Onko Hailuodossa ollut haita ja sulaako lumi hitaasti Lumijoella? Selvitimme, mistä lakeuden paikannimet juontavat juurensa.
Hailuodon alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jolloin haililla on viitattu silakkaan. Oulun seudulla sana ei ole erityisen tunnettu, mutta Suomenlahden pohjukan murrealueilta löytyy useita Haili ja Hai-alkuisia paikannimiä.
Kempeleen nimi liittynee maantieteelliseen sijaintiin. Aikoinaan Kempeleen kylä syntyi salmen rannalle, joka erotti Oulunsalon saaren mantereesta. Oulunsalon ja Oulun välillä sijaitsee Kempeleenlahti. Sanalla kempele, kempelo ja kempelä on tarkoitettu kieroa ja mutkikasta. Sanalla on voitu kuvailla nimeämisaikaisen rantaviivan muotoa.
Liminka kuuluu luontonimien kategoriaan. Liminka on lima-sanan johdos, ja lima tarkoittaa murteissa paitsi limaa, myös monia vesikasveja kuten palpakkoa, heinä- tai ahvenvitaa ja ristimalaskaa, jotka kasvavat matalassa vedessä tai vesijättömaalla. Liminganjärven lisäksi kunnasta löytyvät Liminganjoki ja Liminganlahti.
Lumijoen nimi perustuu kylännimeen, joka puolestaan kylän läpi virtaavan samannimisen joen nimeen. Joki lienee saanut nimensä jo soistuneesta Lumijärvestä, josta joki on alkanut. Järven länsipuolella Siikajoen kunnan alueella on suurehko, osin suojeltu suo Lumineva, jonka nimi voi olla järven nimeä vanhempi. Lumi-alkuisia nimiä on annettu monille sellaisille soille ja viljelyksille, joissa lumi keväisin viipyy kauemmin kuin muualla tai joissa lunta kinostuu tavallista runsaammin.
Oulunsalon nimen jälkiosa salo merkitsee vanhastaan suurta saarta. Vielä 1790-luvulla Oulunsalo oli saari, jonka Salonsalmi erotti mantereesta. Oulu-sanan on arveltu tarkoittavan tulvivaa vettä.
Tyrnävän nimi oli vuonna 1592 Tyrnäwä ja vuonna 1611 Törnäwä. Tyrnä- ja Törnä-nimet ovat kuitenkin harvinaisia. Tyrnävä-nimi mahtaa juontaa juurensa sanasta tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Nimi kuvaa Tyrnävänjoen kulkua kapeassa ja jyrkkärinteisessä jokilaaksossa.
Paikkala, S., Mikkonen, P., Pitkänen, R. L., Slotte, P. & Aapala, K. 2007. Suomalainen paikannimikirja. Helsinki Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Juttusarjassa esittelemme Rantalakeuden juhlavuoden kunniaksi ihmeellisiä asioita lakeudelta.