- Vuosi 2025 oli synkkä kotimaisille keikkapaikoille, sillä moni ajautui konkurssiin. Uusia paikkoja ei myöskään syntynyt tilalle.
- LiveFIN-järjestön mukaan kahdeksan paikkaa lopetti viime vuonna. Myös vakiintuneet paikat ovat vaikeuksissa, koska kulut ovat nousseet.
- Keikkapaikkojen tuloja syövät huono taloustilanne, lippujen kallistuminen ja vähentynyt alkoholinkulutus.
- Kurjistunutta tilannetta pyritään paikkaamaan järjestämällä enemmän keikkoja alaikäisille.
Viime vuosi oli kotimaisille keikkapaikoille synkeä. Moni paikka ajautui konkurssiin, eikä uusia syntynyt tilalle.
Kahdeksan keikka- ja konserttipaikkaa lopetti vuonna 2025, kertoo elävän musiikin edunvalvontajärjetö LiveFINin tilasto. Niistä kuusi oli konkursseja.
Tilastossa on huomioitu paikat, joissa on vähintään 12 keikkaa vuodessa. LiveFINin mukaan Suomessa oli viime vuonna toiminnassa 378 keikka- ja konserttipaikkaa, joista 140 oli päätoimisia.
Tilastosta käy ilmi, että uusien keikkapaikkojen määrä väheni huomattavasti vuodesta 2024. Aikaisempina vuosina uudet keikka- ja konserttipaikat paikkasivat lopettaneiden jättämän aukon. Viime vuonna sitä ei enää tapahtunut.
Keikkapaikkojen väheneminen on samassa linjassa tämän hetken taloustilanteen ja konkurssiaallon kanssa. Pahimmillaan nyt nähdään vasta keikkopaikkojen lopetusaallon alkua.
Ahdinkoon löytyy useita syitä. Tiukassa taloustilanteessa ihmiset karsivat ylimääräisistä menoista. Keikkalippujen hinnat ovat lisäksi kallistuneet, sillä vuosi sitten lippujen arvonlisävero nousi kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Myös alkoholin kulutuksen väheneminen vaikuttaa keikkapaikkojen kannattavuuteen, sillä ne saavat baarimyynnistä huomattavan osan tuotoistaan.
– Suomen taloustilanteessa keikkapaikan pyörittäminen ei ole mikään lottovoitto. Uusia keikkapaikkoja ei synny samalla tavalla kuin aiemmin, koska riskiä ei haluta ottaa, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Riskien välttämiseksi keikkapaikat luottavat ohjelmistoissaan tunnettuihin artisteihin. Alla olevalla videolla tunnelmia Behmin loppuunmyydyltä keikalta Seinäjoen Rytmikorjaamolta joulukuun alusta.
Lappeenrannassa yritetään nousta konkurssista
Kaakkois-Suomessa on kipuiltu jo pitkään keikkapaikkojen vähyyden kanssa. Lappeenrannassa pitkän linjan paikka Nuijamies ajautui loppuvuodesta konkurssiin. Se on kuitenkin nousemassa jaloilleen uusien yrittäjien ansiosta.
Avaa kuvien katselu
Kulttuuritila Nuijamiehen toiminta jatkuu uusien omistajien johdolla Lappeenrannan keskustassa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Lappeenrannassa asuvat eivät ole silti tyytyväisiä tilanteeseen.
– Lappeenrannan keikkapaikat ovat aika pieniä. Itse käyn raskaamman musiikin keikoilla, niin niitä on aika vähän ollut, sanoo Niina Tarvainen.
– En ole vielä Lappeenrannassa löytänyt minkäänlaisia itseä kiinnostavia keikkoja. Monesti joutuu vaihtamaan paikkakuntaa, missä esiintyjiä on enemmän, kertoo pari kuukautta kaupungissa asunut Jussi Haapala.
Myös vakiintuneet keikkapaikat tiukilla
Vaikeutunut markkinatilanne näkyy myös Oulussa.
Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä liveklubi 45 Special vetää edelleen yleisöä ohjelmistollaan. Ihmisten varautunut rahankäyttö näkyy myös sen toiminnassa.
– Vielä viime keväänä myytiin keikkoja loppuun nopeammin, mutta syksyllä myynti oli nihkeämpää, kertoo klubipäällikkö Roope Sulkala.
