Luston asema sijaitsee Savonlinnan Punkaharjulla. Suojelu koskee kaikkia asema-alueen rakennuksia sekä asemapuistoa ja lehmuskujaa.
Avaa kuvien katselu
Luston asemarakennus valmistui vuonna 1908. Kuva: Huittien kuvakokoelma
Etelä-Savon ely-keskus on suojellut Punkaharjulla sijaitseva Luston asema-alueen.
Perusteluiden mukaan vuonna 1908 valmistunut kokonaisuus kuuluu maan korkealuokkaisimpiin rautatieympäristöihin. Pihapiirissä on asemarakennus, piharakennuksia, asemapuisto ja lehmuskuja.
Kaksi vahtitupaa sijaitsevat omilla tonteillaan.
Päärakennuksen ja asemapuiston omistavat Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti, jotka ovat järjestäneet siellä taidenäyttelyitä vuodesta 2016 lähtien. Ranta-Huitti on onnellinen, että kokonaisuus on nyt suojeltu.
– Halusimme, että meidän aikanamme tai jälkeemme kukaan ei pysty tuhoamaan tätä.
Kaikki asemakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset omisti aiemmin valtio, ja silloin ne olivat Museoviraston suojelemia.
Käsintehtyjä tapetteja
VR:n pääarkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema päärakennus edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Myös sen sisätilat on nyt suojeltu.
Mikko Ranta-Huitti kertoo, että vajaan kymmenen vuoden aikana aseman sisätilat on palautettu lähes kokonaisuudessaan 1900-luvun alun asuun.
Seuraavana vuorossa on pieni näyttelyhuone, jonka seinät ovat toistaiseksi paljasta hirttä. Keväällä ne päällystetään pinkopahvilla ja tapetoidaan.
– Olemme teettäneet Ruotsissa käsintehtyjä tapetteja.
Remonteissa on kysytty neuvoa Museoviraston asiantuntijoilta. Vierailuillaan he ovat myös tutkineet rakentamattomana säilyneen vintin hirsisalvoksia ja rakenteita.
Avaa kuvien katselu
Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti ovat palauttaneet aseman sisätilat 1900-luvun alun asuun. Kuva: Huittien kuvakokoelmaRakastettu lehmuskuja
Asemapuiston ennallistaminen toteutettiin yhdessä Länsi-Punkaharjun kyläyhdistyksen kanssa.
Työn pohjana oli 1950-luvun alun puistosuunnitelma, jonka Hannu Huitti löysi Rautatiemuseosta.
Vanhassa valokuvassa näkyi ruusu, jonka pariskunnan ystävä tyypitytti Suomen ruususeurassa. Ranta-Huitin mukaan kyseinen ruusu oli jo kuollut sukupuuttoon, mutta tilalle löydettiin toinen.
– Laitoimme puistoon hevospuomia ja aurinkokelloa, löysimme puita ja pensaita ja kunnostimme lehmuskujaa. Siinä oli yhteisöllistä otetta.
Ranta-Huitti on iloinen siitä, että myös lehmuskuja pääsi suojelun piiriin. Sen puut ovat yli satavuotiaita, ja kaatuneiden tilalle on istutettu uusia.
Elokuussa lehmuskujalla järjestetään illallinen taivaan alla -tapahtumia. Puut ovat yksi tuhansien kesävieraiden rakastamista kuvauskohteista.
– Kuvatuimmat kohteet ovat meidän Diiva-koira ja Diiva lehmuskujalla, Ranta-Huitti kertoo.
Huitti ja Ranta-Huitti kertoivat elämästään vuonna 2022 Tastula – toista maata -ohjelmassa:
