Kaikki kaadetut sudet tulee toimittaa tutkittavaksi Luonnonvarakeskukseen.

Suden metsästys on alkanut rivakasti. Kuvituskuva. LASSI RAUTIAINEN

Uusi vuosi alkaa Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa kiireisissä merkeissä. Syynä tähän on uudenvuodenpäivänä alkanut suden metsästys.

Jo heti ensimmäisenä päivänä susia kaadettiin toistakymmentä yksilöä. Yhteensä susia saa metsästää enintään 100 yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella 10. helmikuuta asti.

Kaikki kaadetut sudet tai koirasudet toimitetaan analysoitavaksi Lukeen 14 vuorokauden kuluessa kaadosta. Metsästäjän on ilmoitettava kaadosta viipymättä ja sovittava näytteiden toimituksesta Luken kanssa.

Luken tutkimusmestari Jaakko Alalantela avaa, mitä susien ruhoille tapahtuu niiden kaatamisen jälkeen.

– Uroksista toivotaan, että meille toimitettaisiin niiden osalta pää nyljettynä. Sitten jos saadaan naaras, niin siitä toivotaan kokonainen ruho niin ikään nyljettynä.

– Naaras tarvitaan kokonaisena sen takia, että me pystymme selvittämään sen lisääntymistilaa, Alalantela kertoo.

Ruholle tehdään Lukessa kudosnäyte. Siitä selviää muun muassa yksilön ikä ja lisääntymistila.

– Kudosnäyte on käytännössä kielen pala, ja se on lainsäädännön mukaan pakko toimittaa meille.

– Sillä me saamme yksilön tunnistettua. Siinä saadaan muun muassa varmistus siitä, onko kyseessä puhdas susi vai onko mahdollisesti sitten ollut risteymä, Alalantela kommentoi.

Risteymällä tarkoitetaan koirasutta. Koirasuden kaataminen ei rasita alueellista kaatokiintiötä. Alalantelan mukaan ruhojen tutkinnassa tehdään susikannan puhtauden seurantaa.

Kaataja saa kallon

Mutta mitä ruhoille tapahtuu, kun tutkinta on tehty?

– En osaa suoraan vastata tähän. Sitä ei polteta, mutta hävittämiseen on omat sääntönsä. Kallo toimitetaan takaisin metsästäjälle, mutta muuten ruho menee hävitykseen.

Kallon lisäksi metsästäjä saa pitää itsellään suden turkin, jonka hän voi halutessaan täytättää.

Monia saattaa mietityttää myös se, voiko kaadetun suden lihaa käyttää.

– Ei se ainakaan tavanomaista kyllä ole, että sitä käytettäisiin, Alalantela vastaa.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime maaliskuussa noin 430 sutta, mikä oli noin 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Riistakeskuksen sivuilla kiintiömetsästyksen tavoitteena on nykyisen susikannan pienentäminen ja suden aiheuttamien sosioekonomisten haittojen ehkäiseminen. Samalla uudistus vastaa suden aiheuttamiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.