Suosittujen artistien keikat myydään Sulkalan mukaan vieläkin loppuun, mutta tuntemattomampien esiintyjien eteen täytyy tehdä paljon markkinointityötä.
Keikkapaikan pyörittämisen haasteena on Sulkalan mukaan se, että kaikki on kallistunut artistien palkkioista sähkön hintaan. Se näkyy lippujen hinnoissa.
– Kun 2010-luvulla liput maksoivat 10–20 euroa, niin nyt ne ovat 20–30 euroa.
Suurin muutos on tapahtunut yleisössä. Se ei nauti alkoholia entiseen tapaan. Aiemmin ihmiset jäivät keikan jälkeen viettämään aikaa klubille. Nyt porukalla on kiire kotiin.
Se tekee keikkapaikan pitämisen haastavaksi, sillä esimerkiksi 45 Specialin tuloista suurin osa tulee alkoholin myynnistä. Lipputuloista valtaosa menee artistille.
– Suomalainen sopimusmalli on vielä sellainen, että jos lipputulot eivät ole tarpeeksi isot, niin joudumme alkoholin myynnistäkin maksamaan artistille.
Avaa kuvien katselu
– Uskon, että ihmiset suuntaavat vielä keikoille, kun taloudellinen tilanne antaa myöten, sanoo Oulun 45 Specialin klubipäällikkö Roope Sulkala. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Samat ongelmat on huomannut Porissa kolmisenkymmentä vuotta tapahtumia järjestänyt Harri Vilkuna. Hän on pyörittänyt tunnettuja keikkapaikkoja kuten Club Moo ja Bar Kino.
Pubikeikat ovat Vilkunan mukaan loppuneet, koska pienempienkin bändien keikkaliksat ovat nousseet tavoittamattomiin. Varaa on korkeintaan trubaduurin. Monessa paikassa karaoke on vienyt viihdyttäjän paikan.
Vilkuna on huomannut, etteivät klubikeikat enää vedä väkeä.
– Tämän hetken ilmiö ovat isot areenat ja Olympiastadion. Sinne pitää mennä ottamaan Instagram-kuvia ja osoittaa omille seuraajilleen ja ystävilleen, että täällä ollaan.
Seinäjoella enemmän keikkoja alaikäisille
Etelä-Pohjamaalla tilanne on hieman Oulua ja Poria parempi. Seinäjoella toimiva Rytmikorjaamo on vakiinnuttanut paikkansa elävän musiikin tarjoajana Etelä-Pohjanmaalla. Sinne saapuu yleisöä ympäri maakuntaa, osa kauempaakin.
Avaa kuvien katselu
Behm esiintymässä Seinäjoen Rytmikorjaamolla 5.12. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Jenni Puoliväli ja Outi Korkiamäki olivat tulleet Behmin keikalle nauttimaan pelkästään musiikista.
– Mekin ollaan ihan selvin päin ja autolla liikkeellä. Puhuttiin myös siitä, että se seuraava päivä on aika paljon kivempi. Nyt ei käynyt edes mielessä, että tulisi juomaan alkoholia erityisemmin, sanoo Puoliväli.
Puoliväli ja Korkiamäki tunnustavat, että kotikaupungin keikkapaikalla voisi useamminkin käydä. Lippujen hinnat eivät hirvitä.
– Olen valmis maksamaan, jos haluan keikalle. En pidä hintojen nousua ongelmana, Korkiamäki summaa.
Rytmikorjaamoa ylläpitää Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys (Selmu). Se järjestää myös kesäfestivaali Provinssin.
Paikan pyörittämistä helpottaa hieman se, että voittoa tavoittelematon yhdistys saa avustuksia muun muassa Seinäjoen kaupungilta. Silti vuosi 2025 oli yksi Rytmikorjaamon vaikeimmista kymmenen viime vuoden vuoden aikana.
Keikkapaikka on kehittänyt itselleen valttikortin tulevaisuuden turvaamiseksi. Rytmikorjaamolla on lisätty keikkoja, joille pääsevät myös alaikäiset. Niitä oli syksyn tarjonnasta jo 40 prosenttia.
– Esimerkiksi Olgan ja Mouhousin syksyn kiertueiden ainoat alaikäisille sallitut keikat olivat täällä meillä, kertoo Selmun toiminnanjohtaja Jaakko Rinne.