oli Euroopan kolmanneksi halvinta. Sähkö oli halvempaa vain vesivoimamaissa Ruotsissa ja Norjassa.
Tukkuhinta on kuitenkin eri asia kuin sopimushinnat. Energiavirasto on tilastoinut toistaiseksi voimassa olevien sopimusten sähköenergian hinnan kehitystä 1990-luvun lopulta lähtien.
Ennen vuotta 1997 kerätyt sähköenergian hintatilastot eivät ole vertailukelpoisia, koska niissä ei ole eroteltu energia- ja siirtohintoja.
Tilastojen mukaan sähkön sopimushintojen nousu oli vuodesta 1997 viime vuosikymmenen vaihteeseen selvää eli muutaman sentin luokkaa. Kyseessä ovat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja arvonlisäverolliset hinnat. Nousu oli kuluttajahintainflaatiota nopeampaa.
Kuluttajan lopulliseen sähkölaskuun vaikuttavat myös siirtohintojen kehitys ja verot. Näissä on ollut vielä jyrkempää nousua.
Viime vuosikymmenellä verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat nousivat lähes kolmanneksella. Toisin kuin sähköenergian toimittajaa, sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska sähkönsiirrossa toimivat alueelliset monopolit.
Vuoden 2011 alussa siirtolaskun yhteydessä perittävään sähköveroon tuli iso korotus, kun se kaksinkertaistui energiaverouudistuksen yhteydessä reilusta sentistä yli kahteen senttiin. Myös 2014 ja 2015 tuli veronkorotuksia. Lisäksi arvonlisäveroa on kiristetty.
Samalla kuluttajan valinnanvapaus on kasvanut pörssisähkösopimusten markkinoille tulon myötä. Nämä sopimukset yleistyivät 2010-luvulla uusien, tarkkaan kulutusmittaukseen kykenevien sähkömittareiden myötä.
Sitä ennen markkinoita hallitsivat toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset sopimukset.
Muutos voi myös vaikuttaa muistikuviin takavuosien halvasta sähköstä.
Kuluttajalle hintapiikkejä ei aiemmin yksinkertaisesti ollut olemassa, kun sähköllä oli kiinteä hinta määräaikaisessa sopimuksessa tai sähköyhtiö tarkisti toistaiseksi voimassa olevaa sähkön hintaa jopa vain vuosittain.
Lue lisää: Tällä hinnalla myydään nyt sähkösopimuksia
Nyt pörssisähkön hintaa seurataan aivan eri tavoin kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten. Hintapiikit tuntuvat myös kukkarossa.
Eli mielikuvat takavuosien halvasta sähköstä voivat perustuvat myös eri sopimustyyppien muuttuneeseen suosioon.
Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Vuonna 2024 sähköenergiasta maksettiin Suomessa keskimäärin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän, mutta siirtohinnat nousivat keskimäärin yli kaksi prosenttia.
Sähkön tukkuhinnan keskiarvo laski 46 euroon megawattitunnilta eli tasolle, joka vallitsi ennen energiakriisiä.
Sähköenergian hintavaihtelut kasvoivat tuulivoiman kasvaneen osuuden johdosta. Tuntihintojen suhteellinen vaihtelu oli Suomessa jyrkintä koko EU:ssa.